#1190: PetriK - Viestin 1189 kirjoittaneelle

Täytyy sanoa, että ei voisi vähempää kiinnostaa keksiä teille mitään liivejä. Veri on verta, tulee se koirastasi, sudesta tai matti meikäläisestä. Joka verileikkeihin sekaantuu, se kestäkööt ne, ja seuraukset itse. Ja, mitä suomen metsästyskoirien statukseen tulee, olen nähnyt aika paljon nuoruudessani... mm. liikkuessani luolakoirametsästyspiireissä ja ajokoirajahdeissa. Koiria kohdellaan ns. hyötyeläiminä, joilla on tietty jalostusarvo. Niin kauan, kuin ne hoitavat hommansa, eli jahtaavat ihmisen haluamaa riistaa, niitä taputellaan ja ruokitaan. Jos homma ei hoidu, ja koira osoittautuu ns. huonoksi yksilöksi, se päästetään monesti armotta päiviltä samalla haulikolla kuin ketutkin (vähän isännästä riippuen). Koirat myös elävät useimmiten ulkona, ja tuottavat 'isännälleen iloa' ainoastaan ajaessaan kimakalla kuuluvalla äänellä saalista. Ja mitä vieteistä puhuit: ihminenhän ne on itse koiraroduille jalostanut. Seurakoiralle jalostettu vietti on seurustella; metsästyskoiralle metsästää. Mutta sitä ei mikään asia maailmassa muuta, että jokainen olento tarvitsee rakkautta. Myös se omistajalleen hyödytön metsästyskoira, joka ei aja niinkuin pitäisi, vaan sekoilee peuroihin. Niitä kavereita vasta potkitaan, kun kitketään huonosta kettukoirasta peura-ajurin ominaisuuksia pois. Usko vaan, että tiiän tämän, ja turha on muuta koittaa syöttää. Jokainen metsästäjä tarvitsee rakkautta päästäkseen irti tappohaluistaan. Rakkautta on maailmassa liian vähän, ja sen aikaansaa verenvuodatus. Ihmisveri, eläimen veri, lemmikin veri... mitä väliä. Kaikki johtuu siitä, että joku haluaa tappaa jonkun. Mitä se palvelee. Se on se pahuus ja beelsebub se. Ei se ole susi. Jokainen, joka tappaa, syyllistyy samaan verenvuodatukseen. Ja aina vain rakkautta on vähemmän.

#1205: - Re: Viestin 1189 kirjoittaneelle

Koira nukkuu tuossa vieressä sohvalla...; Menehän sinäkin siihen nakkiseurueeseen vaan..... Kun et asioista mitään tiiä...