Jos lähdetään Majavasta, on sen kanta nopeasti lisääntynyt eikä liene kovin suotavaa ylenpalttinen suojelu sen osalle koska aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita metsänomistajille patotulvien muodossa. Riistan ja kalastonhoitajana kiistaton hyöty siitä on.

Vesikko ja Hilleri katsotaan vihreitten minkitarha-iskijöitten toimesta hävitetyksi vapaaksi päästettyjen minkkien tuhovaikutuksen vuoksi.

Hirvelle on huomattavasti miellyttävämpää käveleskellä taikka makoilla hirvikoiran unettavassa haukussa, ja kuolla muutamassa sekunnissa hirvikiväärin osumasta, kuin että paeta kauhussan pienten vasojensa kanssa täyttä laukkaa susilaumaa, jotka repivät vähitellen takaraajat käyttökelvottomiksi. Sen jälkeen kitua elävänä ja liikuntakyvyttömänä jopa viikkoja susien syödessä elävää ruumistaan vahän kerrallaan, kunnes viimein armelias kuolema pelastaa. Tätä teurastusta susipopulaatio harrastaa kiihtyvässä tahdissa siihen asti, kunnes ovat tuhonneet viimeisetkin elossa olevat syötäväksi kelpaavat eläimet reviireiltään, ja romahtavat sitten itsekin samaan kohtaloon ravinnon puuttuessa. Sen jälkeen onkin sitten autio ja tyhjä eramaa totisinta totta seuraavat sata vuotta kunnes kiertokulku taas alkaa alusta ellei ihminen puutu susien toimintaan.

Isoapollo, Harjusinisiipi, Tammihiiri, Ripsisiippa, Saimaan-norppa, Liito-orava, Saukko, Hilleri, Metsäpeura, taikka Jokihelmisimpukka eivät uhkaa mitään muuta eläinlajia eivätkä ketään ihmistä...Siinä on iso ero narkomaanilla ituhipillä ja luontoa hyödyntävällä ihmisellä...

#2442: Jaakko Ilkka - Kestävän käytön periaate!

Sinuna minä en haukkuisi ketään narkomaaniksi ituhipiksi,paitsi jos satut itse olemaan pidätyskyvytön impotentti ja ruskean reijän imijä?? Kirjoituksesta päätellen saatat myös olla jonkin sortin henkisen avun tarpeessa!

#2442: Jaakko Ilkka - Kestävän käytön periaate!

Koska viittaat kirjoitukseeni, oletan "narkomaanin ituhipin" tarkoittavan minua henkilökohtaisena loukkauksena. En ole koskaan käyttänyt huumausaineiksi luokiteltavia päihteitä. Olen absolutisti, joten myös poliisi voi tarvittaessa kalibroida puhallusalkometrinsä avullani. Joten eipä mennä henkilökohtaisuuksiin.

"....eivät uhkaa mitään muuta eläinlajia eivätkä ketään ihmistä."

Ihminen ei voi määritellä suojelun lähtökohdaksi tällaista olettamusta,. että jokin eliölaji olisi toista arvokkaampi ja jokin toinen olisi "turha".

Kirjoituksessasi lähtökohtana on hyötyajattelu; mitä hyötyä mistäkin eläinlajista minulle on ihmisenä? Hyötyajattelu johtaa nopeasti luonnon arvottamiseen taloustieteellisestä ajattelusta käsin ja eliölajeille lätkitään arvoja" hyödytön" "hyödyllinen", "ei hyötyä muttei haittaakaan". Liito-oravastakin tulee kummallisesti uhkakuva, mikäli sen asuinalue sattuu esiintymään tulevan rakennushankkeen tontilla. Saimaalla myös norpasta ollaan montaa mieltä. Hyöty- näkökulma pohjaa ihmisen tarpeisiin ja ajatteluun tavoitella yhä suurempaa hyötyä. Lisäksi ihminen määrittelee tämän "uhan", usein myös taloudellis-sosiologisista tarpeistaan. Tämä kapea-alaisuus pohjaa edelleen tiedostettuun tai tiedostamattomaan kreationismiin, jossa ihminen on luomakunnan kruunu ja ikään kuin "asetettu" hallinnoimaan kaikkea ympärillään olevaa. Eettisesti ajattelu ei ole kestävällä pohjalla, kuten ei sen aikaansaama toimintakaan. Mistä me voimme tietää tulevien sukupolvien tarpeet? Eliöyhteisö on monimuotoisena kestävämpi.

Sen verran olen tutustunut hirvijahtiin, että en uskonut hirven siitäkään nauttivan. Haukulla hirvi ei vaikuttanut kovin uneliaalta. Tosin minulla ei ollut mahdollisuutta päästä tutkimaan tilannetta lähempää. Keskustelun voisi nyt helposti johtaa myös raiteelle, jossa haavakkoa etsitään useita päiviä kymmenpäisen miesjoukon ja koirien avulla... Kunnes se sitten löydetään vihdoin viimein turvonneena ojasta... Ei ihminen ole sen "armollisempi" saalistaja kuin susikaan. Päämäärä on kuitenkin sama; saaliin tappaminen. Ja nyt huomaa; minulla ei ole mitään ihmisen suorittamaa hirvijahtia vastaan. Sillä vain ei ole mitään eroa susien saalistukseen nähden. Ihmisen saalistusmuoto ei sinänsä ole mitenkään "pyhempää" tai oikeampaa. Itse asiassa riistahan on luomulihaa...

Vesikon kohdalla lajin häviämistä Suomesta edesauttoi nimenomaan elinympäristöjen katoaminen. Ennen varsinaisia turkistarhaiskuja (joista henkilökohtaisena mielipiteenä voidaan sanoa, ettei mitään järkeä, vaan tietämättömien touhua!) vesikon kanta oli jo voimakkaasti taantunut. Yritin esittää, miten ihminen (myös viittaamasi turkistarhaiskut ihmisen aikaansaannosta!) ja ihmisen toiminta on vaikuttanut lajien häviämiseen ja uhanalaisten lajien luettelo on entistä pidempi. Jos lajilistoja "turhista" eliölajeista aletaan tehdä, niin mistä aloitetaan? Kuka listat tekee? Sama "susipoliittinen" keskustelu käydään laji lajilta. Tulisiko ampiaiset hävittää, koska ne ovat vaaraksi allergikoille? Hävitetäänkö mehiläiset samalla? Miten hyönteispölytteiset kasvit lisääntyvät sen jälkeen? Otetaanko avuksi geeniteknologia ja muokataan niistä tuulipölytteisiä?

Entä merikotkakanta? Tutkimusten mukaan kannan kasvusta on esitetty olevan haittaa mm. pesivälle saristolinnustolle. Tuliko kotkakantaa rajoittaa, vai hävittää kokonaan?