Viimeisen viidentoista vuoden aikana lisää arkistomateriaalia on avattu tutkijoiden käyttöön.

Yleisesti ottaen Morrisin alkuperäisen julkaisun jälkeen esiin tullut materiaali vahvistaa Palestiinan juutalaisyhteisön (yishuv) ja Israelin valtion osuutta palestiinalaispakolaisuuden synnyssä, kuten Morris itsekin on myöntänyt.

Suoranaisten karkotusmääräysten ja raakuuksien merkitys oli ilmeisesti selvästi suurempi kuin Morris esitti 1980-luvulla.

Esimerkiksi Pohjois-Galilean osalta meillä on nyt käytössä konkreettinen tyhjennysmääräys, jonka pohjoisen rintaman komentaja Moshe Karmel antoi (lokakuu 1948).

Raakuuksien kohdalla ongelmana on edelleen se, että Israelin armeija ja puolustusministeriö eivät ole yleensä avanneet tutkimukselle niitä dokumentteja, jotka sisältävät konkreettisten karkotusten kuvauksia ja niihin mahdollisesti liittyviä raakuuksia.

Edelleen esimerkiksi kesällä 1948 kirjoitettu armeijan tiedustelupalvelun raportti vahvistaa sitä kuvaa (johon jo Morris päätyi), ettei arabijohtajien määräyksillä ollut merkittävää osaa arabiväestön paossa. Tämä joitakin vuosia sitten esiin tullut raportti tosin mainitsee, että jossain tapauksissa arabijohto on kehottanut siviiliväestöä – erityisesti naisia ja lapsia – väistymään väliaikaisesti taistelujen tieltä.

-   -   -   -   -   -

Isarel noudattaa 30 vuoden salassapitoaikaa.

Ensi vuonna Israel siis julkistaa vuoden 1982 sotien salassapidetyt paperit. Libanonin sodasta, Beirutin piirityksestä, Sabran ja Shatilan pakolaisleirin verilöylystä löytyykin PALJON salassapidettyjä papereita.

Muu maailma tulee taas kauhistumaan Israelin tekoja, kun paperit tulevat julki. Ja tuomitsemaan ja hylkäämään Israelin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Libanonin_sota_1982

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sabran_ja_Shatilan_veril%C3%B6yly