#19921: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Tuo kaikki kirjoittelusi on jälkikäteistä selittelyä. Vapaiden israelilaisten joutuminen orjiksi Babyloniin oli tietysti järkytys heille. Ei se orjuutta kuitenkaan lakkauttanut, vaan orjuus oli voimakkaasti läsnä koko Vanhan testamentin ajan. Orjuus ei lakannut myöskään krisittyjen keskuudessa, vaikka se saikin hetkittäin uusia, nykymielessä humanistisen oloisia piirteitä.

Kristityt ja orjuus

(Ulla Tervahauta)

Monet ensimmäisistä kristityistä olivat orjia. Orjuus oli osa varhaisten kristittyjen maailman kantavia rakenteita. Kristityt tunnustivat orjien arvon ihmisinä, mutta toisaalta orjuutta instituutiona tai orjien omistamista ei kyseenalaistettu. Monet kristityt samoin kuin juutalaisetkin omistivat itse orjia: käytäntö jatkui vielä keisari Konstantinuksen aikana (306-337 jKr.), jolloin kristinuskosta tuli Rooman valtakunnassa hyväksytty uskonto.

Orjia kastettiin ja kasteen jälkeen orjia kutsuttiin veljiksi ja sisariksi kuten muitakin täysivaltaisia kristittyjen yhteisöjen jäseniä. Kristityt eivät tietenkään olleet ainoa uskonnollinen ryhmä, joka ottivat orjia jäsenikseen. Myös juutalaisuuteen kääntyminen tai mysteerikultteihin liittyminen oli mahdollista orjille. Orjat olivat uskonnollisessa elämässä täysivaltaisia henkilöitä. He osallistuivat erilaisiin uskonnollisiin rituaaleihin eikä uskonnonharjoittamisessa orjien ja vapaiden välillä ollut näkyviä eroja. Toisaalta orjien kääntyminen kristityiksi saattoi aiheuttaa jännitteitä perheyhteisöjen sisällä siinä missä vaimojen tai aikuisten lasten kääntyminenkin.

Varhaiset kristityt vaativat orjien inhimillistä kohtelua ja kielsivät omistajia kohtelemasta heitä julmasti. Emme tiedä, kohtelivatko kristityt orjiaan muita paremmin. Todennäköisesti jotkut kohtelivat, jotkut eivät. Varhaiskristillisen Apostolien opetuksen, Didakhen, kirjoittaja kehottaa omistajia pidättäytymään väkivallasta ja orjia alistumaan isäntiensä tahtoon kuin nämä olisivat Jumalan edustajia (Didakhe 4:10-11).

Kun kristinusko levisi, kreikkalais-roomalaisen yhteiskunnan käytännöt yleistyvät kristittyjen elämässä samoin kuin kristillisessä teologiassa ja etiikassa. Uuden testamentin varhaisimmissa kirjoituksissa Paavali korostaa eri ryhmien ykseyttä Kristuksessa: orjat ja vapaat, miehet ja naiset, kreikkalaiset ja juutalaiset ovat kaikki kastettuja Kristuksen ruumiin jäseniksi (Gal. 3:26-28; 1 Kor. 12:13). Äänenpainot kuitenkin muuttuvat ajan kuluessa. Paavalia myöhemmissä Uuden testamentin arkielämän ohjeissa, ns. huoneentauluissa, orjien yhteiskunnallinen asema isäntiinsä nähden korostuu ja Kristuksessa vallitseva tasa-arvo jää taka-alalle.

http://www.helsinki.fi/teol/pro/ihminen/orjuus/orjuus-10.html

#19923: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Tämä oli yllätys,  että tähän niin kohtalokkaaseen vaiheeseen kristikunnan historiaa osuu myös tässä asiassa harhaan meno.  ,"   Jaa,   mutta taisit tuossa selittää syytäkin,  koska:   "  kreikkalais-roomalaisen yhteiskunnan käytännöt yleistyvät kristittyjen elämässä samoin kuin kristillisessä teologiassa ja etiikassa."
T.  Puolimatka nimittäin kertoo,  että kaikissa senaikaisissa kulttuureissa: Babylonialainen,
.                                           Assyrialainen
.                                            Hindulainen ja
.                                            Kreikkalais-Roomalainen,   yhteiskunnat olivat orjakulttuureja,  joissa väkivalta oli institutionaalista.


Puolimatka kertoo myös että Vanhatestamentti sääsi kuitenkin orjalle joitakin perusoikeuksia.  Sen lisäksi ,  - tietysti itse sana - on niin voimakas sorretun puolustaja itsessään,  erityisesti vanhassatestamentissa:    esim   Jesaja 1:16 - 18                
Tässä eritoten vanha käännös on mainio:1776 vuodelta:

Peskäät teitänne, puhdistakaat teitänne, pankaat paha menonne pois minun silmäini edestä, lakatkaat pahaa tekemästä.
17. Oppikaat tekemään hyvää, ja etsikäät oikeutta*, auttakaat alaspainettua, saattakaat orvoille oikeus, ja auttakaat lesken asiaa+.
18. Ja sitte tulkaat, ja katsokaamme, kummalla oikeus on, sanoo Herra. Jos teidän syntinne veriruskiat olisivat, niin heidän pitää lumivalkiaksi tuleman*; ja vaikka he olisivat niinkuin ruusunkarvaiset, pitää heidän kuitenkin niinkuin villa tuleman.

Tai Aamos: (1938)
6 Näin sanoo Herra: Israelin kolmen rikoksen, neljän rikoksen tähden minun päätökseni on peruuttamaton. Sillä he myyvät hurskaan rahasta ja köyhän kenkäparista,
7 polkevat maan tomuun vaivaisten pään ja vääntävät mutkaiseksi nöyrien tien. Ja poika ja isä käyvät saman naisen pariin häväisten minun pyhän nimeni.



Orjuus oli maailman laajaa ja kaikki muinaiset kulttuurit,  myös Kreikkalais-Roomalainen yhteiskunta, (jotka meillä esitetään demokratian perikuvina),   olivat orjakulttuurin perikuvia.

Tässä yhteydessä luin jotain sellaista mikä saattaa selittää esim. Hannu Takkulan esittämän ajatuksen humansmin pohjasta,  ja siinä nimenomaan ihmisarvon:

Gregorius Nyssalainen sanoi,  että on mahdotonta ajatella, että Jumalan kuvaksi luotu olento orjuutetaan.  Filemonin kirje oli esimerkkinä.  Lopulta se johti orjuuden lakkaamiseen Euroopassa. ( Vaan oli sitä maaorjuuttakin kyllä hirveän pitkään),  tosin  osa siitä saattoi olla jo aivan toisenlaista,  koska jossainpäin orjien elämänolot jopa koventuivat orjuuden lakkauttamisen jälkeen.  No - siitä ei voi tehdä kuitenkaan sääntöä.

Pimeä keskiaika oli joka tapauksessa ensimm. ajanjakso jolloin uuden ihmiskäsityksen seuraksi ei sopinut käsitys orjuudesta.  Entä sitten Amerikka?

Kristityt voivat toimia myös  kristinuskoa vastaan - mutta myös orjuutta vastustava liike lähti heidän keskuudestaan. Ja tuon laittoi liikkeelle Jumalan iankaikkinen sana:  "Sen minkä olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä,  sen te olette tehneet  minulle".