VETOOMUS JYRKI KATAISEN EROTTAMISESTA

#1228: LICA - Re: Re: Re: Re: olen puolueeton rikos on tapahtunut ja siksi tasta han joutuu vastamaan

 

#1232: perus suomalainen - Re: Re: Re: Re: se katainen itse

 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288502023869.html

Soini kuumeni 2 000 000 000 000 eurosta: "Suomi on kohta köyhempi kuin koskaan"

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=5114

EVA julkaisi raportin eurokriisistä. Sen uutisoinnissa on nostettu mediassa esiin arvio, jonka mukaan euron hajoaminen maksaisi Suomelle tappioina 89 miljardia euroa. Mm. pääministeri Katainen on hehkuttanut raporttia. Hesari kertoi pääkirjoituksessaan, että raportti antaa tukea mm. Koneen toimitusjohtaja Ala-Huhdalle, joka on vaatinut eurossa pysymistä hinnalla millä hyvänsä.

Kriisirahasto Mikael Sjöström, 10:08

EVM velkavivutetaan yli 2000 miljardiin euroon


EU valmistelee päätöstä, joka sallii Euroopan vakausmekanismin nelnkertaistaa pääomansa velkavivulla yli 2000 miljardiin euroon, kirjoittaa saksalainen Der Spiegel -lehti.

Spiegelin mukaan EVM sisältäisi edeltäjänsä eli väliaikaisen Euroopan rahoitusvakausvälineen tavoin sekä valtioiden että yksityisten sijoittajien rahaa. Valtioiden varoja käytettäisin riskialtteimpiin sijoituksiin, kuten Espanjan valtionvelan ostoon.

Näillä näkymin lokakuun 8. päivä aloittavan EVM pääomaksi on suunniteltu 500 miljoonaa euroa. EU:n rahaministerit vahvistivat aiemmin tässä kuussa Kyproksen eurokriisikokouksessa, että EVM saa käyttää velkavipua kuten ERVV:kin.

Erityisesti Suomen vastustus hidastaa päätöstä velkavivun käytöstä.

Saksan perustuslakituomioistuin hyväksyi EVM:n viime viikolla ja maan valtiovarainministeriön tiedottajan mukaan EU on muuttamassa EVM:n sääntöjä siten, että pääomia voidaan täydentää yksityisten sijoittajien rahalla.

EU:n tiedottaja ei kommentoinut asiaa.

Saksalaisen Focus-lehden mukaan sekä Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble että liittokansleri Angela Merkel haluavat antaa talouskomissaari Olli Rehnille valtuudet yksin puuttua eu-maiden budjettivajeisiin ja vaatia muutoksia bujdettiluonnoksiin, jotka perustuvat liialliseen velkaantumiseen.

Saksan valtiovarainministeriö ei kommentoinut lehden tietoja vetoamalla asioiden keskeneräisyyteen ja ja siihen, että eu-johtajien pyrkivät vahvistamaan rahaliittoa.


Muualla Talentumin verkostossa
Saksan EVM-päätös tänään - tuleeko lisäehtoja? (Arvopaperi) 12.09.2012
Saksan päätös hätärahastosta tulee sittenkin syyskuun 12. päivänä (Talouselämä) 14.08.2012
Tuliko vakausmekanismille stoppi? Saksassa nostettiin uusi kanne (Talouselämä) 13.08.2012
Rehn lehdille: Molemmat EVM-tulkinnat ovat oikein (Talouselämä) 23.07.2012
Suomi sai läpi muutoksen hätärahaston sääntöihin (Talouselämä) 23.01.2012


Työpaikat - Uratie.fi
Geotekniikan asiantuntija 14.09.2012


Hyvä juttu
Lähetä
Tulosta
Share on facebook
Share on twitter
Jaa

#1241: LICA - Re: EVA:n raportti: Kataisen hallitus vienyt Suomen katastrofiin

Ja leipajonot suomessa senkuin kasvaa, kaikkine irtisanomisineen

 

Ilkka Luoma


Onko Katainen jättänyt jotain sanomatta vai eikö hän ole ymmärtänyt ja eikö kukaan asiantuntoja ole mitään kertonut? Onko Suomen kansalla varaa ylläpitää Kataista pääministerinä? ...

