Ydinvoimateollisuuden tiedotuskampanja iskee tähänkin keskustelusivustoon koko voimallaan. Yksi kestosuosikki on kertoa uusista reaktori-innovaatioista, jotka ratkaisevat polttoaineongelman, ydinjäteongelman jne. Fuusioreaktoriahan olemme odottaneet jo 50-luvulta lähtien, silloin sen kerrottiin olevan "aivan nurkan takana", tuotantokunnossa 30-40 vuodessa. Edelleen siitä uutisoidaan, tosin harvakseltaan, ja sanotaan sen olevan "aivan nurkan takana", tuotantokäytössä 40 vuoden kuluessa.

4:nnen sukupolven reaktori ratkaisee fissioreaktorin ongelmat. Tämä uusi nopeaneutronireaktori hyödyntäisi jopa ydinjätteen polttoaineenaan. Uusi? prototyypit käynnistettiin 50-luvulla ja kehittely painui pikkuhiljaa unohduksiin. Yksi prototyyppi on vielä käytössä Venäjällä. Ongelmat tässä kertakäyttöreaktorissa ovat suuret, jäähdytysnesteenä käytettävä natrium reagoi varsin rajusti joutuessaan ilman tai veden kanssa kosketuksiin, tuottaen vetyä ja siten välittömän räjähdysvaaran.

Thorium- reaktori vedettiin pari viikkoa sitten uutena valttikorttina esiin. Puhdas polttoaine, jota ei tarvitse rikastaa jne. Unhohdetaan kertoa, että tämäkin on n.s. nopeaneutronireaktori, joten jäähdytteen kanssa on samat ongelmat kuin ennenkin. Ja ketjureaktion käynnistämiseen tarvitaan plutoniumia polttoaineen sekaan. Myytti puhtaasta ydinvoimaasta näyttäisi romahtavan tässäkin tapauksessa.

#141: Alfa - Neljännen sukupolven ydinvoimala ratkaisee? 

>Thorium- reaktori vedettiin pari viikkoa sitten uutena valttikorttina esiin. Puhdas polttoaine, jota ei tarvitse rikastaa jne. >Unhohdetaan kertoa, että tämäkin on n.s. nopeaneutronireaktori, joten jäähdytteen kanssa on samat ongelmat kuin >ennenkin. Ja ketjureaktion käynnistämiseen tarvitaan plutoniumia polttoaineen sekaan. Myytti puhtaasta ydinvoimaasta >näyttäisi romahtavan tässäkin tapauksessa. 

Toriumreaktori ei alkuperäisestä viestistä poiketen ole nopeaneutronireaatori. Toriumille pitää olla temperaattinen neutronispektri, jotta fissio ja toriumin muuntamine uraani 233:ksi toimii. Kyseessä on ns. sulasuolareaktori, jonka jäähdytyksellä ei ole mitään tekemistä metallijäähdytteisten nopean neutronispektrin reaktoreiden kanssa.

Toriumrektori voidaan käynnistää plutoniumilla tai uraani 235lla tai 233 lla. Näistä plutoniumilla käynnistämisessä on se hyvä puoli, että saadaan samalla hävitettyä plutoniumvarastoja. Käynnistämisen jälkeen reaktoriin ei peruskonfiguraatiossa tarvitse lisätä muuta kuin toriumia, johon ei liity ympäristöriskejä. Lisäksi reaktorissa oleva ja sen tuottama polttoaine saadaan prosessia säätämällä sellaiseksi, ettei se kelpaa enää missään tapauksessa ydinaseeseen.  Mikäli joku ei kyseistä tekniikaa tunne, mainittakoon että siinä on fysikaalisesti mahdotonta ns. polttoaineen sulamisonnettomuus jäähdytyksen loppuessa. Sellaisessa tapauksessa reaktorin polttoaine valuu painovoiman vaikutuksesta varastoaltaisiin, joissa fissio loppuu.  

Sulasuolatoriumreaktori on nimenomaan kaikkein kiinnostavin tulevaisuuden energiamuoto perättömästä mustamaalauksesta huolimatta. Iloisena uutisena Kiinan tiedeakatemia julkaisi kuluvan vuoden helmikuussa ryhtyvänsä tuotteistamaan toriumreaktoria. Kiina näyttää tietävän, miten tulevaisuuden haasteisiin vastataan.

Mitä tulee natriumjäähdytteisen reaktorin riskeihin, niitä on sen happi /vesi reaktion vuoksi. Liioittelet kuitenkin asiaa suuresti. Isompi ongelma on koko laitoksen hinta. Niinpä niitä ei ole tää hetkellä kuin Japanissa, Venäjällä ja Ranskassa.