argumentum ad ignoratiam                    a aimo ja sointuorkesteri esittää aivovoimistelua:



...jonkin kieltäminen pelkästään todisteiden uupumisen perusteella on tunnetusti ongelmallista. Tällainen järkeily johtaa helposti argumentum ad ignoratiam -virhepäätelmään, jota suomalaisittain kutsutaan tietämättömyyteen vetoamiseksi.


Kuvitellaan esimerkiksi jonkun väittävän, ettei ainuttakaan yli kaksimetristä ihmistä ole olemassa, koska hän ei ole kohdannut sellaista. On hyvin kyseenalaista, onko väitteen esittäjä oikeasti kerännyt tarpeeksi näyttöä kantansa puolesta. Kenties hän vain ei ole mittaillut riittävästi ihmisiä?

Onko jääkaapissa maitoa?

Iskulause “the absence of evidence is not evidence of absence” (Sober 2009)
eli karkeasti käännettynä. “todisteiden olemattomuus ei ole todiste olemattomuu-
desta on suunnattu juuri argumentum ad ignoratiam -tyyppisiä virhepäätelmiä vastaan.

On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että joissain tilanteissa
todisteiden uupuminen on todiste jonkin olemassaoloa vas-
taan (ks. esim. Sober 2009, Walton 1996: 28–36). Jos halu
taan selvittää onko jääkaapissa maitoa, järkevintä lienee
sinne kurkistaminen. Mikäli maitoa ei löydy tarpeeksi huolel-
lisen etsinnän jälkeen – ja tässä tapauksessa melko ylimal-
kainen etsintä tuntuu riittävän – voidaan oikeutetusti sanoa
, ettei jääkaapissa tosiaan ole maitoa.
http://www.areiopagi.fi/vieraskyna-mahdottoman-osoittaminen/

#27482: -

Tuossa olikin sitä aivovoimistelua. Monesti kyllä ihmisten kuulee myöhemmin sanovan: "Mutta kun minä en silloin tiennyt sitä." Se on juuri tuota tietämättömyyteen vetoamista.

Todisteiden olemattomuus ei ole todiste olemattomuudesta.

Uskiksena olen monesti kiinnittänyt huomiota siihen, että ei-uskovat pitävät mahdottomana Pyhän Hengen johdatusta uskiksen elämässä, koska ei-uskovalla ei ole itsellään mitään kokemusta tai havaintoa Hänestä. Ja kun ei ole itsellä, ei voisi olla siis muillakaan...

Pyhä Henki kirkastaa Kristusta. Muistan oikein hyvin ne ajat, jolloin usko ei ollut vielä tullut minuun. Silloin vielä oma suhtautumiseni uskovaan ihmiseen oli juuri tuollainen, että uskis olisi jotenkin hej-hej. Enkä silloin vielä uskonut Jumalaan, josta Raamattu kertoo.

Ja kyllä arvelen Vapaa-ajattelijan kommentoivan siitä, ettei halua tai voi uskoa mihinkään Jumalaan isolla J-kirjaimella tai muuhunkaan yliluonnolliseen.