Tammirinteen uhanalainen metsä säilytettävä virkistysalueena
Jyväskylän Halssilaan Jyskän ja Halssilanrinteen väliselle virkistysmetsäalueelle ollaan kaavoittamassa uutta Tammirinteen asuinaluetta.
Suunnitellulle 350 asukkaan pientaloalueelle sijoittuisi 53 omakotitalotonttia kokoluokaltaan 730-1000 neliötä. Lisäksi muodostuisi seitsemän erillispientalotonttia kahden asunnon rakentamista varten sekä neljä rivitalotonttia.
Alue on suosittua virkistysaluetta ja lähellä Halssilan hiihtomaata. Rakentamisen seurauksena vuosikymmenten aikana muodostuneet suositut ulkoilureitit tuhoutuisivat. Rakentaminen myös kuivattaisi alueella sijaitsevan erittäin uhanalaisen suon. Lisäksi alueella on havaittu uhanalaisia ja vaarantuneita lajeja.
Me allekirjoittaneet vaadimme Jyväskylän kaupunkia säilyttämään Tammirinteen ja Asmalammen alueen monimuotoisen metsän kokonaisuudessaan asukkaiden virkistys-, ulkoilu- ja harrastuskäytössä, sekä arvioimaan asemakaavanmuutossuunnitelmaa kokonaan uudelleen.
Perustelut
Tärkeä lähiluontokohde ja virkistysalue
Tammirinteen alue on erittäin suosittua ulkoilu-, liikunta- ja virkistysaluetta niin paikallisten asukkaiden kuin kauempaakin saapuvien kuntalaisten keskuudessa. Alueen hyväkuntoisia ja helposti saavutettavia reittejä käyttävät lenkkeilijät, koiranulkoiluttajat, maastopyöräilijät, luontoharrastajat, sienestäjät ja marjastajat, lapsiperheet sekä koululuokat ja päiväkodit.
Vuosikymmenten saatossa muodostuneet suosittujen marjastuspaikkojen äärelle vievät polkuverkostot täydentävät alueen hienosti hoidettuja hiihtolatuja.
Rakentaminen on supistanut metsäaluetta jo nyt liikaa. Vaadimme, että jäljellä olevat alueet säilytetään asukkaiden virkistys- ja lähiluontokohteena.
Myös Asmalampi on tärkeä virkistysalue ja suosittu uimapakka ja retkeilykohde. Lisärakentaminen sen läheisyyteen paitsi vähentää alueen luontoarvoja, myös lisää kuormitusta lampeen ja aiheuttaa huolen vedenlaadun heikkenemisestä.
Hyödyt asukkaiden terveydelle ja hyvinvoinnille
Metsien hyödyt ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle ovat tutkitut ja kiistattomat. Luonnossa liikkuminen laskee stressitasoja, parantaa vastustuskykyä, vähentää allergioita ja edistää mielen hyvinvointia. Myös alueella asuvalle hieman vanhemmalle väestölle lähiluontokohde, jonne pääsee harrastamaan liikuntaa ilmaiseksi, on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta olennaisen tärkeää.
Korona-aikana metsien merkitys suomalaisille on entisestään korostunut. Mahdollisia tulevia pandemioitakin ajatellen ihmisiltä ei tulisi viedä mahdollisuuksia turvalliseen ja väljään liikkumiseen helposti saavutettavassa lähiluonnossa.
Osaltaan kyse on myös ihmisten välisestä tasa-arvosta. Ei voi olla niin, että luonnosta pääsevät nauttimaan vain ne, joilla on oma auto sekä varaa ja aikaa ajaa kaukana sijaitseviin kansallispuistoihin. Tutkimustenkin mukaan ihminen tarvitsee yhteyttä luontoon. On tärkeää säilyttää asuinalueita ympäröiviä luontoalueita, jotka ovat kaikkien asukkaiden käytettävissä.
Metsän suojaavat vaikutukset
Metsät tarjoavat suojaa liikenteen-, ja muulta melulta, pölyltä ja saasteilta sekä näköhaitoilta. Asmalammen-Tammirinteen alue on tunnetusti rauhallinen ja viihtyisä asuinalue, erityisesti sitä ympäröivien metsien ansioista. Asukkaat ovat huolissaan meluhaitoista liikenteen lisääntyessä alueen teillä.
