Lyhennettynä: Olen valtavan kiitollinen siitä, että olen lapsena saanut mahdollisuuden opiskella enkkuluokalla. Se on helpottanut elämääni valtavasti, ja jättänyt paljon hienoja muistoja. Mikä olisi parempaa näinä päivinä, kuin osata puhua englantia sujuvasti? Kiitos!

Pakko sanoa, että en ikipäivänä luopuisi nimenomaan juuri tästä koulutuksesta. Nuoressa iässä kun sai ja joutui opettelemaan vierasta kieltä, tuntui että se meni syvälle sisimpään, ja jäi sinne tiukkaan. Todella mukava ja motivoituneen tuntuinen opettajakunta teki opiskelusta hauskaa, ja sitä kautta tehokasta. (Vielä pari päivää sittenkin soi päässä ala-asteella opitut Jeanin opettamat englanninkieliset lastenlaulut, vaikka niitä ei ole kuullut melkein pariinkymmeneen vuoteen.) Enkkuluokalla on pakko keskustella opettajien kanssa englanniksi, ja sitä kautta siihen tulee uskomattoman vahva rutiini. Ei ole varaa miettiä suomenkielen kautta jokaista sanaa minkä meinaa opettajalle sanoa 9 vuoden opiskelun aikana. Jo ala-asteella tuntui vieraalta ajatukselta, kun kaverit ja vanhemmat sanoivat ajattelevansa suomenkielen kautta kuulemiaan ja sanomiaan englanninkielisiä asioita. Miksi kukaan tekisi niin? Eikö se ole hirmu hidasta ja hankalaa?

Enkkuluokka tuo mukanaan myös yhteisön, jonka kanssa saa opiskella koko peruskoulun 9 vuoden ajan. Tuntui, että meillä kaikilla oli yhteinen haaste, joka on suurempi kuin tavallisella luokalla olisi: Opettele samat asiat kuin muut, mutta vielä vieraalla kielellä! Tätä tuskin monikaan lapsena ajattelee, mutta uskon sen luovan tavallista vahvemman yhteisöllisyyden tunteen luokan sisällä. Tästä huolimatta mielestäni ulkopuolelta (= ulkomailta) porukkaan kesken opintojen mukaan tulleet lapset ja nuoret olivat hyvin tervetulleita. Oli suorastaan jännittävää päästä näyttämään omia kielitaitojaan sellaiselle ihmiselle, joka ei välttämättä osannut puhua suomea kovin hyvin.

Englanniksi peruskoulussa opiskelleena oli todella helppo lähteä IB-lukioon, koska kieli oli jo hyvin hanskassa. Eteen kun lyötiin läjä erinäisiä englanninkielisiä opuksia, ei tarvinnut lähteä käymään hankalaa kieltä läpi lause kerrallaan sanakirjan kanssa. Kieli tuli selkärangasta, ja muutamat vaikeimmat sanat sanakirjasta. Sama etu kantautuu korkeakouluun asti, missä englanninkielisiä tieteellisiä artikkeleita ja valikoidusti kirjojakin on melko lailla pakko lukea ja ymmärtää, jos meinaa valmistua. Korkeakouluistakin löytyy englanninkielisiä linjoja, missä enkkuluokkalainen on mukavuusalueellaan englanniksi esseetä kirjoittaessaan tai esitelmää pitäessään.

Kiitos kaikille niille opettajille, jotka haluavat opettaa aineitaan englanninkielellä enkkuluokille. Erityiskiitos niille englantia äidinkielenään puhuville opettajille, jotka ovat taistelleet meidän kanssamme, kun olemme parhaamme mukaan yrittäneet kommunikoida kanssanne!

Olisi sääli, jos jostain näin arvokkaasta luovuttaisiin rahan tähden.

#18: Enkkuluokan ja IB-lukion käynyt korkeakoulutettu - Enkkuluokan ja IB-lukion käynyt korkeakoulutettu 

 Juuri näin, loistavaa että olet saanut kaiken tämän itsellesi Lappeenrannan koululaitokselta, toivon niin koko sydämestäni että minun lapsenlapseni, nyt enkkuluokan ekalla, saa jatkaa myös koko samanlaisen matkan kuin sinä. 

Olisin niiiiiin pettynyt jos tässä kohdin nyt säästetään, joka säästö ei todellakaan ole millään mittarilla laskettuna suurensuuri. Säästetään jostain muusta tai siirretään niitä tarvittavia rahoja esim rakentamiseen varatuista määrärahoista, jotka kohteet alkavat joskus myöhempinä vuosina kuitenkin, mitä niitä varattuina talousarviosta pitää, koska enkkuluokan ylläpitäminen versus tavallisen luokan, ero ei ole kovin suuri summa !

Tuija W ja muut päättäjät tehkää nyt viisas päätös ettei Enkkuluokkia lopeteta, olen varma että itsekin haluat Tuija tätä päätöstä !