TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ
Pöyry Management Consulting Oy




25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy
TURPEEN TUOTANTO ON SÄÄRIIPPUVAISTA –
MYÖS TURPEEN KULUTUS VAIHTELEE


.Keskimääräinen turpeen kulutus on ollut viimeisten 15 vuoden aikana noin 23 TWh. Suurin vaihtelu
on johtunut lauhdesähkön tuotantoon käytetyn turpeen määrästä sekä myös lämmitystarpeesta.
Turpeen tuotanto on vaihdellut välillä 5 - 37 TWh.


.Sääolosuhteet olivat kesällä
2012 turvetuotannon kannalta
huonot ja mataloituneet suot ovat
herkkiä sateisuudelle.
.Turpeen tuotantomäärä jäi
erittäin alhaiseksi,
energiaturvetta tuotettiin noin
11,2 TWh.
.Keväällä 2012 varastoissa oli
turvetta noin 5 TWh, joten
käytettävissä olevan turpeen
määrä oli reilut 16 TWh.



TURPEESTA ON PULAA VUONNA 2013 – TURVETTA KORVATAAN
HIILELLÄ, PUULLA JA TUOTANTOA VÄHENTÄMÄLLÄ
25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy 3

Turpeen käyttö jää arviolta 7 TWh keskimääräistä alhaisemmaksi
Puolet turpeesta jää
käyttämättä ja
korvautuu sähkön
tuonnilla
ja tuontipolttoaineilla
Puolet korvataan
nykyisissä kattiloissa
muilla polttoaineilla



TURPEESTA ON PULAA VUONNA 2013 – TURVETTA KORVATAAN
HIILELLÄ, PUULLA JA TUOTANTOA VÄHENTÄMÄLLÄ
25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy

4
Kivihiili 60 %
Muut 5%

Puu 35 %

Puolet korvataan
nykyisissä kattiloissa
muilla polttoaineilla
Turvetta korvataan 3,5 TWh
Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

TURPEESTA ON PULAA VUONNA 2013 – TURVETTA KORVATAAN
HIILELLÄ, PUULLA JA TUOTANTOA VÄHENTÄMÄLLÄ
25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy 5


Kivihiili
Muut
Puu

Puu
Kokonaisuudessaan vain 1/6 turpeen käytön vähenemästä
korvautuu kotimaisella puupolttoaineella
Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

MIKSI?

25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy 6
Huoltovarmuustekijät

Kilpailukyky

•Turpeen veron nousu viime vuodenvaihteessa
•Metsähakkeen sähköntuotantotuen heikentyminen viime
vuodenvaihteessa


•Heikko turvetuotantokesä 2012 ja alhainen turpeen varastotaso,
jonka taustalla on uusien turvetuotantoalojen luvituksen hitaus
•Puun saatavuuden rajallisuus ja käytön lisäämisen ”hitaus”



Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy 7
.Maailman suurin biopolttoainevoimalaitos (puu, turve,
kivihiili, REF)
–toimittaa teollisuushöyryn UPM:n
metsäteollisuusintegraatille ja kaukolämmön
Pietarsaaren kaupungin kaukolämpöverkkoon.
–Lisäksi laitoksella on kapasiteettia tuottaa merkittäviä
määriä lauhdesähköä eri polttoaineilla


.Puupolttoaineiden osuus polttoainekäytöstä:
–2011: 47%
–2012: 55%


.Vielä viime vuonna lauhdesähkön tuotannossa metsähake oli kilpailukykyisin
polttoaine ennen turvetta ja kivihiiltä. 1.1.2013 metsähakkeen
sähköntuotantotukea laskettiin, jolloin hakkeesta tuli kallein polttoaine. Sen
lisäksi turvetta ei ole huonosta turvetuotantokesästä johtuen saatavilla
riittävästi, joten kivihiilen käyttö on lisääntynyt merkittävästi.
–Talvella 2012-2013 kivihiilen osuus polttoainemäärästä on 40 – 50 %




CASE-ESIMERKKI HIILEEN SIIRTYMISESTÄ –
ALHOLMENS KRAFT AB, PIETARSAARI


Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy
SEURANNAISVAIKUTUKSET NÄKYVÄT ERITYISESTI
KAUKOLÄMMÖN HINNASSA MUTTA MYÖS TYÖLLISYYDESSÄ JA
KAUPPATASEESSA
8
.Lisäksi turvetta käytetään tänä lämmityskautena arviolta noin 7 TWh keskimääräistä
vähemmän. Tästä noin 1,2 TWh arvioidaan korvautuvan puupolttoaineilla, jonka
tuotanto myös työllistää. Loppu, lähes 6 TWh, turvevähenemästä korvautuu sähkön
tuonnilla ja tuontipolttoaineilla
.Menetetään noin 1250 henkilötyövuoden työpanos.
.Vaikutus kauppataseeseen on yli 100 M€


