Pirkkalan ja Lempäälän välinen virkistysmetsä ja ekologinen käytävä tulee säilyttää sellaisena myös tulevaisuudessa.
Ota yhteyttä adressin tekijään
Viimeinen päivä jättää elylle mielipide hankkeesta
2022-02-28 12:26:03Hei taas,
ja kiitos kun olet tukenut meitä ja luontoamme. Pyy on nyt lausuntonsa lähettänyt jo elylle. Se on 20-sivuinen, joten luettavaa riittää. Liitämme sen tähän alle, jotta hankkeen monisyiset ongelmat avautuisivat kaikille Teille ja saisitte hankkeen torjumiseksi lisää eväitä. Ja jos oma mielipide on vielä lähettämättä, niin tuosta voi poimia itselleen sopivan argumentin ja lähettää sen vielä osoitteeseen: kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi Näin varmistamme, että heillä riittää luettavaa.
Terveisin,
Veikko Hahmo
Pirkanmaan ELY keskus PIRELY/7069/2019 Mielipide YVA-selostuksesta valtatien 3 parantaminen välillä Tampere-Lempäälä Pirkkalan ympäristöyhdistys kiittää YVA-selostuksesta.
Yleistä YVA-lausunnosta
Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteena tulee olla ajantasaiset ja viimeisimmät päivitetyt luontoselvitykset sekä parhaat mahdolliset ennakoitavissa olevat tulevaisuuden skenaariot. Pirkkalan ympäristöyhdistys ei tarjoa luontoselvitystä hankealueesta, koska niiden hankkiminen kuuluu hankkeelle. Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri on kuitenkin tehnyt ison koosteen alueen tiedetyistä luontoarvoista jättäen sen osana omaa lausuntoaan ja samaan organisaatioon kuuluvana tukeudumme osittain siihen. Myös hanketta vastustavaan isoon organisaatioomme kuuluva Petri Keto-Tokoi on tehnyt ja jättänyt mittavan selvityksen hankeen vaikutuksista alueen luontoon, johon myös tukeudumme. Yleisesti toteamme, että tätä Pirkanmaan luonnon ydinalueisiin ja sen tärkeisiin ekologisiin verkoistoihin kuuluvaa aluetta ei saa tuhota. Kursivoidut osat ao. mielipiteessämme ovat lainauksia YVA-lausunnosta ja sen liitteistä.
Alueen merkittävät luontoarvot ja suuri virkistyskäyttöarvo
Alueella on suurta arvoa virkistyskäytölle. Pienten järvien ja metsän luonnehtimalla alueella on herkkiä vesistökohteita ja monipuolisia luontoarvoja. Luonnon monimuotoisuuden keskittymiä ovat mm. Pulkajärven natura-alue, Kaitajärven alue sekä Perimmäisen alue. Yllä oleva YVA-lausunnon alun kuvaus hankealueesta tuo esiin hyvin tämän hankkeen keskeisen haasteen: miten näin merkittävälle luontoalueelle voi edes esittää kahta isoa tiehanketta ja yritysalueita sekä muuta rakentamista tielinjojen ympärille.
Lausunnon läpileikkaava teema on Yhteysviranomaisen (YV) ja Hankevastaavan (HV) ristiriita hankkeen perusteista. YV puuttuu omissa huomioissaan kymmeniin keskeisiin kohtiin, joista suuri osa liittyy alueen luontoarvojen ja ihmisten virkistyskäytön heikentämiseen ja hankkeen suuriin ristiriitoihin, joista mainittakoon ensinnäkin tiehankkeen sijoittuminen lähivirkistysalueelle, toisena EU:n (ja Suomen, Pirkanmaan ja kuntien) ilmasto- ja hiilineutraalisuustavoitteiden ja autoliikenteen ennustetun vähentymisen huomiotta jättäminen ja kolmantena meneillään olevan kuudennen sukupuuttoaallon eli luonnon monimuotoisuuden häviämisen.
Myös YV:n kommentit, jotka viittaavat selvitysten tekijöiden ammattitaidottomuuteen nousevat esiin eivätkä voi olla luomatta varjoa koko hankkeelle. Onkin käsittämätöntä, että YV:n esiin tuomista lukuisista virheistä ja puutteista huolimatta hanketta viedään eteenpäin edes vastaamatta valvovan viranomaisen esittämiin ongelmiin ja kysymyksiin. Ristiriidat ovat erittäin merkittäviä ja niihin tämä nyt käsiteltävänä oleva lausunto ei valitettavasti vastaa.
Olemme nostaneet tähän joitain kohtia YVA-selostuksen lukemattomista ristiriidoista. Merkittävin yksittäinen huomio on YV:n toteama ristiriita Pirkkalan kunnan maakuntakaavaan ilmoittamassa lähivirkistysrajauksessa. Maakuntakaavan mukainen Vt3:n uusi tielinja on osoitettu alueelle, joka on nyt lähivirkistyskäytössä olevalle alueelle.
Lähivirkistysalueita koskee suunnittelumääräys: Alue varataan yleiseen virkistyksen ja ulkoiluun. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristön laatuun, alueen ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta.
YV: hankkeen todennäköisten merkittävien haitallisten ympäristövaikutusten kohdistumisessa suunniteltavan hankkeen vaikutusalueelle ei ole yksistään kyse haittojen kohdistumisesta asutukseen. Viranomaislausunnoissa ja mielipiteistä ilmenee haittojen paikallinen ja seudullinen, väestöön laajasti kohdistuvat ympäristövaikutukset laajalla vaikutusalueella. Kuvassa 11 on kaavojen ja kaupunkiseudun viherverkoston merkinnät, mikä ei ole kuitenkaan sama kuin väestön virkistyskäytössä nykyisin oleva alue, laaja metsäaluekokonaisuus. Kuvasta saa virheellisen käsityksen, että valtatievaihtoehtoa ve1 ja 2-kehätietä suunniteltaisiin alueelle, joka ei ole nykytilassa väestön virkistyskäytössä ja osa elinympäristöä.
Ikävintä tässä on se, että kyseessä ei liene virhe, vaan Pirkkalan kunnan kaavoituksen tarkoituksella tekemä linjaus, jossa ei ole huomioitu alueen nykyistä käyttöä ja käyttäjäryhmää. Paitsi että alueella on suurta virkistysarvoa, on sillä myös erittäin merkittävä arvo myös luonnolle itselleen ja varsinkin siihen tukeutuvien etenkin Pirkkalan ja Lempäälän luonnon kokonaistilanteelle ja myös koko Pirkanmaan maakunnan luontoalueille. Läheisellä Pulkajärven Natura-alueella elää paljon arvokasta lajistoa. Eläimistä mainittakoon hirvien ja kauriiden lisäksi ilves ja yksi salattu laji. Linnuista ainakin pohjantikka, huuhkaja, metso, pyy, teeri, kuikka, kaakkuri ja varpuspöllö ja kalasääksi. Uudet tielinjat pirstoisivat aluetta ja elinpiirejä sekä tappaisivat eläimiä. Tiet estäisivät aidoillaan eläimien ikiaikaisten reittien jatkumot.
Lähimetsät ovat kaupunkilaisille tärkeitä henkireikiä, ne ovat tärkeitä myös luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastolle. Jatkossa EU:n jäsenmaiden on taattava, etteivät kaupunkien viheralueet vähene ja suojeltujen luontoalueiden osuutta kokonaisalasta kasvatetaan. Ehkä siksi myös tällä hankkeella on kiire, koska aika käy luontoa tuhoavia hankkeita vastaan. Silti ja varmaan juuri siksi päätöksiä haluttaisiin tehdä jo kesällä.
YVA-selosteen liitteenä olevat lausunnot ja mielipiteet korostavat alueen upeaa luontoa ja sen merkitystä asukkaille. Montaa hanketta kannattavaa tahoa ei löydy.
Ristiriidat Hankevastaavan (HV) ja Yhteysviranomaisen (YV) sekä Elyn eri osastojen kesken
Ehkä tärkeimpinä havaintoina YVA-selosteesta nostamme esiin havainnon Yhteysviranomaisen ja Hankevastaavan ja Elyn eri osastojen välisisistä suurista näkemyseroista. Jälkimmäinen näkyy mm. luontokartoitusten vajavaisuutena ja osastojen erilaisina näkemyksinä, jolloin yhteinen kanta jää epäselväksi. Kommentoinnit, joissa luontoarvojen heikentymisen sijaan tuodaan esiin arvioita maankäytön suunnitellun toteutumisen puuttumiseen tai liikenteeseen ja talouteen liittyviä, ovat kaikki YVA-lausuntoon kuulumattomina ja lain vastaisina omiaan vesittämään ympäristöön kohdistuvia haittoja.
Myös Yhteysviranomaisen kuuluminen samaan organisaatioon Hankeviranomaisen kanssa on outoa. Se voi luoda tilanteita, jotka eivät ole suotuisia asian puolueettomalle käsittelylle.
