opetus- ja kulttuurikeskus Artjärven Aurinko

Kokouksessaan 3.4. kyläjohtokunta totesi, ettei sillä ole päätös-tai toimivaltaa asiassa, joten asia tulisi esitellä Orimattilan sivistystoimelle kuntalaisaloitteena.

Artjärven väkiluku on vähentynyt koko ajan, ja on nyt noin 1300 henkeä. Ennätysmäärä väestöä oli vuonna 1952, jolloin siirtoväen lapset tulivat kouluikään - liki 3500 henkeä. Väkiluku oli ollut jo 1800-luvun puolivälissä n. 2000 henkeä. Artjärvi on menettänyt merkitystään väestökadon vuoksi, kun se aikaisemmin oli melkein Espoon veroinen maalaispitäjä. Kuntaliitoksen myötä historialtaan merkittävä Artjärvi on pudonnut ennennäkemättömän huonoon asemaan.

Geologisilta ominaisuuksiltaan Artjärvi on kuitenkin Orimattilan helmi; järvet, puhdas ympäristö, omassa rauhassaan kaiken keskellä.

Artjärvi ei kaipaa Vantaan Tikkurilan kaltaista kokonaisvaltaista kasvojenkohotusta, se on jo olemassaan täydellinen asuinympäristö - varsinkin lapsiperheille. Kuitenkin Artjärven alueen väestöstä on noin kolmannes eläkeläisiä.

Tähän tarvitaan muutos. Orimattilallakaan ei ole varaa Artjärven autioitumiseen. Siksipä, jotta Artjärvi saadaan uuteen nousuun, tarvitaan uusi opetus- ja kulttuurikeskus Artjärven Aurinko.

Keskiviikkona 26.2. Lapinjärven kunnanvaltuusto päätti äänin 17/4 Porlammin koulukeskuksen lakkauttamisesta, joten Artjärvi on nyt ilman "omaa" yläastettaan.

Esitin jo aiemmin Leena Ritalan välityksellä kyläjohtokunnalle, että Artjärvelle pitäisi saada oma (n. 150 oppilaan) yläaste ja Erkko-lukion toinen toimipiste (uusille lukioille ei enää oikein anneta toimilupia). Opetus- ja kulttuurikeskus käsittäisi myös päiväkotitilat, kirjaston, auditorion, kahvilan sekä pienen uimahallin.

Kotitalous-, ATK- ja käsityöluokkia voitaisiin käyttää myös kansalaisopistotyylisesti kuntalaisten käyttöön.  200-paikkaista auditoriota voitaisiin hyödyntää myös harrastustoiminnassa teatterina, elokuvanäytännöissä jne. Sitä voisi vuokrata myös koulutuskäyttöön. Valmistuskeittiö palvelisi paitsi koululaisia ja henkilökuntaa, sieltä saisi ruoan päiväkotiin, ja siellä voisi käydä ulkopuolisetkin ruokailemassa (aterialippuja voitaisiin myydä esim. koulun kansliassa); Artjärveltä puuttuu lounaspaikka Pepperonin sulkeuduttua. Aulatiloja voitaisiin hyödyntää taidegalleriana.

Tällainen tilaratkaisu toisi paljon etuja:

-päiväkodin leikkipiha saataisiin kuntalaisten yhteiseen käyttöön (uudesta leikkipuistosta on ollut puhetta)

-Ahjo voisi järjestää uimaopetusta ja -valmennusta "kotikentällä", myöskin koululaisten uinnit saataisiin hoidettua ilman kuljetuksia. Edulliset hinnat lisäisivät uimahallin käyttöä, lisäksi voisi olla esim. vesijumppaa ja -juoksua

-kirjastoautopalvelu jäisi alakoululta pois; ensisijaisesti lukiolaisten tarpeisiin oleva kirjasto palvelisi kaikkia kuntalaisia

-kahvila palvelisi paitsi oppilaita, myös muiden palveluiden käyttäjiä, ja eri tapahtumissa Vuorenmäen alueella (kahvila voisi olla kaupungin ylläpitämä tai yhtäläisesti tila voitaisiin vuokrata ulkopuoliselle, tuettaisiin yrittäjyyttä)

-tilat mahdollistaisivat myös ammatillista koulutusta; esim. laitossiivooja tai catering-alan pt. (suurtalouskeittiö ja kotitalousluokka, toisen ja kolmannen luokan kokkiopiskelijat voisivat valmistaa ruokaa koulun keittiöllä)

-vanhuksille voitaisiin tarjota palvelukokonaisuuksia: ruokailu tapahtuisi koululla, samalla tapaisi muitakin ihmisiä ja  terveydenhoitajan/ lääkärin vastaanotolle voisi päästä samalla reissulla koulun TH:n tiloissa, myös kirjasto löytyisi saman katon alta. Voidaan myös miettiä itsehoitopalveluiden järjestämistä: hiusten- ja kynsienleikkuuta yms.

