#716: SANA TÄLLE PÄIVÄLLE - SANA TÄLLE PÄIVÄLLE

Kiinnitä minun sydämeni siihen yhteen, että minä sinun nimeäsi
pelkäisin. Mitä minua auttaisi, vaikka kaikki ihmiset minua suosisivat,
puolustaisivat ja syntini unohtaisivat, jos Jumala ne muistaa ja niitä
soimaa? Ja toisaalta mitä minua vahingoittaisi, vaikka kaikki luodut
kuormaisivat päälleni syntiä, jos Jumala antaa anteeksi ja vapauttaa
niistä? Sillä, joka ei välitä Jumalan tuomiosta, ei ole oikeaa pelkoa.
Se joka ei pelkää ei rukoile Herraa. Joka ei rukoile, ei löydä armoa. 

Vilpittömän ihmisen on siis alati pelättävä Jumalan tuomiota hänessä
olevan vanhan ihmisen tähden, jota vastaan Jumala on. Tämän pelon ohessa
on pantava toivo armoon Jumalan laupeuden tähden. Meissä oleva uusi
ihminen vastustaa vanhaa. Näin se suostuu Jumalan tuomioon. Samassa
sydämessä asuu siis pelko ja toivo. Jumalan tuomio synnyttää pelon,
mutta pelko panee huutamaan avuksi ja avuksi huutaminen saavuttaa armon.


Niin kauan kuin siis tämä vanha ihminen on elossa, pelko eli lihan
ristiinnaulitseminen ja kuolettaminen ei voi lakata eikä Jumalan tuomio
unohtua. Jos sen sijaan ei olla Jumalan tuomion pelossa, elämä hänen
edessään ei ole vilpitöntä.