[Suomen Pankki] "Lähivuosina kansainvälisen talouden nopeakaan elpyminen ei näyttäisi kohentavan merkittävästi Suomen vaihtotasetta, jos kotitalouksien menot pysyvät tuntuvasti niiden tuloja suurempina. Jos halutaan välttää suurimmat vaihtotaseen alijäämään liittyvät riskit, on tarpeen hillitä kotitalouksien velkaantumista, pienentää valtion ja kuntien alijäämiä sekä parantaa julkisen talouden pitkän aikavälin ..." ~ http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Pages/BOF_ONL_12_2012.aspx----!

http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/selvitykset_ja_raportit/bof_online/Pages/BOF_ONL_12_2012.aspx

tuolta saatte todella faktaa, kataisen hallituksen ongelmista , olemme syvalla taantumassa

suomi ties milloin on ollut lahellakaan samassa pulassa missa se on tanaan ja velkakirjat ovat ulkomaiden omistuksessa joista suomi ei saa euroakaan takaisin, teemme toisten maiden pillien mukaan kuin haluavat sitten mita vain. Seuraavassa suomen pankin paajohtajan huoli.

Tiedote 475
12.9.2012

Pääjohtaja Liikanen: Kansainvälisen talouden näkymät vaisut, rahapolitiikan välittyminen turvattava

Kansainvälisen talouden näkymät ovat heikentyneet, mikä on vaikeuttanut myös velkakriisin hoitoa. Maltilliset inflaatiopaineet ja vaimea talouskasvu ja ovat mahdollistaneet euroalueen ohjauskorkojen alentamisen. EKP:n neuvosto on lisännyt poikkeuksellisia toimenpiteitä tukeakseen rahapolitiikan välittymistä ja yhtenäisyyttä koko euroalueella.

EKP:n neuvoston rahapoliittiset toimet ovat näkyneet rahamarkkinakorkojen selvänä laskuna. Yhteinen rahapolitiikka ei kuitenkaan ole välittynyt samassa määrin kaikkialla euroalueella. ”Siltä osin kuin erot rahoituksen hinnassa ja saatavuudessa selittyvät valtioiden velkakestävyyteen ja pankkijärjestelmien tilaan liittyvillä tekijöillä, riskilisät ovat perusteltuja. Perusteettomat, esimerkiksi euron olemassaoloon liittyvät riskilisät eivät kuitenkaan ole hyväksyttäviä”, pääjohtaja Erkki Liikanen painotti Euro & talous -lehden tiedotustilaisuudessa.

EKP:n neuvosto päätti syyskuun kokouksessaan rahapoliittisten suorien kauppojen toteuttamisen periaatteista. ”Päätöksen tarkoituksena on turvata rahapolitiikan välittyminen ja yhtenäisyys muuttamatta jäsenmaiden ja EKP:n välistä työnjakoa”, tähdensi pääjohtaja Liikanen. Kauppojen välttämätön ehto ovat eurooppalaisten vakausmekanismien sopeutusohjelmat ja niihin liittyvä tiukka ja tehokas ehdollisuus.

”Päätetyt rahapoliittiset toimet ovat linjassa hintavakauden ja EKP:n mandaatin kanssa”, pääjohtaja Liikanen täsmensi. "Tärkeää on korostaa, että kuten kaikkia rahapoliittisia toimia, myös rahapoliittisten suorien kauppojen ohjelmaa sovelletaan yhtäläisin ehdoin kaikkiin euroalueen maihin", pääjohtaja Liikanen lisäsi. EKP:n neuvosto päättää rahapoliittisten kauppojen toteutuksesta itsenäisesti, ja kaupat suunnataan juoksuajaltaan lyhyisiin velkakirjoihin.

Suomen Pankin kansainvälisen talouden ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa loppuvuonna 2012 vaimeasti. Euroalueen loppuvuoden näkymät ovat heikot, ja nousevien talouksien kasvuvauhti on aiemmin odotettua hitaampaa. Myös vuoden 2013 osalta maailmantalouden kasvunäkymät ovat vaimeita. Inflaation ennustetaan asettuvan ennustejaksolla päätalousalueilla 2 prosentin tuntumaan.

