Vaadimme vuonna 2007 väärinperustein huostaanotetun, Joona Markus Mikael Leppäniemen palauttamista k

Vaadimme vuonna 2007 väärinperustein huostaanotetun.
Joona Markus Mikael Leppäniemen palauttamista kotiin.

Haluamme sosiaaliviranomaisten purkavan huostaanoton, ja myöntävän virhearviointinsa lapsen diagnoosista. Haluamme, myös virhe diagnooseja tehneiden lääkäreiden myöntävän arvioiden, joita Joonaan sekä vanhempiin on kohdistettu olevan virheellisiä.

Joona on odotettu ja toivottu lapsi perheeseen, jossa on ollut ongelmia saada lasta. Ensimmäinen lapsi on saanut alkunsa hoitojen avulla, mutta Joona on vanhempien yllätykseksi lähtenyt tulemaan ilman hoitoja. Joonalla on terve isosisko, joka hänkin on syntynyt keskosena.

Joona on syntynyt 27.09.2005 raskausviikoilla 30+4. Joona on syntynyt sektiolla. Joonan syntymäpaino oli 1215g ja pituus 37cm. Apgar pisteet, jotka kertovat lapsen tilasta syntymän jälkeen olivat 2/4/6, eli alkutilanne on ollut erittäin huolestuttava. Kaksi pistettä on tullut todennäköisesti siitä, että lapsi on hengissä. Seuraava arvio tapahtuu muutamien minuuttien kuluttua lapsen tilasta uudelleen. Keskosena syntyneiden, kuten muidenkin vauvojen tilan arvioinnissa käytetään apgarin taulukkoa. Apgarpisteet lasketaan heti syntymän jälkeen, täysin normaali lapsi saa 10 pistettä.

Joonalla RDS – sairaus
Joonalla todettiin myös RDS, joka on hengitysvaikeusoireyhtymä, ja keskosille ominainen hengityssairaus, jota noin puolet alle 32 sikiöviikon iässä syntyneistä lapsista sairastaa.

RDS -tauti on sitä vaikeampi mitä pienemmästä lapsesta on kyse. RDS -taudin syntyä edistävät monet keskosen keuhkojen, keuhkoverenkierron ja hengityksen säätelyn epäkypsyydet, eniten kuitenkin keuhkokudoksesta vielä puuttuva kyky muodostaa riittävästi pinta-aktiivista ainetta (surfaktanttia).
Joonalla oli myös todettu aivojen ultraääni tutkimuksessa todettu aivojen vasemmalla puolella muutoksia. EEG; n eli aivosähkökäyrän tulokset olivat olleet vaimeat ja hitaat.
Joonalla on siis taustalla keskosuus, joka lisää lapsen riskiä saada erilaisia kehitykseen liittyviä ongelmia. Keskosuuden ongelmat myös lääkärit tunnustavat, mutta Joonan tapauksessa tämä on tuntunut olevan erityisen vaikeaa, koska lääkärit eivät ole ilmeisesti varmuudella pystyneet /osanneet diagnosoida Joonan tilaa/sairautta.

Keskoslapsella kuten, Joonalla on jo syntyessään erilaiset lähtökohdat, kuin täysiaikaisena syntyneellä lapsella. Hänellä alhainen syntymäpaino, sekä pituus vaikuttavat tulevaan kehitykseen. Yleensä pituus ja paino keskosenasyntyneellä kulkevat vuosia ns. miinuskäyrillä.
Neuvolassa seurataan lapsen pituuden kehitystä ja painoa, päänkasvua, sekä kehitystä yleensä piirtämällä käyriä, joita Joonastakin on tehty.
Joonalla on keskosuutensa vuoksi ollut kontrolleja oman kuntansa neurologisella osastolla määräajoin.

Joonan motoriseen kehitykseen tunnutaan kiinnitetyn erityisesti huomioita. Joonasta on motorisen kehityksen käyrästö, jossa erityisesti häntä hoitavat lääkärit ovat tehneet virhearvioinnin huostaanoton jatkamisen syynä; lääkärien mielestä Joonan kehitys on edistynyt sijaisperheeseen joutumisen jälkeen. Käyrä päinvastoin todistaa kehityksen hidastuneen sijaisperheessä, sekä myös vahvistaa, Joonan vanhempien havainnot poikansa kehityksestä. Vanhemmat ovat huomioineet Joonan sijoituksessa tapahtuneen kehityksen taantuman – he eivät vain saa sanaansa kuuluville lääkärien edessä.

