No eihän tässä työttömyysongelmaa olla korjaamassa, mutta työpaikkoja häviää, jos turve vaihdetaan esim. kivihiileen. Vastustajat ovat hyvät ja kertovat, millä ympäristöystävällisemmällä energialla turve korvataan! Työllisyyden osalta on mainittava, että turpeennosto tarjoaa (etenkin poutaisena kesänä) hyvän kesätyön monelle "ammattikoulupojalle"
Mitä taas tulee vesimääriin, mitä soilta valuu... taisi olla SK:n palstalla laskelmat, jossa suhteutettiin määriä eri järvien tilavuuteen. Laskelmassa kerrottiin suota kuivatettavan 2m:n syvyydeltä (sopii mennä mittailemaan sarkaojien syvyyttä) Ei sitä kuitenkaan kerralla niin syvältä kuivateta, siihen menee aikaa n. 30 vuotta, että ollaan lähtötasosta 2m:n syvyydessä. Toinen asia, mikä hurjissa laskelmissa mietityttää: onko kuutiot laskettu niin, että suossa ei ole muuta kuin vettä? Elikkäs hehtaarilla olisi vettä 2x100x100=20 000 litraa/20m3? noinhan se ei ole. Sielä suossa on vettä, mutta pitää siihen sekaan turvettakin mahtua, eikä se kuivaksi autiomaaksi muutu ojittamisen yhteydessä, se on edelleen pehmeä suo... Ei kai niissä traktoreissa huvikseen paripyöriä käytetä. Valuma-aluetta saattaa toki olla turvesuohehtaaria kohti moninkertaisesti enemmän, mutta nämä vedet eivät nykyään ole yhteydessä turvesuohon, vaan valuvat eristysojiin suon laidalla. Ja mitä myöden ne valuvat? Metsäojia!
Noh... Vapon leipää syöneenä, olen kuitenkin sitä mieltä, että suunniteltu 6800Ha turvesuota Multialle on liikaa! Ei kielletä, vaan pidetään huoli siitä kuinka sitä vettä valutellaan.

#23: -

Edellinen vieras kirjoitti mm:  "Ei sitä kuitenkaan kerralla niin syvältä kuivateta, siihen menee aikaa n. 30 vuotta, että ollaan lähtötasosta 2m:n syvyydessä."

Totta tuossa lauseessa turiset. Eihän sitä kerralla kaiveta, vaan siinä 30 vuodessa minimissään toistakymmentä kertaa, ehkä jopa kerran vuodessa(?). Se tarkoittaa, että jokaisella ojien syventämiskerralla raavitaan vähätkin ojiin kasvaneet sammaleet pois. Sitten kun sateet taas lotisevat, ne 20 metrin välein kaivetut ojat syöttävät turveliemet yli kenttien ja lietteenpidättimien (jotka usein muutenkin ovat rikkoutuneet, eikä kukaan vaivaudu korjaamaan).

Pinta-alayksikköä kohti turvekentällä ojametrejä on tuplaten metsäojikoihin verraten ja turveojat aina paljaina eroosiolle. Jyrsinnässä turvemössöä valuu ojiin vielä lisää odottamaan seuraavaa sadetta (tai poudan sattuessa tuulta) ja virtausta vesistöihin. Käy katsomassa itse. Ojitetuissa metsissä ei myöskään konein pölistellä turvetomua päivästä toiseen niihin joskus kaivettuihin metsäojiin, kuten tehdään turpeenkaivannoilla.

En metsäojittajia ja heidän puutteellisia menetelmiään puolustele, mutta realiteetti on, että mainittua pinta-alayksikköä kohti, kasvittomien turvekenttien ja -ojien jatkuvasta eroosiosta johtuen, kiintoaineita ja humusta tulvii vesiin moninkertaisesti sammaloituneihin metsäojiin verrattuna. Kyllähän minäkin metsäojituksen kuriin haluan. Toivottavasti me yhdessä teidän vapolaisten kanssa saamme vaatimuksemme järjestelmässä läpi, jos se olisi edes jonkinlainen yhteisymmärryksen aihe? Olisiko Vapon ympäristöjohtaja Mia Suomisesta siihen veturia?

Tämäkin vuosi osoitti  -  kuvien kera todistettuna (kuten jo edeltäneistäkin kommenteista ilmeni)  -  miten turveliemet tulvehtivat puroihin, jokiin ja järviin, sen ylistetyn "BAT-tekniikan" mitenkään estämättä. Ja niitä liejutulvapäiviä osui ajanjaksolle kymmenittäin, monikymmenkertaistaen vapolaisten ynnä kumppaneittensa julkaisemat vesistöpäästöjen "keskiarvolukemat".

Ihmettelen todella isosti, jollette nykyiset ja ex-vapolaiset ole uskaltautuneet katsomaan totuutta silmiin niille tulviville tuhokentillenne. Kiellätte vain sitkeästi kerta toisensa jälkeen kaikkien nähtävissä olevan todellisuuden, vedoten niihin väärinä ajankohtina ja puutteellisin menetelmin laadittuihin ns. "tutkimustilastoihinne". Vielä tänäkin syksynä voisitte liejukoillenne kahlata arvioimaan saavutuksianne. Ne näkymät eivät tekijöitään mairittele.

 

 

#23: -

Turpeesta, luonnontilaisella suolla, on vettä 90 prosenttia. Vastaa lähes vastaavan kokoista järveä. Mutta missä järviä vielä kuivatetaan?

Soiden ojituksesta, olipa se metsä- tai turveojikkoa, aiheutuu Suomessa mittavat tulvahaitat joka vuosi syksyin keväin. Suovesi valahtaa ojia pitkin vesistöihin vauhdilla, mitä ei tapahtuisi luonnontilaisen suon osalta. Ojista tuleva kiintoaine kaiken lisäksi mataloittaa virta- ja järvivesiä paksuilla lietekerroksilla yhä pahentaen tulvaherkkyyttä. Hapenkulutuksen  voimakkaasti kasvaessa lietekerrostumissa myös sedimenttien ravinteet muuttuvat liukoisiksi lisäten levä- ja kasvimassaa mikä edelleen pahentaa tulvaherkkyyttä. Vesistöjen sisäinen ravinnekuormitus alkaa.

Entä miten tulvia ehkäistään Suomessa nyt? Ruoppaamalla (liejut, ravinteet, metallit ja myrkyt liikkeelle) ja rakentamalla satoja miljoonia euroja maksavia tulvasuojelurakenteita. Ja millähän rahalla? No meidän verorahoillamme tietenkin, mutta Vapo ei kustannuksiin osallistu. Pahempi juttu  tulvarakennelmissa on sekin, että ne vain heikentävät vedenlaatua entisestään. Ovat toki toiminnaltaan epävarmoja, mutta sentään hyvin hitaita ja vaikeita rakentaa, jos se nyt hädässä lohduttaa.

On vaikea löytää toista liiketoiminta-alaa, jossa vahinkojen aiheuttaja ei joudu edes taloudelliseen vastuuseen ympäristön pilaamisesta, mutta turvetuotanto sellainen bisnes on. Tokko sitä isosti kannattaa kehua? Jos vielä mietimme yleistä yhteiskuntamoraalia ja kansalaisilta vaadittua ympäristövastuuta, voi todeta, ettei mainitunlainen oman vastuun kieltäminen ja pakoilu ainakaan hyvänä esimerkkinä ole meille pulliaisille. Turpeenkaivuulla on pitkät jäljet.