Seuraavassa joitain lainauksia, joilla tuomme esiin Yhteysviranomaisen (YV) laaja-alaisen puuttumisen Hankevastaavan (HV) toimintaan ja tapaan esittää asioita. Lainaukset alla, joissa YV:n kommentteja ja HV:n vastineita avaavat hyvin tämän hankkeen haasteet, joita on paljon ja jonka vuoksi hanke uusien teiden osalta tulisi hylätä.
YV: arviointiohjelmassa olisi ollut tarpeen avata nimenomaan liikennettä koskevia uusia suunnitelmia, jotka heijastavat nykyistä yhteiskunnallista kehityssuuntaa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa kuten LVM:n ILMO-toimenpideohjelma ja valmisteilla oleva liikennejärjestelmäsuunnitelma. Tavoitteita on tarpeen avata arviointiselostukseen ja ottaa jo mukaan hankkeen ja sen vaihtoehtojen arviointiin ja hankkeen yleissuunnitteluun. Hankkeen arvioinnissa ja suunnittelussa pitäisi myös varautua Kaisu-tavoitteisiin.
Miten Pirkanmaan kuntien ja Pirkanmaan sitoutuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan tuodaan hankkeessa esiin. Tämä edellyttää, ettei päästöjä lisääviä ratkaisuja enää tehdä. Hillintätoimia tulee tehdä kaikissa maakunnan päätöksenteossa ja toiminnassa ja niihin liittyvissä hankkeissa mahdollisuuksien mukaan. Erityisesti tulee tarkastella alueen nykytilaa ja sen muutosta hiilivarastona ja –nieluna ja huomioida alueen sopeutuminen myös äärevöityviin ilmasto-olosuhteisiin sopeutumisen osalta. Myös vaihtoehtojen pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden eri tavoin toteuttamista pyritään arvioimaan.
Liikennejärjestelmään liittyvät seikat ovat yksi merkittävä keino toteuttaa liikenteen päästövähennystavoitteita. Tavoite edellyttää myös Pirkanmaan hiilinielujen kasvattamista. Hankkeen vaikutusalue tulisi jatkossa muuttumaan olennaisesti millä tulisi olemaan vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Vaikutukset ilmastonmuutokseen tulee näkökulmana avata ohjelmaan sekä nykytilan että oletetun kehityksen tapahduttua ja myös ilman suunniteltua hanketta.
Pirkanmaan on maakuntana sitoutunut kansallista tiukempiin päästöjen vähennystavoitteisiin eli hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Tampereen seudun kunnat olivat ottaneet saman tavoitteen jo aiemmin. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että päästöjä lisääviä ratkaisuja ei enää tehdä. Hillintätoimia tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä kaikessa maakunnan päätöksenteossa ja toiminnassa. Liikenne on yksi merkittävimpiä päästöjen vähennyskohteista, ja kaikkia siihen liittyviä hankkeita tulee erityisesti tarkastella siitä lähtökohdasta, mitä hillinnän eteen on kulloinkin tehtävissä....Tavoite edellyttää myös maakunnan hiilinielujen kasvattamista....Vaikutukset ilmastonmuutokseen tulee näkökulmana avata ohjelmaan sekä nykytilan että oletetun kehityksen tapahduttua ja myös ilman suunniteltavaa hanketta...Erityisesti tulee tarkastella alueen nykytilaa ja muutosta hiilivarastona ja –nieluna, sekä tätä kautta alueen merkitystä myös esim. Äärevöityvien ilmasto-olosuhteisiin sopeutumisen näkökulmasta.
HV: Pirkanmaan ja maakunnan ja Tampereen kaupunkiseudun ilmastotavoitteita toteutetaan osaltaan rakennemallin ja maakunnan avulla. Näiden perusteella tämän tarkasteltavan hankkeen on katsottu palvelevan maakunnan ja seudun kehittämistavoitteita, mukaan lukien ilmastotavoitteet. Tästä syystä ilmastonmuutoksen tarkastelussa rajaudutaan hankkeen eri vaihtoehtojen vertailuun keskenään ja suhteessa tilanteeseen, jossa kyseistä hanketta ei toteuteta.
Hankkeen ilmastovaikutuksia ei siis Hankevastaavan mielestä tarvitse avata lainkaan, koska he ovat päättäneet, että hanke palvelee maakunnan ja seudun kehittämishankkeita. Miten tämä on perusteltavissa? Koska Pirkanmaa on maakuntana sitoutunut Hinku-tavoitteisiin, pitäisi arvioinneissa käyttää Hinku-tavoitteita ja liikennettä tärkeimpänä päästölähteenä tulee tarkastella siitä lähtökohdasta. Arvioinnin on tuotettava tieto siitä, minkälainen vaikutus hankkeella on Pirkanmaan päästötavoitteisiin.
Alla on esimerkkinä Yhteysviranomaisen seitsemän eri kommenttilainausta, joissa kaikissa hankeviranomaisen ammattitaitoa kyseenalaistetaan.
YV: Yhteysviranomainen pitää arviointiohjelman yleispiirteisiä ja puutteellisia tietoja nykytilasta ja sen kehittymisestä tai siitä laadittuja dokumentteja puutteellisina ja riittämättöminä arviointien lähtökohdiksi. Arviointiohjelmassa esitetään, että siinä arvioidaan muutosta nykytilaan, mikä sekään ei ole mahdollista arviointiohjelmassa esitetyillä tiedoilla.
Arviointiohjelmassa on tunnistettu virheellisesti vain melu ympäristöhäiriöksi ja tekstissä sitä käsitellään häiriönä ja subjektiivisesti koettuna haittana eikä myös ympäristöterveysriskinä, kuten on tunnistettavissa ottaen huomioon vaikutusalueet. Teksti ei ole johdonmukainen melun käsittelyn osalta.
Arviointiohjelman mukaan hankkeen keskeiset terveysvaikutukset liittyvät liikenneturvallisuuteen ja meluun, päästöihin ja rakentamisvaiheen pölyihin. Yhteysviranomainen ei pidä tekstiä asiantuntevana ja pätevänä suhteessa Yva-lakiin.
Altistumisen nykytilaa kuvataan varsin yleispiirteisesti ja vain koettuna meluna. YV ei pidä nykytilan kuvausta riittävänä lähtökohtana arviointiohjelman arvioinnille.
Tässä menettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia haitallisia ympäristövaikutuksia, joten vertailussa tulee käsitellä pääasiassa näitä kielteisiä vaikutuksia, vaikka jotkut vaikutukset olisivatkin myönteisiä. Muita kuin Yva-lain 2& ja Yva-asetuksen 4& tarkoittamia ympäristövaikutuksia ei tule esittää vertailussa tai muutoinkaan arviointiselostuksessa.
HV on tietoisesti tuonut arviointiohjelmaan tavoitteita ja vaikutuksia, jotka eivät ole suoraan ympäristövaikutuksia esim. Liikenteellisiä vaikutuksia.
YV:n tarkastelun mukaan HV on tuonut mukaan YVA-lain mukaiseen arviointimenettelyyn ja asiakirjaan arvioitavaksi liikennejärjestelmä- ja maantielain mukaisia tavoitteita, mitä yhteysviranomainen ei pidä lainmukaisena. Myöskään taloudelliset arvioinnit eivät kuulu Yva-menettelyyn, eikä niitä tule tuoda edes taustatietona YVA-lain mukaiseen arviointiin.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa kerrotaan myös seuraavasti Kokonaisuutena arvioiden vaihtoehdosta 1 aiheutuu luonnon monimuotoisuudelle kohtalaista haittaa. On kuitenkin huomattava, että uuden maankäytön vaikutusta ei tämän suunnitelman pohjalta pysty arvioimaan. Mikäli maankäyttö ja muut infrastruktuurihankkeet toteutuvat maakuntakaavan osoittamassa laajuudessa, luonnonympäristöä muuttuu laajoilta alueilta ja vaikutus saattaa olla pahimmillaan merkittävän haitallinen. Pitkät uudet tielinjaukset pirstovat laajaa metsäaluetta, jossa on monia luontoarvoja ja suojelualueita, joihin yhdistyy herkkiä vesistökohteita. Muutamiin arvokkaisiin niistä kohdistuu merkittäviä haittoja. Uudet tielinjaukset muuttavat ympäristöä laajalla rakentamattomalla alueella, jolla on suurta arvoa kaupunkiseudun virkistyskäytössä. Ympäristö muuttuu myös tiehankkeeseen kiinteästi kytkeytyvän uuden maankäytön vuoksi.
