Yläkoulun säilyminen nykyisissä tiloissa Siikalatvalla
Siikalatvan kunnassa on toimivat ja terveet tilat jo olemassa nykyisessä Gananderin yläkoulussa. Oppilaat ovat alkaneet tottua muutaman vuoden toimineeseen kunnan yhteiseen yläkouluun ja suurin osa oppilaista onkin oppilaskyselyiden mukaan aivan tyytyväisiä nykyiseen kouluun, myös koulukuljetusten osalta. Myös henkilökunta on tyytyväinen tiloihin.
Uusien neliöiden rakentamista ei tarvita ja Aleksanterin alakoulu ei ole käyttöikänsä päässä, joten sitä ei tarvitse purkaa. Aleksanterin koulusta on kunta teettänyt kunto- ja korjattavuusselvityksen ulkopuolisella kuntoarvioyrityksellä vuonna 2019 ja se suosittelee koulun jatkoa sen hyväkuntoisuuden vuoksi. Arvio on julkinen asiakirja. Akuutit korjaukset kattorakenteisiin ja kustannukset niihin ovat maltilliset. Kiinteistö on peruskorjattu juuri ennen kuntaliitosta v.2005-8.
Uuden alakoulun rakentaminen Rantsilaan tai sen siirto yläkoulun tiloihin ei ole tarkoituksenmukainen eikä taloudellisesti järkevä vaihtoehto. Lisäksi Gananderin koulu on tiloiltaan suurempi ja senkin takia epätarkoituksenmukainen alakouluksi jatkossa. Tällä hetkellä se on juuri sopivankokoinen koko kunnan yläkouluksi. Koulumatkat ovat kunnassa suoraviivaistettu kaikille yläkoululaisille ja ne eivät ylitä lakisääteistä aikaa missään kohdin kenelläkään kunnan oppilaalla. Kuljetuksiin on panostettu ja ne ovat Rantsilaan kymmeniä tuhansia euroja edullisemmat, mitä olisivat, vaikka yläkoulu olisi Pulkkilassa. Tämäkin puoltaa nykytilan järkevyyttä.
Kuntataloutta pitää hoitaa paremmin kuin omaa taloutta ja Siikalatvan ei ole tarkoituksenmukaista panostaa uusiin rakennuksiin enää. Meidän pitäisi viimein oppia elämään yhtenä kuntana eikä pyrkiä vetämään uusia investointeja milloin minnekkin kylälle euroista välittämättä. Investoinnit kiinteistöihin ovat jostain muusta kehittämisestä pois. Kun Piippolaan on päätetty rakentaa alakoulu tai vaihtoehtoisesti se rakennettaisiin Jedun tiloihin, niin kunnassa on sen jälkeen toimivat tilat joka asteelle. Uusia ei tarvita.
Sotekiinteistöt tulevat pian Mehiläiseltä kunnan käsiin, jolloin niidenkin kohtalo lisää kustannuksia, jos niitä jää pois käytöstä. Jos reuna-alueiden koulumatkat ovat liian pitkät asianosaisten kokemana, niistä löytyy lyhyempi matkavaihtoehto naapurikunnan yläkouluun joka puolella kuntaa. Näin ovat toimineet Lamun kyläläiset jo pitkään. Esim. järvisuomessa tämä on joissain kunnissa aivan normaali käytäntö tarkoituksenmukaisuuden vuoksi. Tämä asia ei tule muuttumaan miksikään, vaikka koulu siirrettäisiin kunnan eteläosiin. Aivan reuna-alueilta on silloin lyhyempi matka naapurikunnan kouluun joka tapauksessa, koska kuntamme on kuntaliitoskunta. Palveluita joudutaan tulevaisuudessa miettimään muutenkin enemmän seudullisesti, jos väki vähenee. Olennaista on niiden laatu ja maltillinen saavutettavuus, ei kilometrimäärät. Jos kunta ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin, asioistamme päättää sen jälkeen valtio, ei kunta itse. Taloutta ei kannata ajaa niin tiukoille, että joka asiasta hyvinvoinnista koulutarvikkeisiin, välipaloihin tai tarvittaviin kunnostustoimenpiteisiin kaikissa kunnan palveluissa pitää säästää. Haluammeko kituuttaa joka asiasta? Siitä on inhimillisyys kaukana.
Merja Karvonen Ota yhteyttä adressin tekijään