#23: Turveheikki - Luonnonsuojelijat luonnon suojelijoina?

Silmiin tarttui tuo summa 100 miljoonaa joka kirjoittajan mielestä kuluu ympäristöihmisten palkkoihin vuodessa. Tuo sama summa ja ylikin hupenee vuosittain turvetuotannon tukemiseen verovaroilla. Kirjoittaja on myös analysoinut keskivertoisen luonnonsuojelijan neljän seinän sisällä viihtyväksi  ekoterroristiksi, jolla ei ole puutetta käteisestä.

Tapaamani luonnosuojelijat ovat enimmäkseen ranta-asukkaita eli mökkiläisiä, jotka käyvät epätasaista taistelua vesistöjä säälimättömästi pilaavia turvetuottajia ja heitä suojelevaa valtiovaltaa vastaan. Sanoisinkin että jos joku tässä on ekoterroristi niin se on turvetuotanto, Vapo etunenässä.

Itse olen käynyt turpeenottoalueella lukemattomia kertoja toteamassa, miten tulvien ja rankkasateiden yhteydessä ilmenevät turvehyökyt painuvat poistovesien mukana järviin. Tarkkailuraporteissa näistä tapahtumista ei ole jälkeäkään, mutta jäljet ovat ja pysyvät järvissä jotka vakaata vauhtia tayttyvät turvelietteestä. Sadoissa järvissä turvepatjat ovat jo metrien paksuisia. Ei voi uida, ei kalastaa ja rantakiinteistöjen arvot romahtavat.

Turpeenkaivuu on luonnon ryöstöviljelyyn ja ympäristön pilaamiseen perustuva takapajuinen bisnes, joka on syytä haudata historian hämärään oman sukupolvemme häpeätahrana. Meidän olisi aika alkaa panostaa uusiutuvaan energiaan perustuvien teknologioiden kehittelyyn. Ylimenokaudella hiili on oivallinen turpeen korvaaja, mutta toki siitäkin pitää päästä nopeasti eroon.

#89: Mutarutakon uuno - Re: Luonnonsuojelijat luonnon suojelijoina?

Tänäkin vuonna on metsiä ojitettu 80 000 hehtaaria. Minne ne vedet menee? Mistäs ne turvesuot on sitte kasvanu? Miten selität puu kerrokset turvesuossa? Entä ne kohdat missä ei ole kuin pelkkää turvetta? Aika julma ihmenen olet kun hiiltä puollustat missä kuolee tuhansia ihmisiä vuosittäin. Varmasti kaikki hyväksyy sen asian kun tulee tässä talous tilanteessa korvaava energia muoto tilalle. Ja tuo työ paikkoja yhtä paljon tilalle. Miten selität sen järven jossa on yli metri mutaa pohjassa ja vuonna 86 sinne tuli Cesium laskeuma Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Tutkimusten mukaan selvä kerros. Nyt siihen on tullut 5cm uutta liejua päälle vaikka järvi on turvetuotannon vieressä?

#89: Mutarutakon uuno - Re: Luonnonsuojelijat luonnon suojelijoina?

Kuitenkin se, että turvetuotanto työllistää suoraan ja välillisesti yli 10000 ihmistä Suomessa, talousvaikutukset kääntyvät taas turvetuotannon eduksi. Turvetuotantoahan ei tueta. Turpelauhdesähkön tuottamista tuetaan. Puolestani sen tuen voisi vapaasti lakkauttaa. Ei siitä turvetuottajalle ole iloa eikä haittaa. Tällä hetkellä kuitenkin turvepulassa kaikki turpeet menee kuumille kiville mitä ylös saadaan.

Käyttämällä lauhdesähkötukea tai ympäristöviranomaisten palkkoja turvetuotannon vesiensuojelun tehostamiseen, saataisiin kemikaloinnilla nollaa lähentelevät päästöt. Kemikalointi on kuitenkin muutamia poikkeuskohteita lukuunottamatta idioottimaista rahanhaaskausta, koska luonto luonnostaan "saastuttaa" enemmän ympärillä.