Metsät myös vaikuttavat positiivisesti pienilmastoon tasaamalla lämpötiloja ja suojaamalla tuulelta ja sateelta.
Uhanalaiset lajit ja luontotyypit
Osa Tammirinteen metsäalueesta on säilynyt luonnontilaisena, joten sieltä löytyy paljon lahopuuta, minkä ansiosta uhanalaisten lajien pesiminen alueella on mahdollista. Alueella on tehty havaintoja erittäin uhanalaisesta hömötiaisesta sekä vaarantuneesta töyhtötiaisesta. Kaava-alueen laidalla pesii kanahaukka, joka lasketaan tällä hetkellä silmälläpidettäväksi lajiksi. Rakentamisen seurauksena metsäalue pirstoutuisi niin pieniksi kaistaleiksi asuinalueiden väliin, ettei niiden voida olettaa olevan riittäviä uhanalaisten lajien säästämiseksi. Monetkaan lajit eivät viihdy aivan asutuksen kupeessa, vaan luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi on pyrittävä säästämään laajempia yhtenäisiä metsäalueita.
Kaavaluonnoksen mukaisen rakentamisalueen keskelle jää lisäksi suoalue, josta löytyy kangasrämettä ja luhtanevaa. Kangasräme on koko Suomessa vaarantunut ja Etelä-Suomessa erittäin uhanalainen luontotyyppi. Luhtaneva taas on koko Suomessa silmälläpidettävä ja Etelä-Suomessa vaarantunut luontotyyppi.
Kaavan vaikutusten arvioinnissa on todettu asuinalueen keskelle jäävän suon todennäköisesti kuivuvan, eli pidemmällä aikavälillä tämä Etelä-Suomessa erittäin uhanalainen luontotyyppi tulee tuhoutumaan rakentamisen johdosta.
Kaupungin omassa metsänhoitoluokituksessa Tammilenkin keskelle jäävän suokohteen on todettu olevan suojelualue. Lisäksi alueen on mainittu olevan metsälain 10 §:n kohde, eli suojeltava erityisen arvokas elinympäristö.
Keski-Suomen ely-keskus jätti asiasta lausunnon, jossa pyysi kaupunkia tutkimaan, olisiko kaavaratkaisua mahdollista kehittää niin, että suokohteen luontoarvot säilyisivät.
Kaupunki kuitenkin totesi vastineessaan vain, että kyseessä on yksittäinen laikku, eikä sen arvioitu olevan luontoarvojen turvaamisen kannalta priorisoitava luontokohde.
Kuitenkin jokainen yksittäistapaus, jossa uhanalaisia luontoalueita tuhotaan, kiihdyttää luontokatoa.
Suomen luontotyyppien tuoreimman uhanalaisuusarvioinnin mukaan noin 400 luontotyypistämme uhanalaisia on noin puolet. Kehityksen suunnan kääntäminen edellyttää, että luonnon monimuotoisuus otetaan konkreettisesti ja aidosti huomioon kaikessa päätöksenteossa.
Suomen valtio on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden suojeluun, ja tässä kunnilla ja seurakunnilla on kasvava vastuu. Kuntatasolla tehtävät pienet ja suuret maankäyttöpäätökset vaikuttavat merkittävästi siihen, miten luonnon monimuotoisuudelle käy.
Luonnontilaisten alueiden käyttöönottoa kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa tulee välttää ja pyrkiä sen sijaan muovaamaan jo ihmisen käytössä olevia alueita uusiin tarpeisiin. Samoin tulee välttää metsäalueiden ottamista rakentamiseen ylipäätään. Rakentaminen on tällä hetkellä suurin metsäkadon aiheuttaja Suomessa.
Jyväskylän pitkän aikavälin tavoitteen ja kaavan ristiriita
Jyväskylän kaupunki on sitoutunut strategiassaan resurssiviisauteen, lajikadon pysäyttämiseen ja ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun huomioimiseen suunnittelussa. Kaupunkisuunnittelun tavoiteteksteissä korostetaan luontoarvoja ja kaupungin metsäohjelmassa visioidaan että “Jyväskylä on edelläkävijä metsien taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden yhteensovittamisessa”. Visioon kuuluu “metsäluonnon monimuotoisuuden säilyminen” ja “tyytyväiset kaupunkilaiset”.