Yhteenvetona voidaan todeta Yhteysviranomaisen osoittaneen monella lausunnollaan Hankevastaavan osin lain vastaiset menettelyt ja myös kyseenalaistanut selvityksen tekijöiden ammattitaidon. Samalla on tullut toteennäytetyksi HV:n haluttomuus ja kyvyttömyys hoitaa projektia sen vaativalla tavalla, huomioiden mm. ilmastonmuutoksen hillinnän, hiilinielut ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen sekä ihmisten lähivirkistystarpeet ja niihin kohdistuvan lainsäädännön. Jättämällä vastaamatta valvovan viranomaisen kysymyksiin HV on halventanut koko YVA-prosessia. Mikäli hankevaihtoehtoja 1 tai 2 vielä edistetään, tulee HV:n antaa vastaukset näihin YV:n esittämiin kysymyksiin ja YV:n arvioida ne. Vaikka tämä hanke ei suoraan avaa alueen suunniteltua maankäyttöä, todetaan hankedokumentissa yhteisvaikutuksen olevan ihmisille ja luonnolle “merkittävän haitallinen”. Tuokin lienee vielä liian lievä ilmaus, koska paikallisesti luonto tuhotaan lopullisesti. Herää kysymys: kuinka suurta haittaa ihmisille ja luonnolle voidaan aiheuttaa ylläpidettäessä vanhakantaista “talous ensin” -ajattelua?
Hanke ja ilmastonmuutos, hiilinielut
Hankkeella laaja vastustus
Hankkeen edellisessä vaiheessa kerätyt lausunnot ja mielipiteet (YVA-selosteen liite 1) tukevat hyvin kuvausta merkittävästä lähivirkistysalueesta, sillä kaikkiaan kolmenkymmenen ve0 tai 0+ kannattaneiden palaute keskittyi pääosin ylistämään tämän tienlinjausten keskelle jäävän alueen merkittäviä luonto- ja virkistysarvoja ja vastustamaan hanketta. Myös Pirkkalan ympäristöyhdistyksen julkaisema, 0+ vaihtoehtoa kannattava adressi on kerännyt n. 1 vuoden aikana jo yli 5000 allekirjoitusta, ja sadoittain alueen luonto- ja virkistysarvoja ylistäviä palautteita. Näin suuri määrä aktiivisia vastustajia kertoo ihmisten hädästä tämän hankkeen vuoksi ja osoittaa hankealueen merkittävän arvon heille. Olemme saaneet kuulla tarinoita, joissa ihmiset kertovat valvovansa öitään ja surevansa jatkuvasti rakkaan lähiluonnon puolesta. Myös adressista löytyy monia hätähuutoja lähiluonnon katoamisen pelosta. He kaikki haluaisivat tehdä jotain konkreettista, jolla voisi lähiluontoaan puolustaa. Vaikutukset alueen käyttäjille ovat siis jo nyt merkittävän suuret, vaikka vasta puhutaan ja suunnitellaan. Kuinka voisi laskea euromääräisen hinnan ihmisten hädälle lähiluonnon katoamisesta?
Palautteissa ve1 ja ve2 saavat kannatusta vain kahdeksalta taholta (Pirkkalan kunta, Lempäälän kunta, Pirkanmaan liitto, muutamat ihmiset, ja yhdistykset), jotka lähes kaikki edustavat hankkeesta omaa- tai taloudellista etua hakevia tahoja.
Pirkkalan kaavoituksen ristiriita tärkeiden lähivirkistysalueiden osalta
YVA-seloste kertoo maakuntakaavan olevan ristiriidassa Pirkkalan tämänhetkisen maankäytön kanssa ja sen kuvaavan tilannetta, jossa tämä hanke toteutuisi. Selosteen mukaan tällä “laajalla metsäalueella on suuri virkistyksellinen merkitys laajentuvan kaupunkiseudun tuntumassa laaja-alaisena rakentamattomana alueena, jossa voi kokea hiljaisuutta ja monipuolisia luontoarvoja. Alue on merkittävä lähivirkistysalue kahden kunnan asukkaille Hakkarista Pirkkalaan. Vähäjärvi- Taaporinvuori ja Iso-Naistenjärvi ovat maakunnallisesti merkittäviä virkistysalueita suunnittelualueella”. Voidaanko tämän alueen merkitystä luonnolle ja ihmisille paljon paremmin kertoa? Myös Yhteysviranomainen on puuttunut tähän asiaan kertoen hankkeen alle jäämässä olevan alueen olevan laajassa virkistyskäytössä, vaikka sitä ei ole alueen kaavoituksessa huomioitu. Pirkkalan pitäisi korjata maakuntakaava tältä osin ja samalla hylätä suunniteltu tien kulkureitti sekä virkistysalueelle suunniteltu mahdollinen rakentaminen.
Yleistä hankkeesta
Puskiaisten oikaisun nimeä kantava hanke on hyvin vanha. Sen ensimmäisissä piirustuksissa se olisi kulkenut Pulkajärven itäpään poikki. Näiden jälkeen hanke on usean vuosikymmenen aikana välillä nostanut päätään. Nyt olemme ensimmäistä kertaa lähellä päätöksentekoa, kun pohdimme, haetaanko hankkeelle rahoitusta. Jos haemme, niin missä laajuudessa, vai haudataanko hanke hiljaisuudessa.
Hankkeen puolustajina Pirkkalassa ovat olleet lähinnä virkaatekevä kaavoitusjohtaja sekä häntä tukeneet johtavat poliitikot. Heidän aikaansaannoksenaan mm. aktiivisessa lähivirkistyskäytössä oleva Kurikkakallion alue on maakuntakaavaan merkitty kallionmurskausalue.
Hanketta pyritään edelleen perustelemaan tieliikenteen turvallisuudella. Samanaikaisesti mitään järkeviä turvallisuutta lisääviä toimia ei ole VT3 tien onnettomuusherkille osuuksille tehty, jotta tämä uskomus saisi myös faktoja taakseen. Myös YVA-dokumentissa näitä väitteitä käytetään seuraavasti (ympäristöön liittymättä): Tässä hankkeessa taustalla on vakava liikenneturvallisuusongelma, joka on vuosina 2014-2018 aiheuttanut tarkastelualueella yli 50 henkilövahinkoa. Vaihtoehdot 1 ja 2 ovat siis parempia, koska niissä saavutetaan suurempia onnettomuuksien vähenemiä”. Ja hankkeen tavoitteena mm. Liikennekuolemien määrän puolittaminen ja henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien väheneminen nykytasosta 30%. Tilastokeskuksen mukaan Lempäälässä ja Pirkkalassa on moottoriteillä viimeisen 7 vuoden aikana (pisin tarkastelujakso) yksi henkilö loukkaantunut vakavasti. Kukaan ei ole kuollut. YVA-selosteeseen ei pitäisi tuoda olettamia, varsinkaan, jos niillä ei ole pohjaa, ja mikäli ne eivät liity ympäristöhaittoihin eivätkä siten ole YVA-lain tarkoittamia selvityksiä.
Kuten edellä todettiin, uusien teiden tarpeellisuutta ei voida perustella vakavilla onnettomuuksilla, koska niitä ei ole juuri ollut, eikä uusikaan tie voi poistaa kolarien mahdollisuutta. Syy onnettomuuksiin löytyy hyvin usein ratin ja penkin välistä, ei käytettävästä tiestä. Kannattamamme 0+ vaihtoehto tuo ratkaisuja nykyisen tien turvallisuuden parantamiseen varsinkin uusien sekoituskaistojen, parantuneen meluntorjunnan ja muuttuvien nopeusrajoitusten myötä. Toivottavaa olisi, että myös 0+ vaihtoehdossa nykyiselle tieyhteydelle tehtäisiin ne kaikki parannustoimet, jotka ve1:n myötä olisi tehty. Valitsemalla tämän vaihtoehdon hyväksymme sen, että tie voi edelleen olla tiettyinä aikoina ruuhkainen, mutta se on myös keino hillitä yksityisautoilua, jonka maamme hallitus on tavoitteekseen maininnut ja johon mm. Pariisin ilmastosopimus meidät tiukkojen ilmastotavoitteiden muodossa pakottaa.
Joukkoliikenteen voimakas kehittäminen on ainoa keino pyrittäessä saavuttamaan kansainväliset tavoitteet ilmaston lämpenemisessä ja se on myös turvallisin tapa liikkua. Kaikki liikennehankkeiden määrärahat tulisi ohjata jatkossa kestävien kulkumuotojen osuuden kasvattamiseen eikä autoilun edellytysten parantamiseen.
Osallistaminen puutteellista ja vaihtoehtojen asettelu tarkoitushakuista
Hankkeen osallistaminen on ollut puutteellista. Vaihtoehtoja on ollut teoriassa, mutta ei käytännössä. Hanke on alun perin suunniteltu tarkoitushakuisesti johtamaan siihen, että ve1 olisi suositeltavin vaihtoehto. Tämä näkyy mm. siinä, että nykyisen tien valuvikoja eli selkeitä tien turvallisuuteen, ruuhkaisuuteen ja liikennemelun torjuntaan liittyviä toimia ei ole tehty, vaikka ne ovat olleet tiedossa. Vaihtoehtojen tarkoitushakuisella asettelulla on pyritty saamaan ve1 vaikuttamaan parhaalta vaihtoehdolta, sillä vasta siihen sisältyy nykyisen tien kaikkien turvallisuus- ja meluntorjuntapuutteiden korjaukset. Tämä on asettanut monet 0+ vaihtoehdon kannattajat ikävän valinnan eteen; kannattaessaan lähiluonnon säilymistä (0+) ei saa kaikkia nykyisen tieyhteyden parannuksia, toisin kuin valitessaan ve1:n, jonka toteutuessa tärkeä lähivirkistysalue tuhotaan. Oikeudenmukaista ja kohtuullista olisi ensin korjata nykyisen tieyhteyden kaikki valuviat, sillä ne eivät liity millään tavalla mahdollisiin uusiin teihin ja koska hankedokumentinkin mukaan vanhan tien luonne pysyy ennallaan eli vilkasliikenteisenä päätienä.