Joona ei siis syntyessään ollut terve lapsi. (Vaikeudet lisääntyivät Joonan kehityksessä hänen kasvaessaan). Joonallakin on ollut keskosuuteen liittyviä kehityskontrolleja, jotka ovat osa normaalia seurantaa keskoslapsilla. Näissä kontrolleissa on kiinnitetty huomiota Joonan motoriseen kehitykseen, puheenkehitykseen ja vuorovaikutukseen. Joonan vanhemmat ovat huomanneet lapsessa olevia kehityksen ongelmia. Välillä lapsi on poissaoleva, ja ei ota kontaktia. Lapsella on esiintynyt pään heiluttamista. Joonan puhe ei ole kehittynyt, ei sijoituksessakaan, vaan hän kommunikoi kuvakorteilla.
Jos alun perinkin olisi tehty keskosuuden ja alhaisen syntymäpainon pohjalta lapsen kehityksen arvioita ja todennettu mahdolliseksi sairaudet, joita Joonalla mahdollisesti on, niin paljolta surulta olisi säästytty sekä turhalta huostaanotolta, joka on kuluttanut perheen voimia.

Huomionarvoista on, että Joonan keskolassa oloaikana lääkäri on siellä ottanut esille lapsen mahdolliset kehityksen ongelmat. Mihin unohtui jatkohoito yhteys keskolasta neurologiselle? Keskolassa on varmasti annettu jonkinlainen arvio lapsen tilanteesta/ kehityksen ongelmista tulevaisuudessa.

Eräs Joonan kohdalla huomioimatta jäänyt mahdollinen ongelma on autismi, keskosuus ja alhainen syntymäpaino altistavat lapsen autismille. Joonalla on todettu sijaisperheeseen siirron jälkeen yllättäen kehitysvamma. Autismi on yhtä varteen otettava vaihtoehto, jota lääkärit ilmeisesti, eivät ole halukkaita toteamaan, sillä sen kumoaisi täydellisesti virhe arviot ja saattaisi lääkärit vastuuseen laittomista ilmiannosta sekä sosiaaliviranomaiset laittomasta huostaanotosta, sekä lapsen hoidon viivästymisen ja vanhempien loukkaamisen asiattomuuksilla, virheellisillä tulkinnoilla, jopa asiattomuuksilla.

Tietoa autismista
Autistinen häiriö kuuluu lapsuuden laaja-alaisiin kehityshäiriöihin (ks. «Kehityshäiriöt» 1), joille on ominaista jo lapsuudessa ilmenevät vakava-asteiset ja laaja-alaiset vajavuudet lapsen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viestintäkyvyssä.
Autismi ilmenee jo ennen kolmen vuoden ikää. Yleensä vanhemmat ovat huomanneet ongelmia lapsen kehityksessä jo vauvaiästä alkaen, joskus lapsen aivan varhaiskehityksessä ei ole huomattu ongelmia.
Autistiselle häiriölle ilmenee sekä merkittäviä puutteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, että kommunikaatiokyvyssä. Autismista kärsivälle lapselle ja aikuiselle on vaikeaa ymmärtää ja tulkita toisen ihmisen tunteita ja ajatuksia heidän eleistään ja ilmeistään. Tämän vuoksi autismista kärsivä lapsi voi kaihtaa katsekontaktia, ja hänen sosiaaliseen vuorovaikutukseensa liittyvässä ei-sanallisessa käytöksessä (kasvojen ilmeet, vartalon asennot ja eleet) ilmenee selviä puutteita.

Lapsi ei kykene normaaliin tapaan jakamaan iloa tai ilmaisemaan kiinnostusta erilaisiin asioihin, ja hän on kyvytön tunnetasoiseen vastavuoroisuuteen. Hänen puheen kehityksensä on hidastunut tai hän ei opi lainkaan puhumaan. Puhumaan oppineet autismista kärsivät lapsilla on vaikeus aloittaa keskusteluja, ja heidän käyttämänsä kieli on kaavamaista ja toistavaa. Lapsi ei osaa kuvittelu- eikä matkimisleikkejä, ja hänellä on rajoittuneita ja kaavamaisia käytöstapoja tai maneereita. Monasti autistinen lapsi kiinnittyy itsepintaisesti tiettyihin rituaaleihin tai rutiineihin.( Duodemic, autismi, Matti Huttunen, psykiatrian erikoislääkäri)

