IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Kommentoitu viesti

Ähtärinjärven kesä- ja ranta-asukas

#814 Pienetkin taajamat ja kiinteistöt lämpiää turpeella

07.09.2011 10:20

Kirjoitin kommenttini Ähtärinjärvestä ja sitä ympäröivistä turvetuotantoalueista. Meillä on täällä hyvin pullat uunissa. Kuten kirjoitin niin täällä on ollut iso projekti Ähtärinjärven vedenlaadun parantamiseksi. Siinä yhteydessä otettiin valtavasti näytteitä eri puolilta järveä ja järveen tulevista ojista, puroista ja joista. Analyysin perusteella turvetuotanto oli hyvin vähäinen päästöjen aiheuttaja. Suurin oli ylivoimaisesti maa- ja metsätalous. Kaikkein suurin ongelma oli kuitenkin järven vedenpinnan vaihtelu vesivoimalan vuoksi. Sekin asia on nyt kunnossa.

Täällä Ähtärissä on eräs koko Suomen vanhimpia kaukolämpölaitoksia. Turvetta alettiin käyttää kattilassa jo 60- luvulla samaan aikaan Haapaveden ja Jyväskylän laitosten kanssa. Tarkalleen ottaen kaukolämpöyhtiö perustettiin 19.3.1963. Eli voidaan sanoa että meillä on paikkakunnalla tietotaitoa ja käytännön kokemusta tämän kokoluokan laitoksesta enemmän kuin oikeastaan missään muualla Suomessa. Lämpöyhtiö on tietojeni mukaan ollut hyvin tyytyväinen turpeen käyttöön. Kaukolämpö tuotetaan tällä hetkelläkin yli 95 prosenttisesti kotimaisin polttoainein. Pääpolttoaineena on jyrsinturve. Turve saadaan omalla paikkakunnalla sijaitsevilta soilta. Tämä on tärkeä seikka että käytämme lähienergiaa.

Nykyisin tässä lähellä olevilla paikkakunnilla kaikissa on rakennettu lämpölaitokset turpeen varaan. Tietysti ohessa menee jonkin verran myös haketta. Jopa tuossa melko lähellä sijaitseva Suomen suurin ja kuuluisin Keskisen omistama Tuurin Kyläkauppa lämpiää turpeella. Samoin esim. Kuortaneen Urheiluopisto käyttää nykyisin öljyn sijasta kotimaisia polttoaineita.

Meillä vallitsee tällä suunnalla tekemisen meininki myös energiapuolella. Halutaan kotimaista energiaa omalta paikkakunnalta, omilta urakoitsijoilta/työntekijöiltä ja verorahat jää paikkakunnalle. Itse henk. kohtaisesti en jaksa ymmärtää niitä, jotka lyövät hiekkaa rattaisiin ja rummuttavat sen puolesta että lähienergiaa ei saisi käyttää. Eivät taajamat ja kaupungit lämpiä tuulivoimalla vaan tarvitaan kattilaan kiinteää polttoainetta. Sitä meiltä löytyy kunnan rajojen sisäpuolelta muillekkin kuin vain itsellemme.

Vastaukset


Vieras

#815 Re: Pienetkin taajamat ja kiinteistöt lämpiää turpeella

2011-09-07 10:43:02

"Itse henk. kohtaisesti en jaksa ymmärtää niitä, jotka lyövät hiekkaa rattaisiin ja rummuttavat sen puolesta että lähienergiaa ei saisi käyttää. Eivät taajamat ja kaupungit lämpiä tuulivoimalla vaan tarvitaan kattilaan kiinteää polttoainetta."

 

 

Nimen omaan näin! Kattiloihin tarvitaan kiinteää polttoainetta, kaikki nestemäinen energia pitää säästää liikkuvalle kalustolle. Tuulivoima on hyvä lisä, joka tarvitsee apunaan kiinteää polttoainetta. Kotimainen kiinteä polttoaine on nimeltään PUU, ja sitä riittää runsaasti kun vain halutaan sitä käyttää.

 

TT

Järjetöntä vesistön sotkemista vastaan

#821 Re: Pienetkin taajamat ja kiinteistöt lämpiää turpeella

2011-09-08 00:33:20

#814: Ähtärinjärven kesä- ja ranta-asukas - Pienetkin taajamat ja kiinteistöt lämpiää turpeella

Onhan se varmaan ihanaa että järvet on vedeltään mustia. Ähtärissä ei taida olla montaa kirkasvetistä järveä. Valkeinen on kirkas, mutta siihen ei tulekaan yhtään ojaa, joka laskee turvetuotantoalueilta (voi tarkistaa vaikka kartasta). Alueella on maksettu kova hinta siitä että käytetään paikallista "bioenergiaa". Kannattaa ehkä käydä katsomassa muuallakin järviä, joihin ei laske purkuojia turvetuotantoalueilta, jolloin voi huomata ettei järviveden kuulu olla mustaa vaan lähes väritöntä. Itseäni ainakin raivostuttaa mustat turvekylläiset vesistöt Ähtärissä. Turpeeseen liittyvät sidosryhmät kuvittelevat ihmisten olevan niin tyhmiä etteivät tajua mikä aiheuttaa veden mustan värin.

Väriluku puhuu puolestaan

#830 Re: Pienetkin taajamat ja kiinteistöt lämpiää turpeella

2011-09-10 19:24:06

#814: Ähtärinjärven kesä- ja ranta-asukas - Pienetkin taajamat ja kiinteistöt lämpiää turpeella

Jos pullat on hyvin uunissa niin sitten se varmaan vaan ilahduttaa että Soiniin avataan uusia tuotantoalueita, jotka laskevat vetensä Huikurinlammen kautta Ähtärinjärveen. Veden väriluku voi yllättäen kohota ja sinilevääkin voi olla tavallista enemmän. Huikurinlampi varmaan puskuroi jonkin aikaa turvetta, mutta sitten kun sitä on siellä tarpeeksi niin tuleehan se sieltä Ähtärinjärveen. Niemisjoenkin väriluku on muuttunut dramaattisesti sen jälkeen kun yläpuoliseen vesistöön avattiin kaksi uutta tuotantoaluetta kahden vuoden sisään (2009->). Täytyy tarkistaa kuulemani luku ELY-keskuksesta niin ilmoitan sitten muutoksen täällä.