Hankkeen esittelytilaisuudessa vaihtoehtojen 0+ kannattajien kommentit sivuutettiin mm. olemalla vastaamatta niihin. Keskustelua ohjattiin sen sijaan vaihtoehtojen 1 ja 2 välille eri tielinjausvaihtoehtojen tutkimiseen ja valitsemiseen. Tilaisuudessa mukana olleen, hanketta vahvasti kannattavan poliitikon annettiin käytännössä johtaa puhetta hiljentämällä puheen muista vaihtoehdoista mm. kertomalla niistä omia mielipiteitään kaikkien sääksjärveläisten mielipiteinä. Tilaisuuksissa olisi pitänyt käsitellä kaikkia vaihtoehtoja lähtökohtaisesti saman arvoisina ja antaa oikeudenmukaisesti tilaa kaikille mielipiteille.
Vanhentunut hanke ristiriidassa kaiken, myös ELY:n itsensä kanssa
Aika on jo ajanut tämän hankkeen ohi, sillä nyt yhteiskunnat kipuilevat ilmastonmuutoksen, lajikadon, hiilinielujen häviämisen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen parissa. Nämä megatrendit kehittyisivät heikompaan suuntaan hankkeen ve1 ja ve2 toteutumisen myötä. Pirkanmaa ja sen kunnat ovat sitoutuneet Hinku-tavoitteisiin, eli olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Edellä mainituista syistä johtuen yhteiskunnilla on globaali tarve vähentää autoilua ja muuttaa ihmisten liikkumistottumukset joukkoliikennettä suosivaksi. Tästä aiheesta oli nyt tuore avaus Helsingin Sanomissa, joka uutisoi 23.2. ennallistamislainsäädännöstä otsikolla: “EU:n komission haluaa ilmasto- ja luontohaitat kuriin. Valmisteilla oleva ennallistamislainsäädäntö koskee jopa kolmasosaa Suomesta. Mukana ovat niin metsät ja suot kuin Itämeri ja kaupungitkin. Turvepellot pitää siirtää pois viljelykäytöstä ja metsien hiilivarastoja on parannettava.” Artikkeli kertoo mm. että “Lähimetsät ovat kaupunkilaisille tärkeitä henkireikiä. Ne ovat tärkeitä myös luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastolle. Jatkossa EU:n jäsenmaiden on taattava, etteivät kaupunkien viheralueet vähene. Hankkeen myötä pitäisi vuoteen 2050 ennallistaa 90 % kaikista ihmisten muokkaamista alueista. Viimeistään tämän pitäisi avata silmiä luontomme nykytilalle.”
Suomea viedään kohti EU:n tavoitteita ja maamme johdolla esim. presidentillä ja hallituksella on yhtenäinen näkemys siitä, miten maatamme tulisi viedä eteenpäin. Arvostetun tasavallan presidenttimme Sauli Niinistön puheissa luonto ja ilmastonmuutos ovat usein keskiössä. Hän kertoi puheessaan YK:n yleiskokouksessa vuonna 2020 ilmastonmuutoksen olevan meidän suurin uhkamme: “Sen sijaan että palaisimme kestämättömiin tapoihimme, meidän on todella rakennettava vihreämpää ja kestävämpää.” Erityisesti Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ovat presidentin mukaan saavutettavissa. Maailman valtion päämiesten edessä Sauli Niinistö ilmoitti “Suomen tavoittelevan ilmastotoimien kärkisijaa maailmassa.”
Myös pääministeri Sanna Marinin hallitus on selkeästi ottanut kantaa ilmastonmuutoksen hillintään ilmoittamalla, että hallitus toimii tavalla,” jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja. Joukkoliikenteen kehittämisellä pystytään vähentämään yksityisautoilun tarvetta.”
Autoilun tukeminen rakentamalla uusia väyliä keskelle luonnon monimuotoisuusaluetta ja lähivirkistysmetsiä ei sovi Suomen tulevaisuudenkuvaan, ei edes Pirkanmaan. Hanke ei tue maamme ilmastotoimia, vaan vievät meitä ajassa vähintään 30 vuotta taaksepäin aikaan, jolloin meillä ei ollut vielä tietoa ilmastokriisistä tai kuudennesta sukupuuttoaallosta. On syytä ihmetellä, miksi Pirkanmaan ELY-keskus vie eteenpäin täysin vanhentuneisiin argumentteihin ja kumottuihin tutkimuksiin ja ajan tasalla olemattomiin ja tulevaisuuden kehitystä heikosti ennustaviin liikennemalleihin pohjautuvaa hanketta. Nyt tulisi nimenomaan hillitä ilmastonmuutosta, estää lajikato ja pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja huomioida nämä kaikessa toiminnassamme.
Vaikka tätä hanketta on ajettu tieliikennehankkeena, on taustalla aina ollut vahvasti elinkeinoelämä. Ilman tienvarren voimakasta kaavoitusta ei hankerahoitusta voisi koskaan saada ja se käy selville myös hankedokumentista. Juurikin tiehen tukeutuva kaavoitus tekee hankkeesta monin verroin haitallisen, koska metsäpinta-alaa menetetään moninkertaisesti. Lempäälällä on jo nyt paljoni yritysalueita ja sen suuri pinta-ala mahdollistaa myös yritystonttien määrän kasvun pitkälle tulevaisuuteen myös ilman näitä tiehankkeita.
Pirkkala on työpaikkojensa suhteen jo lähes omavarainen (AL 16.2.2022), joten se ei näitä teitä tarvitse edes niihin kytkeytyvän kaavoituksen vuoksi. Pirkkala pärjää parhaiten kehittämällä olemassa olevia työpaikka-alueita sekä maltillisesti ja harkiten kaavoittamalla lisää pitäen samalla yllä kuvaa viihtyisästä puutarhakaupungista suurkaupungin kyljessä ja huolehtimalla riittävistä lähivirkistysalueista. Sama analyysi pätee myös Lempäälään.
Hanke kuvastaa keskivertoa paremmin toimeen tulevien kuntien ahneutta kasvaa lisää luonnon ja asukkaidensa kustannuksella samalla mahdollisesti köyhdyttäen maakunnan reuna-alueita. Tämä hanke on koko Pirkanmaan hanke, mutta käytännössä se lisäisi kuntien välistä eriarvoistumista lisätessään ennestään menestyvän Tampereen kaupunkiseudun kilpailukykyä. Hankkeen myötä Pirkkala menettäisi suurimman vetovoimatekijänsä, upean lähiluontonsa, saaden tilalle kaikki lisääntyvän liikenteen ja lähivirkistysalueiden katoamisen tuomat haitat ihmisten terveydelle.
Hankedokumentti vertailee monipuolisesti vaihtoehtoja 0, 0+ VE1 ja VE2, joista kaksi jälkimmäistä merkitsevät joko kaksi tai yhden uuden tielinjan laajalle Pirkkalan ja Lempäälän väliselle lähivirkistysalueelle. Vaihtoehdoista 0 edustaa tasoa, jossa ei tehdä mitään ja 0+, jota me kannatamme, parantaa nykyisten teiden liikenneturvallisuutta ja asuinviihtyisyyttä mm. Sarankulman lisäkaistalla ja meluntorjunnan parantamisella Pirkkalassa ja Sääksjärvellä. Yleisesti dokumentista nousee esiin vaikeus puolustaa uutta moottoritielinjaa. Se ei ole ihme, sillä hanke lienee saanut alkunsa jo 1980-luvulla. Myös hankkeen laatijoiden suuresti ristiriitaiset näkemykset tulevat hyvin esiin. Huonoimmillaan se näkyy konsensuksen puutteena, jolloin samasta asiasta löytyy monia totuuksia. Räikein esimerkki liittyy meluun, josta yhtäällä vaihtoehto O+ mainitaan parhaaksi, koska muutoksia äänimaailmaan ei juuri tule. Toisaalla ve1 mainitaan parhaaksi, koska sen toteutuessa rakennetaan enemmän melusuojausta. Mutta lisäksi kerrotaan ve1:n tuovan mukanaan uudet melulähteet. Ja vielä kerrotaan, että VE1 ei ratkaise alueen meluongelmaa. Ja lopulta todetaan, että meluongelmat ratkotaan tulevaisuudessa kaavoituksella.