Joona päivähoidossa
Joona pääsi päivähoitoon, mutta ilmeni, että hän väsyi siellä helposti, hän myös sairasteli enemmän, koska suuressa ryhmässä pöpöt kiertää. Joona oli ryhmässä ilman henkilökohtaista avustajaa, jonka hän ehdottomasti olisi tarvinnut, koska hänellä ongelmia esimerkiksi kommunikoinnissa.
Joonan istumisen kyky jostakin syystä heikkeni päivähoidon aikana.
Joonan kehitys ei ole edennyt päivähoidossa. Mielenkiintoista miten vaikeaa, on ollut lääkäreille ja sosiaaliviranomaisille todeta lapsen oikea tila- lapsi on autistinen tai kehitysvammainen. Hänen jaksamisensa normaaliryhmässä on mahdotonta. Hän ei kommunikoi puhumalla, väsähtää, ei jaksa istua ja on poissaoleva. Kommunikointi lasten kanssa ei luonnu, koska puhetta Joona ei tuota, ja hänelle onkin tullut vuorovaikutuksen tueksi kuvakortit.

Silti tilanteessa, jossa selkeästi on muutettu suuntaa Joonan diagnoosissa, huostaanottoa sijaisperheeseen ei ole peruttu, koska lapsen kehitys on muka edistynyt siellä. Kaavio, jossa kehitys (motorinen) on piirretty voi huomata, Joonan kehityksen olleen nousujohtoisempaa kotona ollessa. Hidastumisen kausi on alkanut huostaanoton jälkeen.
Myös neurologisen osaston lääkärit ovat huomioineet lapsen kehitysviiveen, mutta syyksi he ovat diagnosoineet virikedeprivaation, eli virikkeiden ja vuorovaikutuksen puutteen perheen sisällä. Tämä diagnoosi on murtanut koko perheen, sillä perheessä on lapset hoidettu asianmukaisesti, heille on puhuttu, leikitty heidän kanssaan ja eletty ihan normaalia suomalaisen lapsiperheen elämää. Vanhemmat ovat järkyttyneitä syytöksistä, joita heitä kohtaan on esitetty Joonaan liittyen. Joona on myöhemmin sijaisperheeseen siirtyessään todettu kehitysvammaiseksi, ja tämähän tarkoittaa sitä, että virikedeprivaatio diagnoosi on virheellinen. Silti huostaanottoa ei ole purettu ja Joonaa palautettu kotiin.

Huostaanoton tapahtumat
Aiheeton huostaanotto tapahtui käsittämättömällä tavalla. Tilanne alkoi siitä, kun Joonan vanhemmat toimittavat lapsen sairaalahoitoon. Joona oli kotona saanut hengenahdistus-kohtauksen, johtuen rsd - sairaudesta. Hänellä oli tuolloin myös kuumeinen infektio. Joonan äiti on ollut erityisen huolissaan lapsen tilasta, ja vaatinut ottamaan lapsen osastolle. Lääkärit ovat leimanneet, jopa äidin vaatimuksen osastolle otosta negatiiviseksi, joka on erikoista käytöstä lääkäreiltä.

Osastolla on Joonan hoitotilanne kääntynyt päälaelleen. Joonaa hoitava lääkäri on alkanut vanhempien syyllistämisen lapsen pahoinpitelystä. Syynä on ollut, Joonan poskesta löytynyt heikohkosti näkyvä mustelma. Mustelman heikon näkyvyyden takia, sitä on jouduttu tarkastelemaan ultravioletti valossa. Tästä saa vaikutelman, että lapsesta on haettu vikaa hakemalla. Samaan aikaan lääkärit ovat unohtaneet täysin syyt, joiden vuoksi vanhemmat ovat toimittaneet lapsensa sairaalaan. Lääkärit tekivät lapsesta ilmoituksen syynä pahoinpitely epäily. Sosiaaliviranomaisille on annettu virheellisesti ymmärtää, että vanhemmat olisivat tuoneet lapsensa hoitoon pahoinpitelyn takia.

Perättömiä syytteitä
Missään vaiheessa ei oikeaa syytä sosiaaliviranomaisille kerrottu (ennen kuin äiti alkoi selvittämään asiaa). Pahoinpitely epäily on lääkärin oma, ja täysin perätön syyte, jolle ei mitään näyttöä koskaan saatu. Vanhemmat hakeutuivat jopa vapaaehtoisesti poliisin kuultaviksi, koska uskoivat, että saavat perättömän syytöksen kumottua, kun heitä kuullaan – syyttäjä ei syytettä koskaan ole nostanut, joten viranomaisten taholta ei ole perusteita epäillä vanhempia. Huomioitava on myös, että mustelmien syntymäajankohdan aikoina on lapsi ollut myös päivähoidossa.