Epävarmuuden taittuminen on hidasta, sillä merkkejä kriisimaiden talouskasvun ja velkakestävyyden kohentumisesta saadaan odottaa pitkälle ensi vuoteen. ”Sopeutusprosessi on Euroopassa vasta alussa, ja aiemmista finanssikriiseistä saatujen kokemusten perusteella sen voidaan olettaa kestävän vielä useita vuosia”, pääjohtaja Liikanen totesi. Vaikka näkymät ovat heikentyneet eniten euroalueella, on vuotta 2013 koskevaa ennustetta tarkistettu heikomman kehityksen suuntaan kaikilla päätalousalueilla. Heikko luottamusilmapiiri ja kasvanut epävarmuus näkyvät myös maailmankaupan kasvun hidastumisena.

Ennusteen riskit painottuvat heikomman kasvun suuntaan ja liittyvät epäsuotuisan kierteen jatkumiseen euroalueella, jolloin toipuminen olisi ennustettuakin hitaampaa. Näihin riskeihin on mahdollista vaikuttaa poliittisilla toimenpiteillä.

”Vaikka Euroopan tilanne on hauras, myös ennustettua myönteisempi kehitys on mahdollinen. Jos Eurooppa kykenee toteuttamaan uskottavan kriisistrategian, markkinoiden luottamus voi vahvistua odotettua nopeammin, mikä pienentäisi rahoituskustannuksia kriisimaissa”, jatkoi pääjohtaja Liikanen. Kriisimaiden velkakestävyyden turvaamisen kannalta olennaista on, että maat itse sitoutuvat riittäviin sopeutustoimiin ja rakennemuutoksiin.

* * *

Euro & talous -lehti 4/2012 sisältää Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous artikkelin lisäksi seuraavat artikkelit:
Hanna Freystätter: Asuntojen hintakuplan puhkeaminen ja Espanjan talouspoliittiset haasteet
Juha Kilponen: Finanssipolitiikan syklisyys ja valtionlainojen riskilisä

ymmarramme etta euro ei selvia koska sen ei haluta selviavan, koska halutaan toinen valuutta, nyt vain lypsetaan rahat ja jaetaan ne sitten laskien kesken

siina video tallenne itse herralta...

http://event.magneetto.com/webcasts/suomenpankki/2012-4/

SUOMEN PANKKI EKP:n puheet
6.9.2012

EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro
Lehdistötilaisuus
6.9.2012

Pääjohtajan alustuspuheenvuoro
(Epävirallinen käännös)

Hyvät kuulijat

Varapuheenjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt kokouksen tuloksista. Kokouksessa olivat läsnä myös euroryhmän puheenjohtaja, pääministeri Jean-Claude Juncker ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn.

Tavanomaisen taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. Energian hinnan kalleuden ja joissakin euroalueen maissa tehtyjen välillisten verojen korotusten takia inflaation odotetaan pysyvän yli 2 prosentissa koko vuoden 2012, hidastuvan alle tuon tason vuoden 2013 kuluessa ja pysyvän hintavakauden määritelmän mukaisena rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä. Tämän käsityksen mukaisesti rahan määrän trendikasvu on yhä vaimeaa. Euroalueen inflaatio-odotukset pysyvät yhä tiukasti EKP:n tavoitteen mukaisina, eli että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä alle 2 %, mutta lähellä sitä. Euroalueen talouskasvun odotetaan olevan edelleen heikkoa, kun rahoitusmarkkinoiden jännitteiden jatkuminen ja epävarmuuden lisääntyminen heikentävät luottamusta ja mielialoja. Rahoitusmarkkinajännitteiden voimistuminen uudelleen saattaisi vaikuttaa sekä kasvu- että inflaatioriskien painottumiseen.

Tätä taustaa vasten EKP:n neuvosto on tänään päättänyt toteutustavoista, joita se tulee soveltamaan rahapoliittisissa suorissa kaupoissa (Outright Monetary Transactions, OMTs) euroalueen valtioiden joukkolainojen jälkimarkkinoilla. Kuten neuvosto kuukausi sitten totesi, rahapolitiikan välittymismekanismin toimivuus pitää voida turvata kaikissa euroalueen maissa. Neuvoston tavoitteena on säilyttää rahapolitiikan yhtenäisyys ja taata rahapolitiikan asianmukainen välittyminen reaalitalouteen koko alueella. Rahapoliittisten suorien kauppojen avulla voidaan puuttua valtioiden joukkolainamarkkinoiden vakaviin vääristymiin, jotka johtuvat erityisesti sijoittajien perusteettomista peloista euroalueen hajoamisesta. Asianmukaisten ehtojen toteutuessa EKP:llä on täysin tehokas suojaverkko sellaisten tuhoisien skenaarioiden ehkäisemiseksi, jotka saattavat asettaa vakavia haasteita euroalueen hintavakaudelle. Kuten viime kuussa totesin: EKP noudattaa tiukasti toimivaltaansa, johon kuuluu ylläpitää hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, määrittelee rahapolitiikkansa itsenäisesti ja euro on peruuttamaton.

