#25174: -  

 "Viehättävä nainen kunniaa hankkii, mutta tyrannit rikkautta hankkivat." Miten tuo nyt pitäisi ymmärtää? Että parempi olisi viehättävänä naisena hankkia kunniaa, kuin tyrannina kahmia rikkauksia (...ryöstelemällä muita sodissa ja kiristämällä köyhän kansan nälkävyötä ja pinnaa) . No ok. jos pitäisi siirtyä aikakoneella (jos sellaista olisi )  siihen muinaismaailmaan  ,jossa tuo aforismi on syntynyt ja valittavana olisi nuo kaksi rooli-inkarnaatiovaihtoehtoa, niin toki tuo ensinmainittu (ainakin minusta)tuntuisi mukavammalta vaihtoehdolta.Ei  siinä roolissa ainakaan tarvitsisi olla kovin ikävä ketään kohtaan ,kun koko se kunniakin  olisi kiinni vain ulkonäöstä. Tosin niitä yhtä  viehätysvoimaisia kilpasiskoja tulisi  kyllä joka vuosi lisää ja lisää, joten pitkään ei sitten jatkuisi sekään kunnia.Olisiko sitten ollut kunniallista suostua  niitä rikkauksia kahmivan  tyrannin kosintaan? Sitä ei varmaan paljoa olisi kysytty, jos tyranni olisi ollut sitä mieltä ,että sovit minulle ,haluan ottaa sinut tänä yönä vuoteessani.Sen jälkeen  ei sitten välttämättä olisi ollut takeita, kelpaisiko hänelle  kuitenkaan  enää ensi viikolla edes jalkavaimoksi, vai -olisiko päätynyt mestattavaksi ( Noihin aikoihin tyrannit saattoivat tehdä ihan mitä heitä huvitti...ja- huvittihan heitä!) .Sananlasku kertoo tietystikin omasta ajastaan , ja on aika heikosti sovellettavissa miksikään ´elämänohjeeksi´ vuoden 2013 Suomeen. Rinnastus ei toimi mitenkään  muuten ,kuin siitä lähtökohdasta ,että nainen oli  täydellisesti miehen omaisuutta .  Sananlasku saattaa herättää  nykylukijassa kysymyksen siitä , onko siinä naista minään omana subjektinaan ajateltukaan. Siinähän  olikin saatettu antaa ohje v a i n miehille:´parempi o m ai s u u s (miehelle) on viehättävä vaimo, kuin mitkään tyrannin rikkaudet.´( ...Ja nainen vaietkoon seurakunnassa.)Vain näin siihen saa hieman logiikkaa ,eli kuten jenkki sanoo "only this way I can see, it makes some kind of sense"