Tosiasiassa on selvää, että uusi moottoritielinja yhtenäisen metsäalueen halki tuo melua koko tien pituudelle, vaikka asian muotoilisi miten. Tämä Elyn sisäinen ristiriita osoittaa, miten vaikeata on elinkeino-, liikenne- ja ympäristönäkökulmien yhteensovittaminen ja kuinka edelleen ympäristöpuoli on altavastaajana. ELY:n voimasuhteet pitäisi kääntää päinvastaisiksi, eli nyky-yhteiskunnan arvomaailmaa vastaavaksi.
Jotta ve1 tai ve2 päätettäisiin toteuttaa juuri nyt, tulisi syiden olla todella painavia. Vastaava hanke (2-kehän jatke) oli vireillä Helsingissä jo vuodesta 1960 lähtien, mutta vuonna 2018 siitä luovuttiin. Syytä kysyttäessä vastaus oli “Tiedämme historian perusteella, että jos rakennamme autoliikenteelle teitä, niin ne täyttyvät autoista. Eli jos haluaa vähentää päästöjä, ei kannata rakentaa teitä.” Kyseinen tutkimuksilla todennettu tosiasia on hyvä pitää mielessä. Teitä tarvitaan, mutta ei ratkaisemaan ongelmia, joita ei kuulukaan ratkaista. Mitä enemmän ja parempia teitä teemme, sen kauemmaksi ilmastotavoitteet karkaavat. Yhteiskuntaa rakennetaan nyt joukkoliikenteen varaan. Lähijunat tekevät paluuta ja yksityisautoilua tehdään vähemmän houkuttelevaksi mm. korkealla polttoaineen hinnalla. Ja tämä kehitys on vasta alussa. Maakunnan kaikkien merkittävien liikenneinvestointien pitää nyt ja jatkossa keskittyä tehokkaiden joukkoliikenneratkaisujen kehittämiseen.
Hankkeen vaikutus ihmisten terveydelle
Pitkittynyt pandemia ja liikuntapaikkojen sulkeutuminen osoitti lähiluonnon voimaannuttavan merkityksen. Lähes kahden vuoden ajan lähiluonnossa liikkuminen oli käytännössä ainoa tapa liikkua ja hakea virkistystä ja jaksamista arkeen. Ilman kunnollisia lähiluontopalveluita ihmiset ja kunnat olisivat kipuilleet paljon enemmän. Ihmiset hoitivat omaa mielen ja ruumiin terveyttään liikkumalla luonnossa. Ikävä tosiasia lienee, että jatkossakin joudumme kohtaamaan vastaavia ja mahdollisesti myös pahempia pandemioita ja näihin yhteiskuntien on syytä myös varautua.
Ve1:n vaikutusta kuvataan selosteessa mm. seuraavasti: Se aiheuttaa merkittävää haittaa virkistysarvoille ja muuttaa alueen ominaispiirrettä. Haitta virkistykselle on merkittävä. Monia luontoarvoja ja suojelualueita, joihin yhdistyy herkkiä vesistökohteita. Muutamiin arvokkaisiin kohteisiin kohdistuu mahdollisesti merkittäviä haittoja. Metsäalue pirstoutuu ja sinne tulee uudet melulähteet. Puskiaisten paikallisille luontokohteille aiheutuu Suurta haittaa.
Selvästi sanottu, mutta huono myyntipuhe hankkeelle. Yhteiskunta ei saa toimillaan viedä tulevaisuutta väärään suuntaan. Lisääntyvä melu ja liikenteen tuomat päästöt tuovat merkittävän terveysriskin ja haitan alueelle, jossa nyt asuu suuri osa kuntalaisista.
Vaihtoehtojen vertailu VE1
Vaihtoehto 1, jossa rakennetaan uusi 10 km moottoritielinja Lempäälän Puskiaisista Pirkkalan Linnakallioon sekä 2-kehä Kuljusta Pirkkalan lentokentälle.
Tässä vaihtoehdossa liikennettä siirtyy uusille väylille, mutta vanhan tien luonne pysyy ennallaan eli vilkasliikenteisenä päätienä, joka aiheuttaa edelleen häiriötä. Merkittävimmät haitalliset vaikutukset ovat seurausta uudesta tielinjauksesta ja sen liittymäalueista välillä Puskiainen –Linnakallio, jossa pinta-alallisesti laaja haitallinen vaikutus kohdistuu kallioselänteiden luontovaltaiseen maisemakuvaan ja metsäalueiden yhtenäisyyteen. Vaikutus vahvistuu 2-kehän seurauksena. Uusi valtatie sekä 2-kehä sijoittuvat pitkällä matkalla rakentamattomalle metsä- ja virkistysalueelle aluetta pirstoen. Alue muuttuu olennaisesti myös hankkeeseen kytkeytyvän uuden maankäytön vuoksi. Vaikutus alueelle ja sen käyttäjäryhmälle on merkittävän haitallinen. Merkittävät haitat kohdistuvat 2-kehän varteen Sääksjärvelle, Pirkkalaan ja Sorkkalaan. Uusi väylä heikentää näiden alueiden asukkaiden viihtyvyyttä ja muuttaa elinympäristön luonnetta.
Hankedokumentti kuvaa siis Ve1:n merkittävän haitalliseksi monessakin mielessä, niin luonnolle kuin meille ihmisillekin. Pirkkalan Kaitajärvi on Pirkkalan viimeinen erämaajärvi. Se on kuulemma myös Ursan käyttämä havainnointipaikka, koska se on “Pirkanmaan pimein paikka”. Ve1 toisi sen välittömässä läheisyydessä olevalle kalliolle laajan kivenmurskausaseman ja valaistun valtatien. Murskauksen ja moottoritien välitön läheisyys tuhoaisi Pirkkalan viimeisen erämaajärven. Arseenin leviäminen laajalle ympäristöön olisi iso riski tämän kivenmurskaamon yhteydessä.
Luonnolle tulisi kaksi uutta estevaikutusta, jotka olisivat eläinten surmanloukkuja niiden kulkiessa ruokailualueilta toisille. Myös ihmisten virkistyskäytölle vaikutukset olisivat paljon suurempia kuin hankedokumentti antaa ymmärtää. Nyt tällä alueella mm. hiihdetään ja ulkoillaan luonnon äänten keskellä ja luonnon moninaisuus on aistittavissa kaikin tavoin. Silloin myös luonnon terveysvaikutukset ovat parhaat ja kokemus on voimaannuttava. Jos tämä vaihdettaisiin meluisaan, usean vilkkaan tien yli tai ali sekä liikerakennusten välissä melussa ja pakokaasuissa kulkemiseen, niin moni retki jäisi tekemättä eikä terveyshyötyjä enää saisi vaikka retkelle lähtisikin.
Yksistään rakennusaikaiset haitat luonnolle olisivat valtaisat, eikä kaikkia riskejä ja niiden laajuutta voida ottaa huomioon. Tiehankkeiden läheisyydessä on noin 15 metsäjärveä, joita yhdistää pieni veden vaihtuvuus. Lisäksi tielinjat kulkisivat herkkien suoalueiden läpi. Ve1:n tuomien hulevesien kerrotaan mahdollisesti päätyvän vesistöihin aiheuttaen pitkäaikaista kuormittamista. Hankkeen myötä kaikki järvet vähintään menettäisivät nykyisen arvonsa lähivirkistyskohteina monista eri syistä.
Pulkajärvessä, joka on alueen merkittävin, luonnonsuojelualueiden keskellä oleva lähdepohjainen erämainen järvi, veden vaihtuvuus on seitsemän vuotta. Järveen ei laske ojia, joten uutta vettä tulee vain järven pohjan lähteistä. Pohjavesien pilaantuminen, liikenteen aiheuttamat päästöt tai rakennetun ympäristön hulevesien tai arseenin päätyminen järveen tarkoittaisivat järvelle viivytettyä kuolemaa, sillä järveen päätyvät epäpuhtaudet kerääntyisivät ja jäisivät sinne.
Lisääntyvä melu välillä Rajajärvi-Pulkajärvi nostaisi Birgitanpolun liikennemelun paikoin selvästi yli 55 dB:n sekä Pulkajärven Natura 2000 alueen sovellettavan päiväkohtaisen ohjearvon yli 45 dB:n. Muutos arvioidaan suuresti kielteiseksi. Pulkajärven yksityishenkilön suojelemat alueet ovat hyvin merkittävät koko Pirkkalan luonnonsuojelulle, sillä ne ovat suuremmat kuin Pirkkalan kunnan suojelemat luonnonsuojelualueet yhteensä. Pulkajärven alue on nyt Pirkkalan merkittävä lähivirkistysalue, vaikka hankedokumenttiin sen on kerrottu olevan Kaukovirkistysalue, joka lienee tähän hankkeeseen keksitty uusi suomenkielinen sana.