Epäilyttävää käytöstä vanhempia kohtaan on myös ollut toistuvat huume, lääke, ja jopa etanoli testit, nämä kaikki ovat olleet toistuvasti negatiivisia, joka todistaa vanhempia syyllistetyn, ja epäiltävän turhaan (näistä on etsitty syytä, Joonan poissaolo kohtauksiin ). Tämä on erittäin loukkaavaa käytöstä vanhempia kohtaan. Lapsen kontrolli käynteihin liittyvissä epikriiseissä on ollut usein myös merkintä, että lapsella ei ole mustelmia. Aivan selkeästi vanhemmat ovat suurennuslasin alla, ja lääkärit ovat edelleen hakeneet vahvistusta tekemälleen laittomalle ilmiannolle/huostaanotto ilmoitukselle, tukien omia lausuntojaan, vaikka näytteet, sekä Joonan kehitys osoittavat, että he ovat kokoajan olleet väärässä.

Huomioitavaa on, että kehitysvamma diagnoosinkin pitäisi purkaa huostaanotto! Lääkärit ovat joutuneet siis tarkistamaan Joonan diagnoosia, ja vanhempia syyllistävä virikedeprivaatio eli virikkeiden puutos kasvuympäristössä ei siis selittänytkään Joonan ongelmia!
Silti Joona pysyy edelleen huostaanotettuna. Syy; lääkärit, eivät suostuneet oikaisemaan virheellisiä epikriisejä, joissa esitetään epäilyksiä, joissa ei ole todellisuuden pohjaa. Vanhempia on toistuvasti johdateltu kysymyksillä liittyen heidän omaan jaksamiseen ja tässä on edelleen sairaalan lääkäri hakenut itselleen oikeutusta/ laillisuutta huostaan otto ilmoitukseensa.
Sekä sosiaaliviranomaiset, että lääkärit ovat tehneet useita arviointi virheitä Joonan tapauksessa.

Joonan hoidon laiminlyönti
Pahimmillaan tämä on estänyt Joonan todellisen tilan/sairauden arviointia, ja mahdollisen lääkityksen aloittamista. On olennaisen sijaan keskitytty etsimään vikaa lapsen sairauteen vanhemmista, eikä diagnosoimaan lasta kaikin mahdollisin käytössä olevin keinoin. Pahimmassa tapauksessa, kuten nyt Joona on erotettu perheestään, traumatisoitu, hänen entisestään herkkää kehitystään on häiritty rajuilla toimenpiteillä, ja viivästetty hänen mahdollista kehitystään siten, että apuvälineet / terapiat. Sekä avustustoimenpiteet ovat jääneet toteuttamatta. Joonalla on nyt sijaisperheessä uusi diagnoosi eli kehitysvamma. Tämä diagnoosi on ollut olemassa aina - se ei ilmesty perhettä vaihdettaessa. Vanhempien oikeusturva ei ole toteutunut. Kaikki diagnoosit ja epäilyt ennen kehitysvamma diagnoosia on purettava, ja lapsi palautettava vanhemmilleen. Toivomme teidän allekirjoittavan tämän adressin, jonka toivomme edistävän Joonan kotiin palauttamista ja toivomme viranomaisten purkavan virheellisen huostaanoton, että emme olisi enää rikottu perhe, vaan ehjä perhe.
Tietoihin, joista tämä adressi on koottu pääset osoitteessa http://www.facebook.com/rikottu.perhe

Olemme kiitollisia, jos olet jaksanut paneutua asiaamme ja olet allekirjoittanut adressin. Tarkoituksenamme on edistää Joonan kotiin palauttamista adressin avulla, esim, oikeusasiamiehen kautta. Tai muu vastaava taho, joka alkaisi tutkia Joonan laitonta huostaanottoa.
Meistä on perheenä kuvia ja materiaalia facebookissa, rikottu.perhe, käy sivullamme ja tutustu meihin. Kiitämme sinua jos tuet asiaamme ja allekirjoitit adressin, sillä jokainen allekirjoitus vie asiaamme eteenpäin.
kiittäen rikottu.perhe / joonan vanhemmat ja sisar sekä tukijoukot.