Tampereen Iidesjärvi ja sen eteläpuolinen alue luonnonsuojelualueeksi
Suomen mittakaavassa merkittävän Iidesjärven lintujärven eteläpuoliselle alueelle ollaan kaavoittamassa oleskelu- ja toimintapuistoa. Puiston myötä alueen herkkä ja monimuotoinen luonto on vaarassa tuhoutua ja köyhtyä ja sen linnustoa ja kasvistoa uhkaa lajikato. Haluamme estää tämän, ja vaadimme, että koko alue varattaisiin luonnonsuojelualueeksi. Lisäksi vaadimme, että oleskelu- ja toimintapuiston suunnittelu keskeytetään. Alueelle ei pidä rakentaa uusia aktiviteetteja, vaan sitä tulee kunnostaa vain sen verran, että siellä voidaan nauttia ensisijaisesti luonnosta ja ulkoilusta.
Taustaa
Parhaillaan Iidesjärven eteläpuolelle, Nekalantien ja Iidesjärven väliselle kapealle maa-alueelle ollaan kaavoittamassa laajaa oleskelu- ja toimintapuistoa. Lännessä puistoalue rajautuisi Rantaraittiin ja idässä matonpesupaikkaan. Puistoalueelle on ehdotettu monenlaisia rakennettuja toimintoja, kuten ulkokuntosalia, nurmikenttää höntsäilyyn, leikkipuistoa, koirapuistoa ja kirsikkapuutarhaa. Alueen suunnittelu on annettu Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy:lle.
Samaan aikaan Tampereen luonnonsuojeluohjelmassa Iidesjärvelle valmistellaan luonnonsuojelualueen perustamista luonnonsuojelulain 24 §:n mukaisesti. Tällä hetkellä suojeltavaksi suunniteltu alue käsittäisi ainoastaan Iidesjärven ja sen ympäriltä vain kapean, muutaman metrin levyisen rantavyöhykkeen. Suunnitelmassa korostetaan alueen lintuvesien valtakunnallista merkityksellisyyttä, mutta siinä ei ole huomioitu koko maa-alueen suojelua. Kokonaisuudessaan kaavoitettavana on noin 40 hehtaarin suuruinen alue.
Iidesjärvi on kuulunut valtakunnalliseen suojeluohjelmaan vuodesta 1982 lähtien. Siitä huolimatta, johtuen osaksi Tampereen kaupungin päättäjien vaihtumisista, alueen luonto ja monipuolinen linnusto ovat olleet uhattuina useaan otteeseen. Järven ranta-alueille on 1990-luvulta lähtien suunniteltu milloin asuintaloja, milloin jalkapallokenttiä ja perhepuistoa. Nämä toimet on tähän mennessä saatu estettyä luontoarvoihin vedoten. Iidesjärven itäpuolelle rakennettu Hervannan valtaväylä ja golfkenttä ovat kuitenkin merkittävästi heikentäneet alueen luontoa.
Mistä on kyse
Koska Tampereen kaupunginvaltuutetut ja päättäjät vaihtuvat kesäkuun kunnallisvaalien jälkeen, haluamme tuoda esiin kantamme Iidesjärven ja sen eteläpuolisen maa-alueen kehittämisestä. Hakemalla koko aluetta luonnonsuojelualueeksi haluamme varmistaa sen, että Iidesjärvi rantoineen ja sen eteläpuolisine maa-alueineen suojellaan pysyvästi. Täten turvattaisiin alue myös tuleville sukupolville.
Meille, alueen asukkaille ja kaikille alueen luonnosta nauttiville, Iidesjärven koko alue on jo nykyisellään monipuolinen luonto- ja virkistysalue, ja haluamme säilyttää sen suurimmaksi osaksi entisellään. Aluetta tulee ennallistaa ennen kaikkea luonnon monimuotoisuutta tukien, ei ihmisten tarpeista lähtien.
Haluamme turvata alueen lintujen, hyönteisten ja muiden eläinten pesimis- ja levähdyspaikkana sekä useiden uhanalaisten kasvilajien elinympäristönä. Sen vuoksi vaadimme, että koko aluetta Iidesjärven rannasta Nekalantielle ja matonpesupaikalta Rantaraitille, ryhdytään kehittämään ensisijaisesti luonnonsuojelualueena, ei ihmiselle rakennettuna oleskelu- ja toimintapuistona.