Luottamuksen palauttamiseksi euroalueen päätöksentekijöiden on määrätietoisesti jatkettava julkisen talouden tasapainottamista, kilpailukyvyn tehostamiseen tähtääviä rakenneuudistuksia ja eurooppalaisten instituutioiden rakentamista. Samaan aikaan hallitusten on oltava valmiit aktivoimaan Euroopan rahoitusvakausväline tai Euroopan vakausmekanismi joukkolainamarkkinoilla, kun rahoitusmarkkinatilanne on poikkeuksellinen ja rahoitusjärjestelmän vakauteen kohdistuu riskejä – noudattamalla tiukkaa ja tehokasta ehdollisuutta voimassa olevien suuntaviivojen mukaisesti. Jotta EKP voi toteuttaa suoria operaatioita tehokkaasti, hallitusten on pidettävä kiinni sitoumuksistaan ja Euroopan rahoitusvakausvälineen tai Euroopan vakausmekanismin tulee täyttää tehtävänsä. Tarkemmat tiedot rahapolitiikan suorista operaatioista selviävät erillisestä lehdistötiedotteesta.

Lisäksi EKP:n neuvosto teki päätöksiä, joiden tarkoituksena on taata riittävien vakuuksien saatavuus eurojärjestelmän rahoitusoperaatioissa. Myös näitä päätöksiä on selostettu yksityiskohtaisemmin erillisessä lehdistötiedotteessa.

Seuraavaksi tästä arviosta yksityiskohtaisemmin alkaen taloudellisesta analyysista. Hiljattain julkaistujen tilastotietojen mukaan euroalueen BKT:n määrä supistui vuoden 2012 toisella neljänneksellä 0,2 % edellisestä neljänneksestä, jolloin neljännesvuosikasvu oli ollut 0 %. Talouden indikaattorit ennakoivat taloudellisen toimeliaisuuden jatkuvan heikkona loppuvuonna 2012 epävarmuuden ollessa suurta. Lyhyttä aikaväliä pitemmässä tarkastelussa EKP:n neuvosto odottaa euroalueen talouden elpyvän vain hyvin asteittain. Kasvun vauhdittumista hillitsevät edelleen sinänsä tarpeelliset taseiden korjausliikkeet niin rahoitusalalla kuin muuallakin taloudessa, huomattava työttömyys ja maailmantalouden epätasainen elpyminen.

EKP:n asiantuntijoiden syyskuussa 2012 julkaistavissa euroaluetta koskevissa kokonaistaloudellisissa arvioissa BKT:n määrän vuotuisen kasvuvauhdin ennustetaan olevan välillä –0,6 % ja –0,2 % vuonna 2012 ja välillä –0,4 % ja 1,4 % vuonna 2013. Kesäkuussa 2012 julkaistuun eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioon verrattuna BKT:n määrän kasvun vaihteluvälit vuosiksi 2012 ja 2013 ovat tarkistuksissa alentuneet.

Euroalueen talousnäkymiin liittyy edelleen kasvun hidastumisen riskejä. Riskejä aiheuttavat erityisesti euroalueen rahoitusmarkkinoiden jännitteet ja niiden mahdollinen leviäminen alueen reaalitalouteen. Näitä riskejä tulisi pitää kurissa kaikkien euroalueen poliittisten päättäjien määrätietoisin toimin.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatio oli elokuussa 2,6 %, kun se edellisenä kuukautena oli ollut 2,4 %. Inflaation nopeutuminen johtuu lähinnä energian euromääräisten hintojen noususta uudelleen. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella inflaatiovauhti saattaa olla jonkin verran nopeampi kuin muutama kuukausi sitten odotettiin, mutta vuonna 2013 se todennäköisesti hidastuu jälleen alle 2 prosenttiin. Rahapolitiikan kannalta olennaisella aikavälillä ja tilanteessa, jossa euroalueen kasvu on vaimeata ja pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat tiukasti ankkuroituneet, hintapaineet pysyvät todennäköisesti vähäisinä.

