1 Sianliha maistuu hyvälle.
2 Sianliha jättää pienemmän hiilijalanjäljen kuin muut nisäkkäät.
3 Pienet tuotantoyksiköt eivät ole kannattavia.
4 Tuotanto mahdollisimman lähellä kuluttajia sekä teurastamoa.
5 Eläinten hyvinvointia on viranomaisten helpompi valvoa kuin hajautetussa tuotannossa.
6 Maalaiskunta sopii kaupunkia paremmin sikalalle.
7 Isolla tuotantoyksiköllä saadaan hinta sellaiseksi että köyhilläkin on edes Jouluna mahdollisuus syödä lihaa.
8 Isolla tuotantoyksiköllä voidaan tuottaa muutakin kuin ruokaa, eli energiaa joka voi olla erittäin vihreää.
9 Lähellä hyviä liikenneyhteyksiä.
10 Kunta saa verotuloja joilla kustannetaan palvelut kuntalaisille.

Tässä muutamia ensialkuun.

#345: Mietitään lisää porukalla!! - "Antakaa vaikka 10 kohdan lista" 

 Asun sikalan lähellä, eikä tämä lista tuo mulle mitään lisäarvoa. Olen entistä vakuuttuneempi, että suursikalaa ei tähän tule rakentaa.

1. Varmasti pienissä yksiköissä kasvatettu liha maistuu parmmalle. Minulle ei sianliha maistu ollenkaan. Suosikaa ensi jouluna luomukinkkua!

2. Sika jättää pienemmän hiilijalanjäljen kuin nauta, mutta lihan syöntiä on kaiken kaikkiaan vähennettävä, jotta maailma pelastuu. WorldWatch -instituutin Maailman tila -raportissa suurin huolen aihe oli lihan kulutuksen kasvu.

3. Juuri nämä suuret yksiköt syövät pienempien yksiköiden kannattavuutta. Paras olisi sopivan kokoinen yksikkö. Suuria sikamääriä ei suositella samalle alueelle sikojen tautiriskinkään takia, hajautettu on parempi. Tämän tietää jokainen vähänkin sikatalouteen perehtynyt.

4. Jos Atriasta puhutaan, niin suuryksiköitä tarvitaan Kiinan vientiä silmällä pitäen. Teurastamo on Seinäjoella, joten sinne pitää sikalat rakentaa ja siellä on enemmän lannanlevitysalaakin.

5. Suuressa yksikössä sika on vain koneistoin osa. Eettisesti erittäin epäilyttävää. 8000 emakon yksikköä ei kukaan pysty valvomaan.

6. Viekää sikala sitten maalle lähelle teurastamoa ja lannanlevitysaloja. Tällä aukialle ei levitysalaa ole. Suomessa korpea vielä riittää hyvän tiestön vieressä. Eihän nyt tähän kuntakeskusten kylkeen tällaisia saa rakentaa. Etäisyys asutuksesta tulee olla väh. 8 km.

7. Perheviljelemien poistuessa tuotannosta suuret yksiköt kilpailevat keskenään ja hinta on ihan sama kuin ennenkin. Monta perhettä joutuu lopettamaan tuotannon ja siirtymään viljanviljelyyn. Itäeurooppalaiset tekevät entisten sikatuottajien työt sikatehtaissa. Ja onko työn laatu samaa kuin suomalaisella sikayrittäjällä? Rohkenen epäillä....

8. Sähköntuotanto biolaitoksessa tuottaa juuri sen verran sähköä kun jättisikala tarvitsee. Tässä on sisäinen kierto. Samoin biolaitoksen lämpö menee sikalan tarpeisiin. Lähiasukkaat saavat vain hajut ja ympäristöhaitat.

9. Parasta olisi rakentaa sikala lähelle lannanlevitysaloja ja teurastamoa, koska kaikki siat viedään lopulta teurastamoon ennen kuin liha löytää tiensä kauppoihin ja kuluttajan ruokapöytään. Ei sitä sikaa sikalan ovelta voi ostaa!! Vai perustaako sikayrittäjä oman teurastamon? Mitä ATRIA tähän sanoo?

10. Näin velkainen yritys ei kunnalle verotuloja tuo. Enemmän menee rahaa kaikkien haittojen korjaamiseen. Ja muilla kunnan asukkailla paitsi sioilla on hinku muuttaa muualle. Kohta kuntien ei tarvitse järjestää palveluja muuta kuin sikayrittäjälle ja sikalan työntekijöille ja niille, jotka eivät saa taloaan kaupattua tai joilla on maatila. Ehkä sikayrittäjäkin muuttaa sikalan vaikutuspiirin ulkopuolelle ja käy vain töissä sikalalla tai hoitaa yritystään puhelimitse tai kokoustaa videolla tai ottaa yhteyttä skypen kautta.