Pulkajärven luonnonsuojelualueet kärsisivät lisääntyvästä melusta, joka ylittäisi reilusti jopa lain sallimat enimmäisarvot niin päivällä kuin yölläkin. Hankkeesta tulisi Yhteysviranomaisen lausunnon mukaan tehdä luonnonsuojelulain 65 pykälän mukainen Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten arviointi. Myös 2-kehän pohjoista linjausta varten on tehtävä arvio Pulkajärven pohjoispuolella sijaitsevasta vanhasta kaatopaikasta. Taaporinvuori-Isonaistenjärvi-Pehkusuon ja Perimmäisen luonnonsuojelualueisiin liittyy suojelumääräys. Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojelua. Luonnonsuojelulain nojalla muodostettuja alueita koskevat suojelupäätöksessä annetut määräykset ja alueiden toteuttamisesta vastaa ensisijaisesti valtio. Muiden alueiden osalta suojelun toteutus päätetään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.
Lähinnä tielinjaa oleva Iso-Naistenjärvi-Pehkusuo-Kurikkakallio on kunnan suosituin lähivirkistyalue, joka olisi hankkeen suurin kärsijä. Sinne johtaa useita polkureittejä eri puolilta Pirkkalaa ja Tampereen ja Lempäälän suunnilta. Haitta ei rajautuisi kuitenkaan siihen, vaan melu ja ilmansaasteet leviäisivät siitä mm. laajalle alueelle Taaporinvuoren virkistysalueelle saakka. Ve1 moottoritie kulkisi lähimmillään vain n.100-200 m päässä näistä lähivirkistyskohteista. Ympärivuorokautinen, lain salliman rajan ylittävä melu ja ilmansaasteet käytännössä tuhoaisivat alueiden virkistyskäytön ja ne hävittäisivät myös alueen luonnon- ja virkistysarvon. Kulkureitit katkeaisivat ja upea merkittävä Kurikkakallion lähivirkistysalue murskattaisiin tien rakennusmateriaaliksi. Alueen saavutettavuus heikkenisi eniten juuri Pirkkalan keskustan suunnasta, jossa alueen suurin käyttäjäkunta asuu. Pirkkalan keskustaa on nykyisen kaavajohtajan aikana tiivistetty jatkuvasti uusilla alueilla, jolloin viheralueiden menetystä on kuntalaisille perusteltu “vihersormilla, jotka johtavat laajoille moottoritien eteläpuolisille metsäalueille”. Eli lähivirkistys on siirretty alueelle, joka nyt kaavoitettaisiin pois siitä käytöstä.
Liikenteen melun tuoma jatkuva humina veisi pohjan pois rentouttavalta metsälenkiltä tai eväsretkeltä. Luonnonsuojelualueelle kohdistuisi lain salliman arvon ylittävä melu yötä päivää. Kaavaselosteessa todetaan Vähäjärven, Taaporinvuoren ja Isonaistenjärven olevan maakunnallisesti merkittäviä lähivirkistysalueita.
Pehkusuo on linnustoltaan sikäli harvinainen, että siellä säännölliseen talviruokintaan on osallistunut Suomen kaikki tiaislajit lukuunottamatta lapintiaista. Myös erittäin uhanalaiset hömötiaiset käyvät siellä säännöllisesti osana metsätiaisparvea ruokailemassa, mukana on usein myös pyrstötiaisia.
Kurikkakallio on historiallinen eränkäynti-, marjastus-, sienestys-, - ja retkeilyalue. Sillä on ollut siis suuri merkitys Pirkkalan riistanpyynnille ja ravinnonhankinnalle, joista ensimmäistä vilkas luontoretkeily nykyään jo haittaa. Alue on edelleen suosittu marjastus- ja sienestys-, ja retkeilyalue. Kallion laella kulkee erittäin suosittu luontopolku, jota käytetään kesät talvet kävellen, juosten ja pyöräillen ja käyttäjiä tulee paljon myös ympäristökunnista. Polku myötäilee kallion laella kulkevaa poikkilinjaa, johon on isojaon aikana taidokkaasti rakennettu seitsemän rajapyykkiä luonnonkivistä osoittamaan muun muassa pääilmansuunnat. Rajapyykit ovat museoviraston suojelemia.
Kurikkakallion maisemapaikalla, jossa pirkkalalaiset ovat vuosisatoja käyneet retkeilemässä, on Pirkkalan ympäristöyhdistyksen toimittama pöytäryhmä, jossa retkeilijät käyvät nauttimassa maisemista ja eväistään keskellä ns. Stonehengeä, eli suurien kivien muodostaman kivikehän keskellä. Pirkkalan suosituin retkeily- ja hiihtoreitti kulkee kallion juurella maakaasuputkilinjaa pitkin. Tämä alue siis aiotaan murskata.
Iso-Naistenjärvi on Pirkkalan suosituin lähivirkistyskohde, jossa on laavu, useita pöytäryhmiä ja kaksi tulistelupaikkaa. Järvelle johtaa hyvät polut mm. Pirkkalan keskustan, Kurikan alueen, Toivion, Tampereen Multisillan ja Lempäälän Sääksjärven suunnista. Pehkusuo alkaa välittömästi järven länsipäästä. Ve1 tuhoaisi nämä kaikki Pirkkalan tärkeimmät lähivirkistyskohteet sekä ison osan kollektiivista muistiamme.
Hanke rikkoo räikeästi luonnonsuojelualueiden suojelumääräystä: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimiin, jotka saattaisivat vaarantaa alueen suojeluarvoa. Hanke rikkoo myös virkistysalueen suojelumääräystä: On turvattava virkistyskäyttöedellytysten säilyminen ja kehittäminen ja alueen hyvä saavutettavuus. Alueen suunnittelussa on turvattava virkistyskäyttöedellytykset ym. Sekä lähivirkistysalueita koskevaa suunnittelumääräystä: Alue varataan yleiseen virkistyksen ja ulkoiluun. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristön laatuun, alueen ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Hankedokumentin mukaan ve1 on huonoin vaihtoehto luonnonsuojelualueiden kannalta. Hankevastaavan mukaan se on paras vaihtoehto.
Hankkeen ve1 on perusteltu melun kannalta parhaaksi mm. luokittelemalla Pulkajärvi “kaukovirkistysalueeksi”, jonne itse hakeudutaan, ja siten ihmisiin kohdistuvaa haittaa ei ilmeisesti ole laskettu mukaan lainkaan. Hankedokumentti väittää myös, että Pulkajärvellä ei ole lainkaan loma- eikä vakituista asutusta. Siellä on kuitenkin kuusi loma-asuntoa. Kun luonnonsuojelualueelle ja sen viereen tuodaan lain salliman rajan ylittävä melulähde, niin se pitäisi huomioida, vaikka siellä ei asuisi yhtään ihmistä. Lähivirkistysalueet ja luonnonsuojelualueet ovat henkireikiä, jonne mennään erityisesti niiden hiljaisuuden ja luonnon vuoksi voimaantumaan, rentoutumaan ja hakemaan terveyttä ja jaksamista arjessa. Myös laki suojelee luonnonsuojelualueita. Koko laaja, nyt lähivirkistyskäytössä oleva alue muuttuisi saavutettavuutensa ja liikennemelunsa vuoksi niin paljon, että sen merkitys lähivirkistysalueena häviäisi. Se siis tarkoittaisi Pirkkalan, ja koko Tampereen alueen asukkaiden suosituimpien lähivirkistys- ja retkeilyalueiden konkreettista tuhoutumista. Tämän suurempaa haittaa on vaikeata kuvitella kasvavan kunnan lähivirkistykselle ja luonnolle. Varsinkaan kun korvaavia kohteita ei ole. Pirkkalan keskustan asukasmäärän on suunniteltu kasvavan tuhansilla asukkailla tulevaisuudessa. MISSÄ IHMEESSÄ HE RETKEILISIVÄT, JOS TÄMÄ HANKE TOTEUTUISI?
Pirkanmaan maakunnan ja myös Pirkkalan ja Lempäälän kunnan on suojeltava 10% metsistään ja kokonaissuojelutaso kaikkien luontotyyppien osalta tulisi nostaa 30 prosenttiin. Pirkkala on itse suojellut vasta n. 45 ha, joka on n. 0,5% sen pinta-alasta. Yksityisten suojelemien alueiden kanssa Pirkkalan suojeltujen alueiden pinta-ala on n. 1,4%. Iso kysymys on, mistä Pirkkala löytää riittävästi alueita suojeltavaksi, jos kaikki arvokas luonto on jo tuhottu? Hanke ve1 on kaikkein tuhoisin alueen ympäristölle: luonnonsuojelualueille niiden kärsimän meluhaitan ja 2-kehän tuoman estevaikutuksen vuoksi. Lähivirkistykselle sen tuhotessa nykyisen erittäin suositun Kurikkakallio-Pehkusuo-Iso-Naistenjärven retkeilyalueen ja luonnonsuojelualueen sekä Pulkajärven Natura-alueet. Yleisesti luonnolle metsän, kasvien, marjojen vesistöjen ja eläinten suhteen, samoin kuin kallioluonnon ja alueella asuvien ja liikkuvien ihmisten. Jo rakennusaikaiset haitat olisivat valtaisat, eikä kaikkia riskejä ja niiden laajuutta voida ottaa huomioon.