.Turpeen veromuutos vuoden alusta,
hinnannousu saatavuuden
heikentymisestä sekä erityisesti
sisämaan laitoksilla kalliimman
kivihiilen käyttö nostaa
kaukolämmöntuottajien kustannuksia
jopa yli 10 €/MWh
.Tämä voi johtaa jopa lähes 15 %
lämmön hinnan nousuun
kuluttajahinnassa joissain
kaupungeissa



Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

TURPEEN JA KIINTEIDEN PUUPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN
KEHITTYMISEN SEURAAMISEKSI LAADITTIIN KOLME
SKENAARIOTA

25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy 9
Nykytrendi - skenaario
Energia- ja ilmastostrategia - skenaario
Kotimaisuus - skenaario
Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

25.2.2013

Pöyry Management Consulting Oy
JATKAMALLA NYKYTRENDIÄ KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN
KÄYTÖN KASVU LÄHES PYSÄHTYY
10
.Turvetuotantoalaa on poistunut käytöstä viime
vuosien aikana noin 3 000 hehtaaria vuodessa ja
uutta on saatu luvitettua noin 1 000 hehtaaria.
Samalla vanhat suot ovat mataloituneet entisestään,
jolloin tuotannon sääriski on merkittävästi suurempi.
.Nykytrendi-skenaariossa turvesoiden luvitus on
nykyisen kaltaisesti riittämätöntä ja turvetuotantokyky
ei keskimäärin riitä vastaamaan alentunuttakaan
kysyntää.
.Vähintään ajoittaisesta turvepulasta johtuen
energiantuotantolaitokset joutuvat
huoltovarmuussyistä investoimaan ja siirtymään osin
hiilen käyttöön
. Hiilen käytön kynnys madaltuu, jolloin hiiltä
käytetään enemmän hintasuhteiden salliessa, vaikka
turvetta olisikin saatavilla.



Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy
KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN KOKONAISKÄYTTÖMÄÄRÄSSÄ
MERKITTÄVIÄ EROJA ERI SKENAARIOIDEN VÄLILLÄ

11
.Turpeen vuotuinen käyttö eroaa
10 TWh eri ääriskenaarioissa vuonna 2020:
Nykytrendi- vs. Kotimaisuus-skenaario.
.Erot kiinteiden puupolttoaineiden käytössä
skenaarioiden välillä ovat selvästi pienemmät, vain
alle 2 TWh. Tämä johtuu siitä, että Suomi on
sitoutunut täyttämään mm. uusiutuvan energian
osuuden velvoitteensa, ja sen keskeinen osa on
metsähakkeen käytön merkittävä kasvattaminen,
skenaariosta huolimatta.
.Myös energia- ja ilmastostrategia – skenaarion
toteutumiseksi on turvetuotantoalojen määrästä
pidettävä huolta ja riittävästi uutta tuotantoalaa
luvitettava.
.Pääosin erot skenaarioiden polttoainekäytön
välillä johtuvatkin kivihiilen käyttömääristä



Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

SELVITYKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET
25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy 12
Turvetuotantoalojen luvitussuman
purkaminen

Huolehdittava kotimaisten polttoaineiden
kilpailukyvystä kivihiiltä vastaan
Korjaavia toimenpiteitä tarvitaan nopeasti,
jotta tilanteesta ei tule pysyvä
Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy
TURVETUOTANTOALOJEN LUVITUSSUMAN NOPEA PURKAMINEN
KESKEISTÄ HIILEEN SIIRTYMISEN ESTÄMISEKSI
13
.Hiilelle siirtymisen estämiseksi tärkein ja kiireellisen asia on kysyntään nähden riittävän turvetuotannon
varmistaminen. Tässä keskeisintä on turvetuotannon luvitussuman nopea purkaminen, koska luvan
saamisen jälkeenkin kestää tyypillisesti vähintään 4 - 5 vuotta tuotannon käynnistymiseen.
Tuotantokykyä on oltava riittävästi, jotta voidaan kerryttää riittävä ylivuotinen varastotaso huonojen
tuotantovuosien varalle. Tämä tarkoittaa sekä riittävää hehtaarimäärää että tuotantosoiden oikeaa
ikärakennetta (riittävästi uusia, ei vielä mataloituneita soita).
.Riittävä turvetuotanto tulee saavuttaa nopeasti, ennen kuin suuri osa laitoksista ehtii hankkia
hiilenkäyttömahdollisuuden eli luvittaa laitoksensa hiilenkäyttöön, investoida tarvittaviin teknisiin
muutoksiin ja hankkia hiilivaraston. Hiilenkäyttömahdollisuuden hankkimisen jälkeen kynnys hiilen
käyttöön markkinatilanteen niin salliessa on pieni.



Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy
TÄRKEÄÄ HUOLEHTIA KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN
KILPAILUKYVYSTÄ KIVIHIILTÄ VASTAAN
14
.Turpeen ja puun kilpailukyvystä on myös tärkeää huolehtia. Turpeen veron nosto ja samanaikainen
puun tukien lasku pitää turpeen ja puun keskinäisen kilpailukyvyn ennallaan, jolloin energiantuotannon
puustamaksukyky säilyy samana, eikä teollisuuden kuitupuu ohjaudu enempää energiantuotantoon.
Samalla kuitenkin kotimaisten polttoaineiden absoluuttinen kilpailukyky hiileen nähden heikkenee,
vaikkakin vielä tällä hetkellä kilpailukyky on etenkin sisämaan sähkön ja lämmön
yhteistuotantolaitoksilla riittävä. Kuitenkin rannikon laitoksilla, joihin hiilen kuljetuskustannus on
alhaisempi ja mahdollisesti turpeen kuljetusmatkat ovat pidemmät, hiilen kilpailukyky on parempi.
.Polttoaineiden verotus koskee vain lämmöntuotannon polttoaineita, sähköntuotannon polttoaineet ovat
verottomia. Verottomilla hinnoilla tarkasteltuna, eli sähköntuotannossa, hiilen käyttö on jo nyt turvetta
edullisempaa. Niinpä lauhdetuotannossa ja osin rannikon korkean rakennusasteen
väliottolauhdelaitoksilla, hiilen käyttö on jo nyt turvetta kannattavampaa. Erityisen huolestuttavaa on,
että vuodenvaihteessa toteutetun metsähakkeen sähköntuotantotuen laskun myötä hiilen käyttö
lauhdetuotannossa on myös metsähaketta edullisempaa. Tämä näkyy välittömästi lauhdesähkön
tuotannon polttoainekäytössä.



Pöyry_logo_30_mm_rgb
COPYRIGHT@PÖYRY

25.2.2013
Pöyry Management Consulting Oy
TURVEVAJETTA PAIKATAAN NYT SYÖMÄLLÄ PUUVARASTOJA,
TÄTÄ MAHDOLLISUUTTA EI OLE ENÄÄ TOISENA PERÄKKÄISENÄ
VUOTENA ILMAN KUITUPUUN ENERGIAKÄYTTÖÄ
15
.Huomioitavaa on myös, että kuluvalla lämmityskaudella puuttuvaa turvetta korvataan suuria määriä
metsähakkeella. Käytännössä tällä hetkellä kulutetaan puupolttoainevarastoja. Samaan aikaan
hakkuumäärät ovat tavallista alhaisempia, jolloin uutta metsähaketta tuotetaan vähemmän. Tämä
tarkoittaa, että vaikka kuluvan lämmityskauden turvepulasta nyt selvitään puun ja hiilen käyttöä
lisäämällä, olisi toinen peräkkäinen huono turvetuotantokesä erittäin hankala. Metsähakkeen käytöllä
ei pystyttäisi enää korvaamaan turvetta vastaavia määriä, ellei kuitupuuta ohjattaisi polttoon. Turvevaje
jouduttaisiin siis hoitamaan entistä enemmän kivihiilellä.
.Metsähakkeen käytön lisäämistavoitteet ovat erittäin suuret seuraavien vuosien aikana ilman
turvetuotannon ongelmiakin. Metsähakkeen tuotantoa ei ole mahdollista nopeuttaa sellaisia määriä,
että sillä voitaisiin merkittävästi korvata turvetuotannon vajetta myöskään tulevina vuosina.
.Kuitupuun laajamittainen ohjaaminen energiantuotantoon aiheuttaisi ongelmia metsäteollisuuden
puunhankinnalle. Teollisuuden raaka-aineen hankintakustannukset nousisivat, mikä vaikeuttaisi
metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Pahimmillaan tällä olisi vaikutusta metsäteollisuuden
tuotannon määrään ja sijoittumiseen. Tällä olisi puolestaan aiemmin esitettyä kertaluokkaa suuremmat
vaikutukset vaihtotaseeseen, työllisyyteen ja edelleen kansantalouteen.