Tiedostan sen, että joissakin kohteissa on ollut ongelmia. Nämä kohteet ovat tietääkseni poikkeuksetta sellaisia joissa on ns. perustason vesienkäsittely eli sarkaojarakenteet ja laskeutusaltaat. Sellaiset eivät toimi erityisen hyvin. Toki niistäkin YLEENSÄ lähtee puhtaampaa vettä kuin jätevedepuhdistamolta.

Mökkiläiset yleensä tulevat kaupungista, ja vastustajat toki keskittyvät heihin. Keskimäärin tällaiset ovat parempaa keskiluokkaa eli käteisestä ei ole puutetta. Valittamaan keskitytään neljän seinän sisältä tietokoneella hurskastellen. Maalta tulevat mökkiläiset omien kokemuksieni mukaan kannattavat maaseudun elinkeinoja.

Olen sitä mieltä, että kaikki turvevedet pitäisi pintavaluttaa. Tällöin mahdolliset vedenlaatuongelmat keskittyvät yleensä enintään tulviin ja rankkasateisiin. Muistahan, että tulvien ja rankkasateiden aikaan ainoastaan turvetuotanto ei ole ongelma vaan kaikki muut elinkeinot ovat pulmissa myös. Metsistä ja pelloista lähtee aines ja ravinteet liikkeelle. Jätevedet menevät tulvaluukusta suoraan vesistöön jne. Olen kyllä havainnut, että rankkasateiden jälkeen kotoinen jokiveteni muuttuu hirveäksi kuraksi. Sitä ei noin sadan hehtaarin turvetuotantoalue pysty millään ilveellä tekemään.

Toivon itse, että Suomessa tuotettaisiin kaikki energia tulevaisuudessa päästöttömästi. Tämä on kuitenkin auttamattoman kaukana vielä. Siksi on kansakunnan etu, että hyödynnetään omia luonnonvaroja vastuullisesti kunnes päästöttömyys on mahdollista. On tekopyhää kannattaa kivihiiltä tai tuontisähköä. Tulevathan ne yleensä maista, joissa työturvallisuus ja ympäristöasiat eivät ole aivan primäärisiä asioita.

Tänä päivänä Suomi pystyisi ehkä kesällä tuottamaan energiansa päästöttömästi, mutta talven ongelmista ei päästä eroon. Vesivoima sydäntalvella rajallisempaa, koska valumat ovat pienempiä. Kovilla pakkasilla ei monesti tuule merkittävästi. Auringon säteilyteho ei aurinkokennoille talvella riitä. Mitä tällä hetkellä käytössä olevaa päästötöntä jää jäljelle? Ydinvoima on varmaankin lähimpänä päästötöntä sikäli kun hiilidioksidia katsotaan, mutta sen kapasiteetti ei riitä sekään. Puu on pseudopäästötöntä. Hiilidioksidia päästää enemmän kuin sekä turve, että kivihiili, mutta on vain poliittisesti sovittu päästöjen olevan 0. Puukaan ei toistaiseksi useimmissa voimaloissa pala tehokkaasti ilman kuivaa tukipolttoainetta, joka on yleensä turve.

Vapon aiheuttamat ongelmat ovat ylimenokauden vaihe, koska ympäristölupaehdot tarkastetaan vuosikymmenittäin ja aina vaaditaan kehittämään vesiensuojelua vastaamaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Uudet luvitusalueet ovat vähäpäästöisiä. Hyödyt voittavat päästöt moninkertaisesti.

Tiedätkö miten monta kertaa likaisempaa vettä turvetuotantoalueelta lähtee kuin tuotantopaikkakunnan jätevedenpuhdistamolta? Kaikki saavat veikata. Kerron vastauksen myöhemmin. Vastaus perustuu jätevesipuhdistamon kuormitusanalyyseihin ja turvetuotantoalueen kuormitusanalyyseihin.

PS. Luonto muuttuu ilman turvetuotantoakin. Luonto elää jatkuvasti täyttäen jokia ja järviä toisella kohtaa ja muodostaen suvantoja toisaalle. Luonnonsuojeluliike yrittää naulita luonnon täsmälleen nykytilaan estäen luonnon luontaisen kiertokulun ja kehittymisen, mikä on omiaan kuvaamaan ihmisen ahneutta ja vallanhimoa.