Alue on Pirkanmaan arseeniprovinssia ja arseeni aiheuttaa suuren ja vaikeasti tunnistettavan riskin maanmuokkausten, käsittelyn ja siirtelyn yhteydessä. Paljon asioita jäisi hyvän tuurin ja maanrakennusyritysten ammattitaidon ja vastuullisuuden varaan. Alue tuhoutuisi laajalti, viheryhteydet surkastuisivat, vesistöjen valumat ja liikkeet häiriintyisivät ja eläinpopulaatiot eriytyisivät heikkeneviksi omissa saarekkeissaan. Ve1 lisäisi eniten maankäyttöä, niin teiden rakentamisten kuin myös niiden varsien kaavoituksen osalta. Hankkeen myötä Pirkkalan järvien, purojen ja metsien historiallinen eränkäyntialue tuhoutuisi (josta muistoina ovat vanhat eräpolut ja mm. Pulkajärvestä löydetyt yksipuiset ruuhet). Menettäisimme tuhansien ihmisten lähivirkistysalueen, jossa nyt talvella sadat ihmiset päivittäin hiihtävät pysähtyen välillä nauttimaan raikkaasta ilmasta ja ihastelemaan ympäröivän lumisen luonnon kauneutta. ELY:n on vaikeata antaa yksimielistä arviota tästä tuhoisimmasta vaihtoehdosta, koska liikenne- ja elinkeinopuoli näkevät vaihtoehdon parhaana, suunnitellun maankäytön toteutuessa täysimääräisenä. Ympäristöpuoli ymmärtää alueen mittaamattoman arvon.
ELY:n ympäristöpuoli arvioi vaikutuksen olevan luonnolle ja sen käyttäjäryhmälle merkittävän haitallinen. Mikä voisi olla enemmän kuin merkittävän haitallinen? Ve1 on hankedokumentin mukaan vaakalaudalla Sääksjärven historiallisten Kipinäaitojen vuoksi, jotka ovat peräisin höyryvetureiden ajoilta. Ne nauttivat museoviraston suojelua ja uusi tielinja menisi niiden yli. Hankedokumentin mukaan se kariutuisi, mikäli museovirasto ei antaisi niiden hävittämiselle lupaa. Toivotaan näin käyvän. Muinaisjäännökseen kohdistuvan kielteisen vaikutuksen kerrotaan olevan pienialainen, mutta se on pysyvä ja suuri. Ve1:stä sanotaan myös seuraavaa: Vaikutuksien merkittävyyden arvioinnissa on huomioitava, että maankäytön kehittyminen aiheuttaa myös vesistövaikutuksia. Laaja-alainen rakentaminen tieosuuksien ympäristössä lisää läpäisemättömän pinta-alan määrää kokonaisvaltaisesti, ja tieosuuden rakentamisen ja käytönaikaiset vesistövaikutukset ovat vain osa rakennettujen alueiden kokonaisvaikutusta! Tarkoittaa, että jatkossa hankealueen järvien tila heikkenisi koko ajan, koska likaiset hulevedet voisivat virrata suoraan järviin. Hyväksymällä ve1:n hyväksymme samalla näiden metsäjärvien kuoleman.
Ve2 Yleisesti Kakkoskehä rakentuisi pitkältä matkalta rakentamattomalle metsä- ja virkistysalueelle pirstoen niitä. Alueen ympäristö muuttuisi olennaisesti myös uuteen liikenneratkaisuun kytkeytyvän maankäytön vuoksi. Vaikutus tälle alueelle ja sen käyttäjäryhmälle on merkittävän haitallinen. Esitämme, että mikäli 2-kehää halutaan edistää, tulisi sen linjausta selvittää maastokäytävään, jossa nyt kulkee voimalinja Multisillasta Lentoaseman lähelle. Näin vältettäisiin uuden maastokäytävän tekemistä luontoon.
Kahdesta esitetystä vaihtoehdosta johtuen haitat kohdistuvat eri kohteisiin. Lisääntyvä melu välillä Rajajärvi-Pulkajärvi nostaisi Birgitanpolun liikennemelun paikoin selvästi yli 55 dB:n sekä Pulkajärven Natura 2000 alueen sovellettavan päiväkohtaisen ohjearvon 45 dB:n. Muutos arvioidaan suuresti kielteiseksi. Pulkajärven luonnonsuojelualueet kärsisivät lisääntyvästä melusta, joka ylittäisi reilusti jopa lain sallimat enimmäisarvot, niin päivällä kuin yölläkin. Meluvaikutus jäisi pienemmäksi kuin ve1:ssä, varsinkin yöaikaan. Yhteysviranomainen esittääkin, että hankkeesta tulisi sen vuoksi tehdä luonnonsuojelulain 65 pykälän mukainen Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten arviointi.
Pulkajärven alueella esiintyy kymmenen lintudirektiivin 1-liitteen lajia, eli kohde on linnustollisesti hyvinkin merkittävä ja arvokas, mutta tiehankkeiden vaikutuksia näihin lintulajeihin ei ole YVA-selonteossa arvioitu lainkaan. Pulkajärven alueella tiedetään esiintyvän ainakin seuraavia lintudirektiivin I-liitteen lajeja: kuikka, kaakkuri, helmipöllö, huuhkaja, varpuspöllö, kalasääski, palokärki, pohjantikka, metso, pyy ja teeri. Myös maakotka ja ruskosuohaukka on nähty, mutta pesinnästä ei ole tietoa. Lisäksi alueella on esiintynyt luontodirektiivin IV a-liitteen laji ilves sekä yksi salattu laji. Kaikkien alueen lajien reviirit ulottuvat myös luonnonsuojelualueen ulkopuolelle, joten luonnonsuojelualuerajaus ei merkitse rajausta luonnolle, vaan osoittaa luonnon ydinalueen.
Pohjoinen linjaus
Pirkkalassa merkittävät suorat vaikutukset kohdistuisivat asutukselle Keskisenkulmalle ja Sorkkalaan. Uusi väylä aiheuttaisi näille alueille merkittävää haittaa 24 asuin- tai lomarakennukselle ja maisemahaittaa varsinkin Sorkkalan historialliseen maisemaan. Kaksikaistainen tie kulkisi myös Pulkajärven luonnonsuojelualueen vierestä heikentäen sen hyvinvointia todennäköisesti merkittävästi.
Linjaus kulkisi myös vanhan kaatopaikka-alueen päältä, jonne on tuotu kaikki Pirkkalan ja muiden lähialueiden jätteet ammoisista ajoista aina 1980-luvulle saakka. Jätteiden laatua ja niiden vaikutusta vesistöön ja luonnolle voi vain arvailla, mikäli ne jostain syystä pääsisivät luontoon. Alueen kaivaminen voi aiheuttaa päästöjen vapautumisen pohjavesiin. Alueesta on ennen rakentamista tehtävä riskianalyysi, jotta varmistetaan ennalta arvaamattomien riskien toteutuminen.
Eteläinen linjaus (maakuntakaavan mukainen linjaus) Tämä kaksikaistaisen kehätien eteläinen linjaus on maakuntakaavaan merkitty linjaus. Sen merkitys on luonnolle tuhoisampi kuin Pohjoisen linjauksen, sillä se kulkisi herkän Natura-alueen vierestä, joka on sidoksissa sen eteläpuolen laajaan yhtenäiseen metsäalueeseen. Väliin tuleva kehätie haittaisi eläinten siirtymistä ja aiheuttaisi paljon eläinten kuolemia. Pulkajärvi on myös perinteinen hirvien talvilaidun, jonne ne tulevat Lempäälän metsistä. Niiden vaellukset eivät voi olla aiheuttamatta kolareita. Riista-aitojen estevaikutus olisi vielä haitallisempi.