Todellinen toiminta on kuitenkin ristiriidassa kaupungin oman linjan kanssa, kun uhanalaista luontoa tuhotaan rakentamisen tieltä kerta toisensa jälkeen.
Kaupungilla on tälläkin hetkellä myynnissä runsaasti vapaita omakotitalotontteja. Ei voi olla mitenkään perusteltua hävittää uhanalaista luontoa uusien tonttien tieltä, jos tällä hetkellä olemassa oleviakaan ei olla saatu kaupaksi. Vaikka uudisrakentamiselle olisi todellista tarvetta, ei se saa tapahtua nykyisten asukkaiden ja luonnon kustannuksella.
Haluamme Jyväskylän kaupungin seisovan sanojensa takana ja toteuttavan strategiaansa myös käytännössä, eli ottavan kaupunkisuunnittelussa huomioon luonnon monimuotoisuudesta huolehtimisen sekä asukkaiden toiveet omien lähimetsien ja virkistysalueiden säilyttämisestä.
Vaadimme, että Tammirinteen nykyinen metsäalue säilytetään rakentamisen ulkopuolella ja kaavamuutosta harkitaan kokonaan uudelleen.
Adressi tullaan luovuttamaan Jyväskylän kaupungin päättäjille vuoden 2021 aikana. Muistathan tarkistaa, ettei sähköpostiosoitteeseesi ole jäänyt kirjoitusvirhettä. Allekirjoitus pitää vahvistaa sähköpostiin tulevan linkin kautta. Kiitos tuestasi!
Päivitys 19.1.2022
Kaavamuutos ei ole vielä tullut kaupunkirakennelautakunnan käsittelyyn, joten jatkamme edelleen nimien keräämistä adressiin. Päätöksiä kaavasta tullaan todennäköisesti tekemään kesällä 2022.
Päivitys 5.1.2023
Adressi on luovutettu kertaalleen kaupungille kaavan ehdotusvaiheen virallisena muistutuksena.
Kaava näyttäisi olevan edelleen etenemässä, vaikka se onkin herättänyt jonkinverran erimielisyyttä valtuutettujen keskuudessa. Kaavamuutos on kaupunkirakennelautakunnan hyväksymiskäsittelyssä tiistaina 10.1.2023. Kaupunkirakennelautakunnan hyväksyessä muutosehdotuksen siirtyy se kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaavamuutos on vaikutuksiltaan merkittävä, ja sen hyväksyy lopulta kaupunginvaltuusto.
Keräämme edelleen nimiä adressiin, ja luovutamme sen tarvittaessa uudelleen kaikille kaupunginvaltuuston jäsenille, mikäli lautakunta hyväksyy kaavan sellaisenaan.
Adressin aloittajat:
Suvi Pirinen
Toivo Kaakkolahti
Hanna Koli
Merja Pirinen
Lauri Pirinen
Lisätietoja:
Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan pöytäkirja 24.8.2021/Pykälä 173: Tammirinteen asemakaavan laajennus- ja muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä. (sis. Kaavaluonnoksesta jätetyt lausunnot ja mielipiteet)
https://julkinen.jkl.fi/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=3&docid=1506427
Jyväskylän luonnonsuojeluyhdistyksen mielipide Tammirinteen asemakaavasta:
https://www.sll.fi/jyvaskyla/2021/05/18/mielipide-tammirinteen-asemakaava/
Jyväskylän metsäohjelma:
https://www.jyvaskyla.fi/ymparisto/metsat/jyvaskylan-metsaohjelma
Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt:
https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/metsien-suojelu-ja-elinymparistojen-hoito/metsalain-erityisen-tarkeat-elinymparistot
Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa
https://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/1087
Liitteet: - osallistumis- ja arviointisuunnitelma
https://www2.jkl.fi/kaavakartat/66_071/66_071oas.pdf
- ote ajantasa-asemakaavasta
https://www2.jkl.fi/kaavakartat/66_071/ajantasa.pdf
- asemakaavan laajennus- ja muutosluonnos
Suvi Pirinen Ota yhteyttä adressin tekijään