EKP:n asiantuntijoiden syyskuussa 2012 julkaistavissa euroaluetta koskevissa kokonaistaloudellisissa arvioissa vuotuisen YKHI-inflaation ennustetaan olevan 2,4–2,6 % vuonna 2012 ja 1,3–2,5 % vuonna 2013. Kesäkuussa 2012 julkaistuihin eurojärjestelmän asiantuntijoiden kokonaistaloudellisiin arvioihin verrattuna vaihteluvälejä on tarkistettu hieman aiemmin arvioitua nopeamman inflaatiovauhdin suuntaan.

Keskipitkän aikavälin hintakehitysnäkymiin liittyvät riskit ovat edelleen jokseenkin tasapainossa. Arvioitua nopeamman inflaation riskit liittyvät siihen, että välillisiä veroja on korotettava julkisen talouden vakauttamiseksi. Arvioitua hitaamman inflaation riskit liittyvät etenkin siihen, että euroalueen kasvu jää odotettua vaimeammaksi varsinkin, jos rahoitusmarkkinoiden jännitteet voimistuvat entisestään ja vaikuttavat inflaation kotimaisiin eriin. Jos jännitteiden voimistumista ei rajoiteta euroalueen päätöstentekijöiden tehokkain toimenpitein, tämä voimistuminen voi aiheuttaa riskien painottumisen arvioitua hitaamman inflaation suuntaan.

Rahatalouden analyysin perusteella rahan määrän trendikasvu on ollut edelleen maltillista. M3:n vuotuinen kasvuvauhti nopeutui 3,8 prosenttiin heinäkuussa 2012, kun se kesäkuussa oli ollut 3,2 %. M3:n kasvun nopeutuminen johtui lähinnä siitä, että sijoittajat suosivat entistä enemmän likvidejä sijoituskohteita, mikä näkyy suppean raha-aggregaatin M1:n vuotuisen kasvuvauhdin nopeutumisena edelleen. Kasvuvauhti oli 4,5 % heinäkuussa, kun se kesäkuussa oli ollut 3,5 %.

Yksityiselle sektorille myönnettyjen lainojen vuotuinen kasvuvauhti (korjattuna lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla) oli heinäkuussa edelleen hidas, 0,5 %, kun se kesäkuussa oli ollut 0,3 %. Rahalaitosten yrityksille myöntämien lainojen vuotuinen kasvuvauhti (–0,2 %) ja kotitalouksille myöntämien lainojen vuotuinen kasvuvauhti (1,1 %) pysyivät vaimeina. Kasvuvauhdit on korjattu lainojen myyntiä ja arvopaperistamista koskevilla tiedoilla. Lainojen vaimea kasvu johtuu suurelta osin BKT:n heikoista kasvunäkymistä, riskinottohaluttomuuden lisääntymisestä sekä kotitalouksien ja yritysten taseiden korjausliikkeen jatkumisesta. Nämä tekijät vaimentavat luottojen kysyntää. Lisäksi useassa euroalueen maassa rahoitusmarkkinoiden segmentoituminen ja pankkien pääoman niukkuus heikentävät edelleen luotonantoa.

Pankkien on tärkeätä tarvittaessa vahvistaa taseiden kestävyyttä edelleen. Pankkien taseiden vahvuus on keskeinen tekijä, joka edistää riittävää luotonantoa taloudessa ja kaikkien rahoituskanavien normalisoitumista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että taloudellisen analyysin perusteella hintakehityksen pitäisi pysyä hintavakauden määritelmän mukaisena keskipitkällä aikavälillä. Taloudellisen analyysin ja rahatalouden analyysin tulosten vertailu vahvistaa tämän käsityksen.

