Träskändan kartano

Adressi Träskändan kartanon säilyttämiseksi Espoon kaupungilla ja kaupunkilaisilla


Toivomme, että upea kulttuurihistoriallinen kartano säilyy Espoon kaupungin omistuksessa, eikä sitä myydä ulkopuoliselle yritykselle tai yksityiselle toimijalle. Toivomme, että kartano kunnostetaan pieteetillä vanhaa kunnioittaen kauniiksi ja terveeksi rakennukseksi, jotta voimme olla siitä jatkossakin ylpeitä. Meillä on aarre keskellä Espoota!

Adressi on perustettu 15.9.2013, jolloin nimiä kerättiin Järvenperän Omakotiyhdistyksen Elojuhlassa Träskändan kartanolla 5h:ssa yli 650kpl. Adressi on paikallisilla asukasyhdistyksillä, Järvenperän Omakotiyhdistys ry:llä ja Lippajärveläiset ry:llä jaossa.

 

Taustaa Träskändan kartanosta:

Träskändan kartano sijaitsee Espoon Järvenperässä (Träskända).

Träskändan kartano perustettiin 1700-luvulla. Viaporin komendantti Carl Nathanael af Klercker (1734–1817) suunnitteli itse kartanon ensimmäisen päärakennuksen jo 1796 ja tämän jälkeen aloitettiin 700 neliöisen kartanon rakennustyöt.

Hävityn Suomen sodan (1808-1809) jälkeen af Klercker myi vuonna 1810 kartanon alaiselleen majuri Per Rudman Bergenstrålelle.

Aurora Karamzinin isäpuoli prokuraattori ja vapaaherra Carl Johan Walleen (1781–1867) osti tilan 1820 perheelleen kesänviettopaikaksi. Walleen rakennutti uuden päärakennuksen sekä Carl Ludvig Engelin suunnittelemat tiilisen viljamakasiinin ja Diana-temppeliksi kutsutun huvimajan. Hän myös muokkasi puistosta symmetrisen ranskalaisen puiston.

Kartano tunnetuin omistaja Aurora Demidov (myöh. Karamzin) osti Träskändan isäpuoleltaan Walleenilta vuonna 1840 leskeksi jäätyään. Hän haetutti Pietarista ranskalaisia ja saksalaisia puutarhureita ja alkoi kunnostaa puistoa englantilaiseksi maisemapuutarhaksi. Puistoon tuotiin puita Demidovien kartanosta Uralilta asti. Vuosina 1851–1852 Aurora Karamzin laajensi päärakennusta ja rakennutti seuraavina vuosina lisää puisto- ja ulkorakennuksia kuten tallin.

Venäjän keisari Aleksanteri II vieraili kartanossaa 16. syyskuuta 1863 saapuessaan Suomeen avaamaan valtiopäiviä. Keisarin vierailuun kuului metsästysretki, jonka aikana keisari legendan mukaan kaatoi saksanhirven ja paikalle istutettiin keisarin tammena tunnettu tammi. Keisarin vierailua varten Träskändaan rakennettiin kuusikulmainen käymälärakennus ja väliaikainen tanssiaissali.

Karamzinin aikainen päärakennus, erilaisia tyylielementtejä edustanut huvila, tuhoutui tulipalossa 1888. Pari vuotta myöhemmin suuri osa puistosta tuhoutui rajussa myrskyssä. Vuonna 1895 Karamzin myi Träskändan kartanon sisarensa tyttärentyttärelle Marielle (o.s. Linder) ja tämän miehelle Adolf Törngrenille. He rakennuttivat uuden päärakennuksen 1890-luvulla, jonka suunnitteli Gesellius-Lindgren-Saarisen arkkitehtitoimisto.

1920-luvulla Träskändassa alkoi uusi aikakausi, kun Espoon maalaiskunta osti kartanon. Nykyinen päärakennus edustaa klassismia ja toimi vanhainkotina vuoteen 2007. Nykyisin päärakennus on tyhjillään ja Espoon kaupunki etsii päärakennukselle uutta käyttöä.

Kartanopuiston monet rakennukset ovat päässeet monelta osin huonoon kuntoon ja kaipaisivatkin korjaustoimia.

Lähde Wikipedia (muokattu)