#4350: -  

Kuka pelkää mitäkin, joka tapauksessa sitä on pelättävä, jota on pelättävä. 

Kaupungissa pelkoa aiheuttaa mm. liikenne     - voithan jäädä auton alle vaikka suojatiellä ja heittää henkesi, tuoretta esimerkkiä Helsingistä on olemassa, ja oma enonikin kuoli aikanaan Tampereella suojatiellä rattijuopon yliajamana - tai avohuollossa oleva ja vastaan kävelevä mielenterveyspotilas voi puukottaa pyörätiellä varoittamatta henkikultasi pihalle,  tuoretta esimerkkiä tästäkin  Varkaudesta,  tai joku sooloryöstäjä kääntää kioskin kassan tai vie lompakkosi tai käsilaukkusi  tai nuorisojengi muuten vain päättää viedä henkesi, vaikka vain huvikseen iskemällä uhrinsa katuun ja monottamalla loppuikäsi aivokuolleeksi,

ja sitten syrjäseuduilla on tämä suurpetojen tässä vaiheessa pioneeriyksilöiden - ja laumojen  ihmispelon katoaminen ja niiden seurauksena alueen asukkaiden pelko henkensä puolesta.  Kun pedon näkee pihassa (tai marjamatkallakin) sen pakenematta tai pelkäämättä - joskus lähestyenkin - niin pelko on vääjäämätön tunne, jota ei voi siinä kasvotusten ollessa sivuuttaa millään itsesuggestiolla, pelko on vain siinä läsnä vaistomaisesti ja ihmislajin vuosituhantisten kokemusten opettamana, ja aiheellisesti.  Nämä pioneeriyksilöt on johdonmukaisesti poistettava, muutoin hukka perii ihmiset ajan oloon myös taajama-alueilla, tästäkin on kokemuksia,

pelkonsa siis itse kullakin, silti sanoisin: älkää peljätkö, mutta yksilön ja yhteiskunnan pitää toimia rationaalisesti minimoiden näitä uhkakuvia kaikilla osa-alueilla.