Loppupäätelmä
Esitämme vaihtoehdon 0+ hyväksymistä jatkokäsittelyyn. Se on ainoa mahdollinen vaihtoehto huomioiden ihmisten ja luonnon hyvinvointi, ilmastonmuutoksen torjunta ja hiilinielujen säilyttäminen. Vaihtoehdot 1 ja 2 veisivät näitä kaikkia erittäin merkittävästi huonompaan suuntaan. Vaihtoehto 0+ ratkaisee osan tien pahimmista valuvioista, jotka olisi pitänyt tehdä jo tien rakentamisen yhteydessä. Toivomme, että kaikki suunnitellut parannukset nykyiseen tiehen tehtäisiin myös 0+ vaihtoehdon yhteydessä, koska silloin ne ovat vielä perustellummat kuin ne olisivat ve1:n toteutuessa. Hankkeen myötä tieyhteydelle saadaan telematiikka, joka mahdollistaa muuttuvat nopeusrajoitukset, muuttuvat varoitukset, sekä myös ajoradan yläpuoliset muuttuvat tiedotusopasteet. Valaistusta parannetaan Kuljun ja Sääksjärven alueilla. Puskiaisten eritasoliittymä parannetaan vastaamaan suunnitteluohjeiden pituuksia. Särkijärven eritasoliittymää parannetaan jatkamalla etelään suuntautuvaa erkanemiskaistaa 100 m. Lakalaivan ja Sarankulman eritasoliittymien välille toteutetaan sekoittumiskaista. Meluntorjuntaa toteutetaan keskeisimpiin kohtiin Sääksjärven ja Härmälän alueilla. Melutilanne paikallisesti paranee Sääksjärvellä meluntorjunnan vuoksi, jopa 10 db. Asuintaloja ei menetetä. Luonnolle, luonnonsuojelualueille eikä ihmisten lähivirkistykselle aiheuteta haittaa. Pidämme näitä parannuksia jo hyvinä vastaamaan nykyisiin ongelmiin. Toki olisi korrektia sisällyttää tähän myös ne lisäparannukset, jotka olivat vaihtoehdossa 1.
Uusien liikennehankkeiden osalta Pirkanmaan tulisi keskittyä kestävän kehityksen raideliikennehankkeisiin, joilla mahdollistetaan mm. tunnin juna Tampereelta Helsinkiin. Myös paikallisjunaliikennettä ja työmatkapyöräilyä tulisi kehittää, jotta uusien autoteiden tarvetta ei syntyisi. Uudet isot yritysalueet ja suurta tilaa vievät teollisuusalueet tulisi kaavoittaa maakunnan reuna-alueille, joissa kuntien suurempi pinta-ala mahdollistaa yritysalueiden sijoittamisen ilman merkittävää haittaa luonnolle ja ihmisille. Tämä olisi myös oikeudenmukaista taloutensa kanssa kamppailevia kuntia kohtaan. Myös EU ohjaa meitä tähän suuntaan ja EU-tuet mahdollistavat näiden kestävän kehityksen hankkeiden eteenpäin viemisen.
Niin paljon on eläin ihmistä viisaampi, että se ei ota enempää kuin tarvitsee. Ihminen ei edes tiedä, mitä tarvitsee (Demokritos).
Pirkkalan ympäristöyhdistys ry Veikko Hahmo Kristiina Kaila Veikko Hahmo Kristiina Kaila puheenjohtaja sihteeri
Veikko Hahmo Pirkkalan ympäristöyhdistys ry
Mielipiteiden jättöaika loppuu huomiseen
2022-02-27 07:44:40Hyvä adressin allekirjoittaja,
Olemme saanee hienon loppukirin, jonka ansiosta yhteisen huolemme on jakanut jo yli 5000 lähiluontoa rakastavaa ja arvostavaa ihmistä.
Nimiä adressiin voimme kerätä edelleenkin, mutta joudumme lähettämään adressin allekirjoituksineen ja mielipiteineen huomiseen mennessä Elyyn.
Toivomme, että myös Sinä tekisit vielä yhden asian; lähettäisit Elylle oman henkilökohtaisen kannanottosi lähiluonnon säilymisen puolesta (mikäli et ole sitä vielä tehnyt). Voit kertoa siinä esim. omia tuntojasi tuosta alueesta ja sen merkityksestä itsellesi. Tämä on meille vahvasti tunneasia, eikä sitä kannata peitellä.
Helpoiten se käy Elyn lomakkeella, joka löytyy tuosta: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BDA1142FF-991F-4024-8C8E-995F693C994C%7D/172209
Vaihtoehtoisesti voit lähettää myös sähköpostin osoitteeseen kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi
Paljon kiitoksia tuestasi tärkeän asian puolesta.
Veikko Hahmo Pirkkalan ympäristöyhdistys ry
Loppukiri adressillemme
2022-02-17 09:12:11Hyvä adressimme allekirjoittaja
Kiitos kun olet tukenut meitä ja allekirjoittanut adressin Pirkkalan ja Lempäälän välisen yhtenäisen luontoalueen säilyttämiseksi. Olet kanssamme hyvällä asialla kaikkien elollisten tulevaisuuden puolesta. Kaksi ajankohtaista asiaa:
1. Adressissa on jo n. 4500 nimeä. Otetaan viimeinen viikon loppukiri, jotta saataisiin 5000 nimen raja rikki. Jaa adressilinkki ystävällesi ja pyydä ottamaan kantaa hyvän asian puolesta. Adressi luovutetaan Ely-keskukselle mielipiteineen, joten niitä kannattaa myös adressiin kirjoittaa
2. Lähetä myös oma henkilökohtainen kannanottosi Pirkanmaan ELY-keskukselle tiehankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA). Mitä suurempi joukko osoittaa vastustamisen omalla aktiivisuudellaan, sen suurempi painoarvo adressillamme on.
kirjallisia mielipiteitä viimeistään 28.2.2022 osoitteella kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi tai Pirkanmaan ELY-keskus, PL 297, 33101 TAMPERE.
Valmis lomakepohja löytyy: https://www.ymparisto.fi/VT3LempaalaTamperePirkkalaYVA
Mielipiteessäsi voit nostaa esille esimerkiksi seuraavia, adressimme sisältöä tukevia asioita:
· Liikennemäärät eivät ole niin suuria, että olisi perusteltua rakentaa uutta moottoritietä. Liikenne hidastelee ainoastaan ajoittain ja sitä olisi nopeasti ja edullisesti sujuvoitettavissa uusilla kaista- ja ramppijärjestelyillä. Liikennekuolemia hankkeen kohteena olevilla väylillä ei ole ollut lainkaan (7-vuoden jakso, jota pidempää ei ole saatavilla), eikä uusi väylä ehkäise kolareita, sillä todennäköisesti peräänajojen riskipaikat vain vaihtaisivat sijaintiaan.
· Noin 60km2 metsäinen alue on yhtenäisyytensä vuoksi arvokas luontoalue, joka on virkistysmetsänä, hiilidioksidipäästöjä sitovana ja luonnon monimuotoisuutta ylläpitävänä alueena niin arvokas, että se kannattaa säilyttää kokonaisuutena eikä halkaista tiestöllä tai muulla rakentamisella.
· Meluvaikutukset laajenisivat moottoritien myötä sekä Lempäälän että Pirkkalan alueella uusille alueille (Pulkajärven luonnonsuojelualueilla yli sallittujen arvojen). Melutonta kohtaa ei käytännössä jäisi lainkaan. Korkeilla paikoilla kulkevien väylien ja eritasoristeyksien meluntorjuntaa ei kyetä rakentamaan.
· Metsäjärvet ovat herkkiä vesistöjä ja sekä rakennusaikaiset että käytön aikaiset vesitasapainon häiriöt, hulevedet ja pienhiukkaset, maaperän arseeni ja muut saasteet aiheuttaisivat niiden kunnolle erittäin korkean riskin.
· Pulkajärven Natura-alue kärsisi sekä järven etelä- että pohjoispuolisista kehätielinjauksista. Eteläinen katkaisisi laajan luontoalueen muodostaen väliin ylitettävän tien sekä melu- ja valolähteen. Pohjoinen on haastava mm. asutuksen ja monen metsäjärven sekä Sorkkalan kylän vuoksi.
· Luonnon terveysvaikutukset ihmiselle ovat kiistattomat. Tulevaisuudessa kaupungistumisen etenemisen myötä ihmisten asuessa entistä tiiviimmin, tulee luonnossa liikkuminen olemaan yhä tärkeämpi vastapaino palautumiselle ja rentoutumiselle. Luonto tarjoaa ilmaisia terveys- ja hyvinvointipalveluja mielelle ja keholle. Luontovaikutuksia täytyy löytyä läheltä, kävely- tai polkupyörämatkan päästä asuinpaikkaa, joten lähiluontoa on oltava myös ihmisten kotien lähellä.
Veikko Hahmo, Kristiina Kaila Pirkkalan ympäristöyhdistys ry
Adressi Pirkkalan ja Lempäälän välinen virkistysmetsä säästettävä.
2020-12-20 08:59:51Hei vaan,
ja suurkiitos Sinulle, joka allekirjoitit adressin ja mahdollistit ensimmäisen tavoitteemme saavuttamisen alle viikossa. 1000 henkeä on nyt jo jakanut kanssamme saman huolen lähiluonnon varastamisesta muuhun kuin kuntalaisten virkistyskäyttöön. Työ jatkuu edelleen ja mitä enemmän nimiä ja kommentteja adressiin kertyy, sen vahvemman mandaatin saamme viedessämme viestiä eteenpäin päättäville tahoille. Viedään siis tätä viestiä edelleen eteenpäin ja jatketaan taistelua lähiluontomme puolesta.
Kiitos vielä kerran ja hyvää Joulun aikaa!
Lähiluonnon puolesta,
Veikko Hahmo
puheenjohtaja
Pirkkalan ympäristöyhdistys ry
Veikko Hahmo Pirkkalan ympäristöyhdistys ry