Vaikka rakenteellinen ja julkisen talouden sopeutus on edennyt hyvin, useissa Euroopan maissa tarvitaan yhä merkittäviä toimia. Rakenneuudistusten puolella euroalueen on edelleen pikaisesti ja päättäväisesti uudistettava hyödyke- ja työmarkkinoita kilpailukyvyn kohentamiseksi, talouksien sopeutumiskyvyn parantamiseksi ja kestävän kasvun nopeuttamiseksi. Nämä rakenneuudistukset myös täydentävät ja tukevat julkisen talouden vakauttamista ja velkatilanteen kestävyyttä. Finanssipolitiikan puolella on ensiarvoisen tärkeää, että hallitukset tekevät kaikkensa tavoitteidensa saavuttamiseksi tänä vuonna ja sen jälkeenkin. Uuden finanssipoliittisen sopimuksen (fiscal compact) odotettu pikainen täytäntöönpano onkin keskeisin väline, jolla vahvistetaan luottamusta julkisen talouden vakauteen. On myös tärkeää hyvin määrätietoisesti jatkaa eurooppalaisten instituutioiden rakentamista.

#1239: LICA - Re: Re: Re: Re: Re: Re: olen puolueeton

se tassa onkin parasta unta ei tarvitse nahda, uneksiat heraavat kun silmat aukee jalleen

 

