#13902: veritas - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Aivan niin, ja aina pitää arvostella profetia ja arvioida myös puhujan voima=henki.

Niin Paavalikin sanoi tekevänsä kun puhui tulostaan korinttolaisten luo 1 Kor 4:4:19 Mutta minä tulen pian teidän tykönne, jos Herra tahtoo, ja silloin minä otan selon, en noiden pöyhkeiden sanoista, vaan voimasta. 4:20 Sillä Jumalan valtakunta ei ole sanoissa, vaan voimassa.

#13911: fundis - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Olisko niin,  että Jeesuksen puhe homoseksuaalisuudesta sisältyy ajatuksena kaikkeen mitä hän sanoo,  jotenkin koen näin.  Yllätyin aikoinaan David Pawsonin (vaikka hänen vanhurskauttamiskäsityksenä  onkin vähän jännitteinen) kommenteissa siitä,  että juuri Jeesus puhuu paljon kadotuksesta,  ja yllättävää  kyllä,  ei ulkopuolisille,  vaan uskoville,  niin että jopa Pawson pitää omaakin pelastumistaan vielä täysin epävarmana.

Tämä tuo pyhää arkuutta vaellukseemme,  mutta toisaalta saamme nimenomaan kuin lapset iloita lujasti meistä kiinnipitävästä,  uskollisesta Paimenesta  ja hänen täydellisestä pelastusteostaan meidän hyväksemme.!  Ja tässä ehkä onkin se villakoiran ydin.  Ihmisten kasvattaessa lapsiaan,  sanotaan,  että ei rakkautta ilman rajoja. Se joka välittää,  välittää myös oikeasta ja väärästä.  Sama periaate on vielä voimakkaammin näkyvissä siinä,  miten meitä kohdellaan Jumalan/ Jeesuksen omina.

Jos annamme todella sydämen tasolla Kristuksella hallintavaltaa elämässämme.  Hän tulee sinne rakkautensa kanssa. Ja varmin tapa päästä lähelle kokemaan tätä ihanaa yhteyttä,  on pyytää sydämen syväpesua,  ajatusmaailman putsausta.

Joku Neuvostoliiton aikainen astronautti sanoi kuusta tullessaan. "  Eihän siellä mitään jumalaa ollut". Tähän oli joku pieni tyttö tokaissut:  autuaita ovat puhdassydämiset,  sillä he saavat nähdä Jumalan!