Adressi Sipilän hallituksen pakottavaa lainsäädäntöä vastaan

Facebook-ryhmä

Facebook-ryhmä luotu : Sipilän hallituksen pakottavaa lainsäädäntöä vastaan

https://www.facebook.com/groups/721797254592874/

PAKOTTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ OLISI VASTOIN KANSAINVÄLISEN TYÖJÄRJESTÖ ILO:N SOPIMUKSIA

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelu- ja sopimisoikeudella on vahva kansainvälisten sopimusten suoja.

Hallitus on kaavaillut työmarkkinajärjestöjen sopimisoikeuden rajoittamista siten, että työehtoja koskevat uudistukset toteutetaan pakottavana lainsäädäntönä.

Oikeus käydä työehtosopimusneuvotteluja työehdoista on työntekijöiden perustavanlaatuinen oikeus. Tämä käy ilmi muun muassa kolmikantaisen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n vuonna 1998 antamasta julistuksesta, joka koskee työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia. Julistus perustuu järjestön keskeisimpiin yleissopimuksiin, jotka kaikki Suomi on ratifioinut. Näihin sopimuksiin luetaan itseoikeutetusti järjestäytymisoikeutta ja työehtosopimusneuvotteluja koskeva yleissopimus numero 98.

Julistuksessa ILO:n jäsenvaltiot ovat ilmaisseet sitoutuneensa noudattamaan keskeisimpien yleissopimusten periaatteita ja oikeuksia ja edistämään niiden maailmanlaajuista toteuttamista. ILO on korostanut myös työmarkkinajärjestöjen asemaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja työolojen parantamisessa.

Oikeus neuvotella työehtosopimuksia liittyy oikeuteen järjestäytyä, joka on taattu ILO:n yleissopimuksella numero 87. Nämä oikeudet ovat työntekijöiden kansainvälisesti tunnustettujen oikeuksien ydinaluetta, ja niitä suojaavat kansainväliset ihmisoikeusasiakirjat. Oikeus työehtosopimusneuvotteluihin kuuluu myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaaman yhdistymisvapauden piiriin. Lisäksi järjestäytymisvapaus sekä kollektiivinen neuvotteluoikeus on suojattu Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa.

Työmarkkinajärjestöjen kollektiivisella neuvottelu- ja sopimisoikeudella on siis kansainvälisten normien takaama suoja. ILO:n yleissopimukset ovat valtiosopimuksia. Järjestön jäsenvaltioiden, myös Suomen, velvoite kunnioittaa järjestäytymisvapautta johdetaan suoraan järjestön peruskirjasta, joka laadittiin jo vuonna 1919 Versailles'n rauhansopimuksen osana.

Kollektiivinen neuvotteluoikeus liittyy kiinteästi perustuslaissa turvattuun yhdistymisvapauteen. Perustuslain pykälässä 13 säädetään kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta. Yhdistymisvapauteen kuuluvat ammatillinen yhdistymisvapaus ja oikeus työehtosopimusneuvotteluihin.

Kattava työmarkkinoiden sääntely työehtosopimuksin ylläpitää työmarkkinoiden vakautta. Työrauhavelvollisuus on suomalaisen työehtosopimusjärjestelmän olennainen osa, kun työehtosopimuksilla sovitaan työehtojen vähimmäistasosta.

Työehtoja koskevien uudistusten toteuttaminen pakottavana lainsäädäntönä puuttuisi oikeuteen neuvotella ja sopia työehdoista. Rajoitus ei ole yhteensopiva sopimisoikeuden kansainvälisen suojan kanssa.

Kaavailtu neuvottelu- ja sopimisoikeuden rajoittaminen estäisi työmarkkinajärjestöjä sopimasta lakia edullisemmista työehdoista. Käytännössä tällaisten ylärajojen asettaminen, ja sitä kautta nykyisen normitason pakottaminen alhaisemmaksi, toimisi työnantajan eduksi. Tähän saakka työehtoja koskevassa lainsäädännössä pakottavuus on perustunut työntekijän suojelemiseen.

Yksi työehtosopimusjärjestelmän perusperiaatteita on, että työehtosopimuksin voidaan sopia lainsäädännön mukaisia työehtoja edullisemmista ehdoista työntekijälle. ILO:n valvontatoiminnassa kansallisen työehtosopimusjärjestelmän edullisemmuusperiaatteeseen puuttumista on pidetty ILO:n yleissopimuksen numero 98 vastaisena.

