Suomen Pankki • Siirtymätalouksien tutkimuslaitos, BOFIT
PL 160 • 00101 Helsinki
Puh: 010 831 2268 • Sähköposti: bofit@bof.fi • Web: www.bof.fi/bofit
Päätoimittaja Seija Lainela
Aineisto on toimitettu eri lähteiden perusteella.
Suomen Pankki ei takaa aineiston kattavuutta tai oikeellisuutta.
Julkaisussa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa.
Venäjä
Keskuspankki nosti ohjauskorkoja inflaation kiihdyt-tyä. Kaikkia keskuspankin korkoja nostettiin 0,25 prosent-tiyksiköllä 14. syyskuuta lähtien. Koronnoston jälkeen keskuspankin tärkeimmän instrumentin eli yhden päivän repoluoton minimihuutokauppakorko on 5,5 % ja repotalle-tuksen minimikorko 5 %.
Koronnoston syyksi keskuspankki ilmoitti inflaation nopeutumisen. Elokuun lopussa vuosi-inflaatio kiihtyi 5,9 prosenttiin ja syyskuun alkuviikoilla edelleen 6,3 prosent-tiin, kun joidenkin kunnallispalveluiden säänneltyjä hintoja korotettiin jälleen kuun alussa. Inflaatiovauhti ylittää jo keskuspankin kuluvalle vuodelle asettaman 6 prosentin tavoitteen. Keskuspankin mukaan inflaation kiihtymisen riskiä lähitulevaisuudessa kasvattaa erityisesti elintarvik-keiden kallistuminen heikon sadon seurauksena.
Keskuspankki perusteli korkojen nostoa myös sillä, että talouden kasvuvauhti on lähellä normaalia potentiaalista tasoaan. Pankki arvioi kotimaisen kysynnän pysyvän va-kaana hyvän työllisyystilanteen ja luotonannon nopean lisääntymisen vuoksi.
Rosstatin ennakkotiedon mukaan bruttokansantuote kas-voi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 4 % viime vuo-den vastaavasta ajasta. Ensimmäisellä neljänneksellä BKT kasvoi 4,9 %, ja koko ensimmäisen vuosipuoliskon kasvuk-si muodostui 4,5 %.
Keskuspankki vähensi omistustaan Sberbankissa. Kes-kuspankki ilmoitti maanantaina 17.9. asettavansa myyntiin 7,6 % säästöpankki Sberbankin osakkeista. Myynnin jäl-keen keskuspankin omistukseen jää pankista edelleen enemmistöosuus eli 50 % + yksi osake.
Osakkeet myytiin Moskovan ja Lontoon pörsseissä. Keskuspankin keskiviikkoisen ilmoituksen mukaan myyn-tihinnaksi muodostui 93 ruplaa (2,3 euroa) osakkeelta, kun minimihinnaksi oli asetettu 91 ruplaa osakkeelta. Toteutu-nut hinta on vain runsaan prosentin alempi kuin osakkeen päätöshinta Moskovan pörssissä keskiviikkona. Keskus-pankki sai osakepaketin myynnistä 159 mrd. ruplaa (lähes 4 mrd. euroa).
Keskuspankin omistuksen vähentämisestä Sberbankista on puhuttu jo vuosia, ja sitä ovat pitäneet tärkeänä mm. kansainväliset rahoituslaitokset. Sberbankin osakepaketin myynti sisältyy hallituksen vuosien 2011–2013 yksityistä-missuunnitelmaan. Alun perin myynnin piti tapahtua vuosi sitten, mutta heikon markkinatilanteen vuoksi sitä on siir-retty. Myynti toteutettiin nyt, kun pörssikurssit ovat maail-manlaajuisesti nousseet monien maiden elvytyspolitiikan seurauksena.
Sberbank on markkina-arvoltaan Venäjän suurin ja Eu-roopan kolmanneksi suurin pankki. Sberbankin osuus Ve-näjän talletusmarkkinoista on 46 %, ja sillä on koko maan kattava 19 000 konttorin verkosto. Sberbank on viime vuo-sina modernisoinut toimintojaan ja se on aktiivisesti laajen-tumassa ulkomaille; pankki osti helmikuussa itävaltalaisen Volksbank Internationalin ja kesäkuussa turkkilaisen De-nizbankin.
Presidentti Putin puolustaa Gazpromia. Presidentti alle-kirjoitti 11. syyskuuta asetuksen Venäjän federaation etujen suojelemisesta venäläisyritysten ulkomaisten toimintojen yhteydessä. Asetuksen mukaan venäläiset strategiset valti-onyritykset saavat noudattaa ulkomaisten tahojen kuten valtioiden ja kansainvälisten organisaatioiden vaatimuksia vain Venäjän hallituksen luvalla. Lupa tarvitaan, jos 1) ulkomainen taho haluaa saada yrityksen toiminnasta muita kuin Venäjän lainsäädännössä määriteltyjä tietoja, 2) ulko-mainen taho vaatii muutoksia venäläisen yrityksen ja sen ulkomaisen kumppanin välillä solmittuun kauppasopimuk-seen tai 3) ulkomainen taho vaatii venäläistä yritystä luo-pumaan ulkomaisesta toimiluvasta, omistusosuudesta ul-komaisessa yhtiössä tai kiinteästä omaisuudesta. Lupaa ei em. tapauksissa anneta, jos vaatimusten noudattaminen voi olla haitaksi Venäjän taloudellisille eduille.
Asetus on käytännössä kohdistettu tukemaan Gazpro-mia, jonka toimia Euroopan komissio alkoi syyskuun alussa tutkia selvittääkseen Gazpromin mahdollisia kilpailulain-säädännön rikkomuksia EU:n alueella. Euroopan komissio tutkii, onko Gazprom hankaloittanut Euroopan kaasumark-kinoiden toimintaa estämällä kaasun ostajia viemästä yli-jäämäkaasua muihin maihin ja rajoittanut kilpailua mm. sitomalla ostajat pitkäaikaisiin toimitussopimuksiin ja vuo-sittaisiin minimiostomääriin. Viitteenä markkinahäiriöistä on se, että Gazpromille kaasusta maksettu hinta vaihtelee huomattavasti EU:n jäsenmaiden välillä. Komissio tutkii myös Gazpromin hinnoittelua, jossa kaasun hinta on sidottu öljyn hintaan, minkä vuoksi toimitussopimusten hinnat ovat viime aikoina olleet korkeampia kuin kaasun spot-hinnat. Ongelmista kärsivät erityisesti EU:n uudet Itä- ja Keski-Euroopan jäsenmaat, joiden neuvotteluasema Gazpromin kanssa on heikompi kuin suurten EU-maiden.
Presidentin asetus vaikuttaa komission käynnistämiin tutkimuksiin mm. tutkijoiden hankkiessa tietoja Gazpromin toiminnasta ja kun mahdollisia korjaavia toimenpiteitä määrätään.
Presidentin asetus koskee paitsi Gazpromia myös muita strategisiksi yrityksiksi nimettyjä valtionyrityksiä. Presi-dentti Putin vahvisti strategisten yritysten luettelon vuonna 2004. Luetteloon kuuluvat mm. ulkomailla aktiivisesti toimivat öljy-yhtiöt Rosneft ja Zarubeshneft, putkikulje-tusmonopoli Transneft ja Venäjän rautatiet.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan presidentin asetus on ristiriidassa mm. Venäjän siviililainsäädännön sekä useiden kansainvälisten sopimusten kanssa.