Esitin sijaintia pellolle nykyisen karavaanarialueen ja Salmelantien väliin.  Karavaanarialueen tieliittymää joutuisi siirtämään jonkin verran kyläkeskustaan päin.  Keskeisen sijaintinsa ansiosta uusi koulu ei tarvitsisi omaa liikuntasalia, se voisi hyödyntää Vuorenmäen liikuntahallia ja urheilukenttää.

Hakelämmityksellä vesikiertoinen lattialämmitys, kuten Vuorenmäen koululla;  hakkeella voitaisiin hoitaa myös uimahallin vedenlämmitys edullisemmin. Lisäksi voitaisiin asentaa etelänpuoleisille lappeille aurinkokeräimet. Rossipohjalla, betonielementeistä, konesaumapeltikatto alushuovalla.  Neutraalit värit, esim. vaaleankeltainen seinä ja vaaleanharmaa katto, eivät rikkoisi maalaismaisemaa. Sisäänkäynnit tulisivat maantasaan, jolloin mitään erillisiä kulkusiltoja tai liuskoja ei tarvita.

Kattavat opetuspalvelut vetävät lapsiperheitä puoleensa, tuovat kylään elämää.  Homeiden ja sisäilmaongelmien luvattuna aikana terve Vuorenmäen koulu on oiva lippulaiva. Olisi loistavaa, jos keskusta-alueen orimattilalaiset oivaltaisivat, että täällä Artjärvellä on kaikki mitä toivoa saattaa:  kaunis, rauhallinen ja puhdas maalaismiljöö. Isommat kaupungit perustuvat juuri sille, että palvelut on hajautettu asutuskeskuksiin niin,  ettei kaikkien tarvitse asua yhden ja saman ostoskeskuksen ympärillä. Keskittämisen sijaan meilläkin tulisi pyrkiä tähän; antaa ja saada mahdollisuus asua missä haluaa.

Jokaisen koululaisen perusoikeus on mahdollisimman lyhyt ja turvallinen koulumatka, jonka voi tarvittaessa vaikka polkupyörällä kulkea (esim. jos myöhästyy koulukyydistä, eikä ole muuta kuljetusta, niin pääsee kulkemaan itse; ei mene koko koulupäivä hukkaan). Tällainen matka on yläasteelle enintään 15 km.

Lyhyt koulumatka myös helpottaa koululta vapaa-ajalle siirtymistä, sekä jättää enemmän aikaa harrastuksille, kavereille ja perheelle. Yläkoululaisen arjessa koulu vie aikaa kolmanneksen, lähes puolet vuorokaudesta menee nukkumiseen; jos se vähäinen oma aika menee koulumatkoihin, se ei ole kenenkään etu.

Paikallinen koulu luo yhteenkuuluvuutta, ja toisen asteen opinnot mahdollistavat nuoren kotona-asumisen pidempään. Se, että on mahdollisuus opiskella kotikylällä, saa nuoren tuntemaan itsensä toivotuksi ja sitä todennäköisemmin hän myös aikuisiällä pysyy samassa paikassa - tai ainakin haluaa palata myöhemmin kotimaisemiin. Jos viesti on heti peruskoulun jälkeen, ettei omalla kylällä kaivata, se menee varmimmin siinä iässä perille.

Artjärveläisten ei tule suhtautua alentuvasti asemaansa kantakuntalaisiin nähden. Kuntaliitostilannetta voidaan verrata lapsen huoltoon, josta laissa sanotaan: Tarkoituksena on turvata tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet. Tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä tarpeellinen valvonta ja huolenpito. On pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Tulee kasvattaa siten, että saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Ei saa alistaa, eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Itsenäistymistä sekä kasvamista tulee tukea ja edistää. Emme ole huonompia ihmisiä kuin esim. Järvikunnan koulusta hyötyvät; meilläkin on oikeutemme.

Olen tietoinen, paremmin kuin hyvin, nykyisestä taloustilanteesta niin Orimattilassa kuin muuallakin. Tällaisissa hankkeissa on kuitenkin kyse pitkälti yhteisestä tahtotilasta. Onko sitä?

Liitän tämän adressin allekirjoituksineen aloitteeseen, jonka toimitan kaupunginhallitukselle/sivistystoimelle.

Tähän adressiin vain kuntalaisten allekirjoituksia, kiitos!

Johanna Törmänen    Ota yhteyttä adressin tekijään