#24054: -

Jesaja 9: 6 - 15

Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton
Daavidin valtaistuimella ja
hänen valtakunnallansa;
se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella
nyt ja iankaikkisesti.
Herran Sebaotin kiivaus on sen tekevä.



Herra lähetti sanan Jaakobia vastaan,
ja se iski Israeliin,
ja sen sai tuntea koko kansa,
Efraim ja Samarian asukkaat,
mutta he sanoivat ylpeydessään
ja sydämensä kopeudessa:

"Tiilikivet sortuvat maahan
mutta me rakennamme  hakatuista kivistä;
metsäviikunapuut lyötiin poikki,
mutta me panemme setripuita sijaan."

Silloin Herra nostatti sitä vastaan Resinin ahdistajat
ja kiihotti sen viholliset,
aramilaiset edestä ja filistealaiset takaa,
ja he söivät Israelia suun täydeltä.

Kaikesta tästä ei hänen kätensä vielä ole 
asettunut,
ja vielä on hänen kätensä ojennettu.

Mutta kansa ei palannut kurittajansa tykö,
eivätkä he etsineet herraa Sebaotia,

Sentähden Herra katkaisi Israelilta 
pään ja hännän, palmunlehvän ja kaislan,
yhtenä päivänä.

Vanhin ja arvomies on pää,
joka valhetta opettaa,  on häntä.
Ja  johdettavat joutuivat hämminkiin.

17 

Sillä jumalattomuus palaa tulena,
kuluttaa orjantappurat ja ohdakkeet
ja sytyyttää sankan metsän,

#24055: - Re:

• Tällä Jesajan kohdalla vastaan moneen kysymykseen yht'aikaa,
  esim .  Jaakobin valintoihin,  enemmän tarkoittaen koko kansaa, jota kutsutaan myös Jaakobiksi,   patriarkkansa mukaan. Yhtenä syynä juutalaisten kohtaloihin. Pohjana viidennen Mooseksen kirjan selitys liiton siunauksista ja kirouksista.
  
  
  myöskin siihen,  mitä tarkoittavat usein toistuvat   pää,    ja häntä
  
  Ja monta muuta asiaa, kuten Jumalan luonne ehdottoman vanhurskauden vaatimuksen suhteen.  Tällä en tarkoita,  että Jumala olisi  julma despootti,  Hän on sanansa näköinen,  väkevä Jumala,  mutta myös armollinen ja laupias Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on Pyhä,  mutta myös tuhlaajapojan Isä,  joka pyrähtää juoksuun kadonneen,  viheliäisen poikansa  nähdessään (mitä miehet itämailla eivät missään tapauksessa tehneet julkisesti)
  
  p.