Mahdollinen voi myös olla vaihtoehto, jossa suurin osa alueesta Iidesjärven rannasta kohti Nekalantietä olisi luonnonsuojelualuetta, ja sen ja Nekalantien välille jäisi kapea suoja-alue. Suoja-alueellekaan ei tulisi rakentaa aktiviteetteja, vaan sinne voitaisiin istuttaa lisää nykyiselle lintu- ja eläinlajistolle suotuisaa puustoa ja pensaikkoa sekä hyönteisille soveltuvaa kukkaketoa.
Iidesjärven luonnonsuojelualueen erityispiirteet
Huomioitavaa on, että nyt kaavoitusprosessissa oleva alue on muodoltaan pitkä ja hyvin kapea. Se on kapeimmillaan 150 metriä ja leveimmilläänkin ainoastaan 280 metriä. Alueen muoto onkin yksi peruste sen muuttamiseksi kokonaan luonnonsuojelualueeksi, sillä lintu- ja eläinlajiston elinolosuhteiden turvaamisen lisäksi ihmiselle rakennetut aktiviteetit eivät alueelle mahdu. Myös alueen hiljaisuus, rauha ja lintujen äänien kuuleminen ovat uhattuna, jos alueelle rakennetaan aktiviteetti- ja toimintapuisto, koska tästä aiheutuva melusaaste ulottuisi alueen kapeuden vuoksi rantaan ja järvelle asti.
Ehdottamamme ratkaisu on myös taloudellinen vaihtoehto, koska sen toteuttaminen ei vaadi suuria investointeja. Alueella nyt olevat Tampereen kaupungin varastoalueet on syytä purkaa ja maisemoida ja muutenkin tämä alue kaipaa siistimistä. Tälle alueelle tulee myös istuttaa lisää puita ja pensaita. Lisäksi olemassa olevia kulkuväyliä on syytä parantaa, sijoittaa kosteille ranta-alueille esimerkiksi pitkospuita, ja huolehtia siitä, että alueella olisi muutamia penkkejä ja roska-astioita.
Erityiskysymyksenä on huomioitava entisen kaatopaikan alue. Sen vaikutukset Iidesjärveen on selvitettävä huolella, koska siihen liittyy riskejä sekä koko järven että nykyisen pesimälinnuston kannalta. Ainoa vaihtoehto lienee se, että sadevesien valuminen pohjavesien mukana järveen estetään, mutta muuten jätetään entisen kaatopaikan eli niin sanottu multakasojen alue luonnontilaiseksi, sillä nykyisellään multakasat ja niihin rajautuva tikkojen suosima lahopuumetsä ovat luonnon näkökulmasta arvokkaita lintujen ja hyönteisten asumisympäristöjä. Multakasojen alue on myös arvokas muuttolintujen pysähdyspaikka. Täten tämä alue aina Nekalantielle asti vaatii erityistä suojelua ja sen luonnon koskemattomuutta.
Aidon ja monimuotoisen luonnon merkitys
Rakentamaton luonto vähenee Tampereella uhkaavaa vauhtia. Samaan aikaan, kun juhlapuheissa korostetaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, kunnat ovat tehneet kovin vähän torjuakseen luontokatoa kaavoituksen avulla. Nyt olemme konkreettisessa tilanteessa, jossa Tampereen kaupunki voi osoittaa edistyksellisyytensä.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihminen tarvitsee yhteyttä luontoon. Luonnossa liikkuminen lisää ihmisen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Tätä Iidesjärvi sekä sen rannan ja Nekalantien välinen alue meille toistaiseksi tarjoavat. Se on ainutlaatuinen luontoalue lähellä keskustaa ja kaupunkilaisten helposti saavutettavissa. On arvokasta, että alueelle pääsee helposti kävellen Tampereen keskustasta, ja se on saavutettavissa myös pyörällä sekä kaupunkiliikenteen busseilla.
Luonnonsuojelualueen perustaminen ei ole ristiriidassa kaupunkilaisten virkistystarpeiden kanssa, sillä jo nykyisellään alue on aktiivisessa virkistyskäytössä. Siellä lenkkeillään, leikitään, harrastetaan puutarhaviljelyä, retkeillään, havainnoidaan ja valokuvataan lintuja ja eläimiä, sekä vain nautitaan hiljaisuudesta ja rauhasta. Pirkanmaan Lintuyhdistys Pily ry järjestää opastettuja lintukävelyjä alueella. Myös koululaiset ja päiväkotilaiset tekevät tutustumisretkiä alueen luontoon.