Suomen Pankki • Siirtymätalouksien tutkimuslaitos, BOFIT
PL 160 • 00101 Helsinki
Puh: 010 831 2268 • Sähköposti: bofit@bof.fi • Web: www.bof.fi/bofit
Päätoimittaja Seija Lainela
Aineisto on toimitettu eri lähteiden perusteella.
Suomen Pankki ei takaa aineiston kattavuutta tai oikeellisuutta.
Julkaisussa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa.
Venäjä
Keskuspankki nosti ohjauskorkoja inflaation kiihdyt-tyä. Kaikkia keskuspankin korkoja nostettiin 0,25 prosent-tiyksiköllä 14. syyskuuta lähtien. Koronnoston jälkeen keskuspankin tärkeimmän instrumentin eli yhden päivän repoluoton minimihuutokauppakorko on 5,5 % ja repotalle-tuksen minimikorko 5 %.
Koronnoston syyksi keskuspankki ilmoitti inflaation nopeutumisen. Elokuun lopussa vuosi-inflaatio kiihtyi 5,9 prosenttiin ja syyskuun alkuviikoilla edelleen 6,3 prosent-tiin, kun joidenkin kunnallispalveluiden säänneltyjä hintoja korotettiin jälleen kuun alussa. Inflaatiovauhti ylittää jo keskuspankin kuluvalle vuodelle asettaman 6 prosentin tavoitteen. Keskuspankin mukaan inflaation kiihtymisen riskiä lähitulevaisuudessa kasvattaa erityisesti elintarvik-keiden kallistuminen heikon sadon seurauksena.
Keskuspankki perusteli korkojen nostoa myös sillä, että talouden kasvuvauhti on lähellä normaalia potentiaalista tasoaan. Pankki arvioi kotimaisen kysynnän pysyvän va-kaana hyvän työllisyystilanteen ja luotonannon nopean lisääntymisen vuoksi.
Rosstatin ennakkotiedon mukaan bruttokansantuote kas-voi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 4 % viime vuo-den vastaavasta ajasta. Ensimmäisellä neljänneksellä BKT kasvoi 4,9 %, ja koko ensimmäisen vuosipuoliskon kasvuk-si muodostui 4,5 %.
Keskuspankki vähensi omistustaan Sberbankissa. Kes-kuspankki ilmoitti maanantaina 17.9. asettavansa myyntiin 7,6 % säästöpankki Sberbankin osakkeista. Myynnin jäl-keen keskuspankin omistukseen jää pankista edelleen enemmistöosuus eli 50 % + yksi osake.
Osakkeet myytiin Moskovan ja Lontoon pörsseissä. Keskuspankin keskiviikkoisen ilmoituksen mukaan myyn-tihinnaksi muodostui 93 ruplaa (2,3 euroa) osakkeelta, kun minimihinnaksi oli asetettu 91 ruplaa osakkeelta. Toteutu-nut hinta on vain runsaan prosentin alempi kuin osakkeen päätöshinta Moskovan pörssissä keskiviikkona. Keskus-pankki sai osakepaketin myynnistä 159 mrd. ruplaa (lähes 4 mrd. euroa).
Keskuspankin omistuksen vähentämisestä Sberbankista on puhuttu jo vuosia, ja sitä ovat pitäneet tärkeänä mm. kansainväliset rahoituslaitokset. Sberbankin osakepaketin myynti sisältyy hallituksen vuosien 2011–2013 yksityistä-missuunnitelmaan. Alun perin myynnin piti tapahtua vuosi sitten, mutta heikon markkinatilanteen vuoksi sitä on siir-retty. Myynti toteutettiin nyt, kun pörssikurssit ovat maail-manlaajuisesti nousseet monien maiden elvytyspolitiikan seurauksena.
Sberbank on markkina-arvoltaan Venäjän suurin ja Eu-roopan kolmanneksi suurin pankki. Sberbankin osuus Ve-näjän talletusmarkkinoista on 46 %, ja sillä on koko maan kattava 19 000 konttorin verkosto. Sberbank on viime vuo-sina modernisoinut toimintojaan ja se on aktiivisesti laajen-tumassa ulkomaille; pankki osti helmikuussa itävaltalaisen Volksbank Internationalin ja kesäkuussa turkkilaisen De-nizbankin.
Presidentti Putin puolustaa Gazpromia. Presidentti alle-kirjoitti 11. syyskuuta asetuksen Venäjän federaation etujen suojelemisesta venäläisyritysten ulkomaisten toimintojen yhteydessä. Asetuksen mukaan venäläiset strategiset valti-onyritykset saavat noudattaa ulkomaisten tahojen kuten valtioiden ja kansainvälisten organisaatioiden vaatimuksia vain Venäjän hallituksen luvalla. Lupa tarvitaan, jos 1) ulkomainen taho haluaa saada yrityksen toiminnasta muita kuin Venäjän lainsäädännössä määriteltyjä tietoja, 2) ulko-mainen taho vaatii muutoksia venäläisen yrityksen ja sen ulkomaisen kumppanin välillä solmittuun kauppasopimuk-seen tai 3) ulkomainen taho vaatii venäläistä yritystä luo-pumaan ulkomaisesta toimiluvasta, omistusosuudesta ul-komaisessa yhtiössä tai kiinteästä omaisuudesta. Lupaa ei em. tapauksissa anneta, jos vaatimusten noudattaminen voi olla haitaksi Venäjän taloudellisille eduille.
Asetus on käytännössä kohdistettu tukemaan Gazpro-mia, jonka toimia Euroopan komissio alkoi syyskuun alussa tutkia selvittääkseen Gazpromin mahdollisia kilpailulain-säädännön rikkomuksia EU:n alueella. Euroopan komissio tutkii, onko Gazprom hankaloittanut Euroopan kaasumark-kinoiden toimintaa estämällä kaasun ostajia viemästä yli-jäämäkaasua muihin maihin ja rajoittanut kilpailua mm. sitomalla ostajat pitkäaikaisiin toimitussopimuksiin ja vuo-sittaisiin minimiostomääriin. Viitteenä markkinahäiriöistä on se, että Gazpromille kaasusta maksettu hinta vaihtelee huomattavasti EU:n jäsenmaiden välillä. Komissio tutkii myös Gazpromin hinnoittelua, jossa kaasun hinta on sidottu öljyn hintaan, minkä vuoksi toimitussopimusten hinnat ovat viime aikoina olleet korkeampia kuin kaasun spot-hinnat. Ongelmista kärsivät erityisesti EU:n uudet Itä- ja Keski-Euroopan jäsenmaat, joiden neuvotteluasema Gazpromin kanssa on heikompi kuin suurten EU-maiden.
Presidentin asetus vaikuttaa komission käynnistämiin tutkimuksiin mm. tutkijoiden hankkiessa tietoja Gazpromin toiminnasta ja kun mahdollisia korjaavia toimenpiteitä määrätään.
Presidentin asetus koskee paitsi Gazpromia myös muita strategisiksi yrityksiksi nimettyjä valtionyrityksiä. Presi-dentti Putin vahvisti strategisten yritysten luettelon vuonna 2004. Luetteloon kuuluvat mm. ulkomailla aktiivisesti toimivat öljy-yhtiöt Rosneft ja Zarubeshneft, putkikulje-tusmonopoli Transneft ja Venäjän rautatiet.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan presidentin asetus on ristiriidassa mm. Venäjän siviililainsäädännön sekä useiden kansainvälisten sopimusten kanssa.