Suomen työehtosopimuslain mukaan työehtosopimuksissa sovitaan "työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten" noudatettavista ehdoista. Työehdoista sopimisen sisältöä ei ole työehtosopimuslaissa rajoitettu. Muissa työlaeissa säädetään erikseen siitä, miltä osin niistä voidaan poiketa työehtosopimuksin. Työehtosopimukset ovat kehittyneet vallitsevan neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän ja työehtosopimuslain sekä sitä koskevan työtuomioistuimen oikeuskäytännön puitteissa.

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelu- ja sopimisoikeuden oikeudellinen asema on vahva. Suomi on kansainvälisissä ihmisoikeusvelvoitteissaan sitoutunut turvaamaan oikeuden työehtosopimusneuvotteluihin ja kollektiiviseen työehdoista sopimiseen. Tällaisia sitoumuksia ei voida kollektiivisen työoikeuden perusteisiin puuttumalla purkaa.

Ulla Liukkunen
Kirjoittaja on työoikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden professori Helsingin yliopistossa.

11.09.2015 Helsingin Sanomat

KANSALAISALOITE SIPILÄN HALLITUKSEN PAKOTTAVAN LAINSÄÄDÄNNÖN HYLKÄÄMISEKSI

Hei,

useiden yhteydenottojen ja yleisöpalautteen johdosta

olen tehnyt adressin pohjalta kansalaisaloitteen

Sipilän hallituksen pakottavaa lainsäädäntöä vastaan.

Olen lähettänyt kansalaisaloitteeni oikeusministeriöön tarkistettavaksi.

Vetoan kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimuksiin, jotka ovat

mielestäni ristiriidassa pakottavan lainsäädännön käyttämiseksi

ja vaadimme Sipilän hallituksen suunnitelmien hylkäämistä.

Oikeusministeriön tarkastuksen jälkeen jatkamme myös kansalaisaloitteen

voimin!

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1559

Talkooapua tarvitaan!

Hei kaikki!

Kiitos paljon jo tähänastisista allekirjoittaneiden joukosta

sekä ajatuksista!

Laittakaa vaikka yksityisviestiä siitä että kuinka moni

on tulossa Helsinkiin kun saamme 50 000 allekirjoitusta täyteen?

Tulisiko joku kansalaisjärjestö mukaan?

Allekirjoittaneiden nimilistan tulostamiseen tarvitsemme apua

ja neuvoja.

Mitä muita ajatuksia on siitä kuinka toimitamme adressin?

Voimmeko tästä muodostaa kansalaisaloitteen

tai esim. "08.09.2015 Kansan liikkeen"?

Mitä me haluamme?

50 000 allekirjoittanutta tavoite

50 000 allekirjoittanutta tavoite

KIITOS! Tänään vain kolmessa päivässä ylittyi jo

30 000 allekirjoittaneen lukumäärä!

Kertoo missä mennään ja miten huolestuttava tilanne on!

50 000 allekirjoittanutta täyttyy varovaisen arvion mukaan jo tällä viikolla.

Ihmisten, meidän kaikkien pienituloisten työtätekevien hätä on todellinen!

Kun saamme 50 000 allekirjoitusta täyteen niin toimitan

adressin presidentti Sauli Niinistölle ja eduskuntaryhmille.

Allekirjoitukset kertovat kuinka paljon meitä

huolestuneita työntekijöitä, ihmisiä on!

11.09.2015

Jaa tämä adressi

Auta tätä adressia saamaan lisää allekirjoituksia.

Kuinka mainostaa adressia?

• Jaa adressi Facebook-seinällesi ja ryhmissä, jotka liittyvät adressin aiheeseen.
• Ota yhteyttä ystäviisi
  1. Kirjoita viesti, jossa kerrot, miksi olet allekirjoittanut tämän adressin. Ihmiset allekirjoittavat adressin todennäköisemmin, jos ymmärtävät, kuinka tärkeä aihe on.
  2. Kopioi ja liitä adressin verkko-osoite viestiisi.
  3. Lähetä viesti käyttämällä sähköpostia, tekstiviestiä, Facebookia, WhatsAppia, Twitteriä, Skypeä, Instagramia ja LinkedIniä.