Iidesjärven alueen kantokyky ei kestä ihmisille rakennettua oleskelu- ja toimintapuistoa
Emme kannata alueen rakentamista ja muokkaamista, koska se vaarantaisi siellä nykyisin elävien lintujen, nisäkkäiden ja hyönteisten elinolosuhteet. Esimerkiksi puiden kaataminen ja pensaikkojen hävittäminen tuhoaisi eläinten luonnollisia pesäpaikkoja.
Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen Pily ry:n mukaan Iidesjärvi on maakunnallisesti tärkeä lintualue sekä muutonaikaisten kerääntymien että pesimäaikaisten pesintöjen takia. Iidesjärvellä ja sen ranta-alueilla on vuonna 2020 havaittu 163 lintulajia, kun lasketaan mukaan pesivät, ruokailevat, lepäilevät ja alueen kautta muuttavat lajit. Pesiviä lintulajeja oli lähes 60. Järvellä ja sen ympäristössä on vuosien varrella tavattu lukuisia harvinaisuuksia kuten amerikantavi, pikkutiira, valkosiipitiira, jalohaikara, pussitiainen ja huuhkaja. Pily ry:n tarkoitus on tänä kesänä tehdä alueella uusi kartoitus.
Järven lajistoon kuuluu myös EU:n direktiivillä suojeltu viitasammakko. Hyönteisistä on mainittava erittäin uhanalainen mäkihiilikoi. Lisäksi on mainittava vuosina 2011–2020 havaittu täplälampikorento, joka on vakiinnuttanut kantansa alueella, ja vuonna 2020 havaittu lummelampikorento. Molemmat edellä mainitut on rauhoitettu ja EU:n direktiivilajeja. Vuonna 2001 tehdyn hyönteiskartoituksen mukaan hyönteislajeja on alueella 1263.
Siistiin kaupunkiympäristöön tottuneen silmin sotkuisilta näyttävät joutomaat ja “rytökasat” tarjoavat suojaa lukuisille eläinlajeille ja niiden poistaminen köyhdyttäisi alueen monimuotoisuutta. Esimerkiksi entisen taimitarhan alueelle on ehdotettu kirsikkapuupuiston perustamista, vaikka siellä on jo vakiintunut monilajinen puusto ja niihin sopeutunut linnusto ja eläimistö, joka häiriintyisi alueen uudistamisesta.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on kansalaisvelvoite
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu Suomen perustuslain (731/1999, PL) 20 §:n mukaan kaikille. Luonnon monimuotoisuutta on pyritty turvaamaan monen ympäristöön liittyvän säädöksen kautta. Velvoitteet monimuotoisuuden turvaamisesta eivät ole kuitenkaan johtaneet riittäviin toimenpiteisiin tai niiden vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi, minkä osoittavat maamme uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tilan tuoreimmat selvitykset (Punaiset kirjat).
Adressin luovutus
Tämä adressi on saanut alkunsa Facebookin Pro Iidesjärvi-ryhmässä käydyistä keskusteluista. Se luovutetaan Tampereen pormestarille/apulaispormestarille, Tampereen uudelle kaupunginvaltuustolle ja Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy:lle elokuussa 2021. (Muokkaus 6.10.2021: adressi luovutetaan vuoden 2021 loppuun mennessä.)
Seuraamme kaavoituksen jatkoa myös tämän jälkeen tiiviisti. Kaavan luonnosvaihe on tarkoitus tuoda kommentoitavaksi syksyllä, jolloin kaikkien itsensä asianosaisiksi kokevien on mahdollista ottaa siihen kantaa. Kaavoituksen on tarkoitus olla valmis keväällä 2022.
Adressin aloittajat:
Marika Mast
puh. 050 589 3309
Mari Maasilta
puh. 040 670 6998
Lisätietoa oheisista linkeistä:
Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemus 13.11.2020, tarkistettu 20.1.2021
Kestävä kaupunki > Viihtyisä ja terveellinen viherympäristö (kestavakaupunki.fi)
Arvokas lintualue [Tampereen kaupunki - Karttapalvelu]
Tampereen luontopolut - Iidesjärvi
Uhanalaiset lintulajit Suomessa (BirdLife Suomi Finland)
Suomen Luonnonsuojeluliitto: Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta
Luonnon monimuotoisuutta ja ilmastoa suojellaan yhdessä (Ympäristötiedon foorumi)
Suomen ympäristökeskus: Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen
Marika Mast Ota yhteyttä adressin tekijään