Linnasta ei luovuta
Me allekirjoittaneet vetoamme Tampereen yliopistoon, ettei se luopuisi Linna-rakennuksen tiloista, ja että se ylipäänsä harkitsisi kiinteistöjä karsiessaan tarkasti sitä, mitkä yliopistoyhteisön tiloista todella ovat tarpeettomia. Yliopistoyhteisön tilat eivät ole pelkästään kirjastojen, luentosalien ja toimistotilojen seiniä, vaan niissä on myös yhteisömme sielu. Eritoten Linna on elintärkeä yhteisöllemme: se on paikka, jossa voi opiskella ja työskennellä rauhassa, tutustua ja tutkia sekä suunnitella ja toteuttaa.
Ennen pandemian alkamista Linna-rakennuksen kaikki tilat ruokalasta ryhmätyötiloihin ovat olleet henkilökunnan ja opiskelijoiden aktiivisessa käytössä – ajoittain jopa niin, että tilat ovat olleet loppua kesken. Linnassa sijaitsee kirjastopalveluiden lisäksi muun muassa ainoat keskustakampuksen opiskelijoiden varattavissa olevat ryhmätyöhuoneet, useiden ainejärjestöjen järjestötiloja sekä tutkijoiden työhuoneita. Esimerkiksi järjestötiloista on jo ennestään ollut pitkään pulaa, eikä kaikilla ainejärjestöillä olekaan tällä hetkellä omia tiloja. Oma fyysinen tila kampuksella on välttämättömyys myös tutkijoille, jotka säilyttävät usein paperisen tutkimuskirjallisuuden lisäksi luottamuksellista tutkimusaineistoa työhuoneissaan. Tämän aineiston käsittelyä ei voi siirtää avokonttoreihin. Kirjaston fyysiset aineistot ovat myös edelleen erittäin tärkeitä; kaikki tutkimuskirjallisuus ei suinkaan ole sähköisessä muodossa.
Tiloista luopuminen on sijoitettu kampuskehitysstrategiassa ”Ekologinen vastuu” -otsikon alle, mutta yliopiston yhteisistä tiloista luopuminen ja etätyöskentelyyn siirtyminen siirtää ilmastovastuun yksittäisten henkilöiden koteihin tai mahdollisille tiloihin seuraavaksi tuleville toimijoille. Vuonna 2006 yliopiston kirjastorakennukseksi valmistuneen Linnan päästöt nimittäin todellisuudessa tuskin katoaisivat mihinkään, vaikka niille yliopiston omissa tilastoissa niin kävisikin. Käyttäessämme tiloja itse voimme parhaiten varmistaa sen, että tiloja käytetään ekologisesti kestävällä tavalla.
Vaikka tilat ovat koronapandemian vuoksi olleet poissa käytöstä nyt puolitoista vuotta, se ei tarkoita, etteikö tiloille olisi käyttöä. Pandemian jälkeen fyysisten tilojen ja sosiaalisten kohtaamisten merkitys päinvastoin korostuu entisestään. Tampereen yliopiston kampuskehitysstrategiassa puhutaan "ihmisten hyvinvoinnin lisäämisestä" ja "arjen ja hyvinvoinnin tukemisesta", joita tiloista luopuminen ei nähdäksemme tukisi. Tutkimuksen tekeminen edellyttää itsenäisen työn lisäksi spontaaneja kohtaamisia ja ajatusten vaihtoa yhteisen talon käytävillä, eikä näitä voi toteuttaa etäpalavereilla. Uudet henkilökunnan jäsenet eivät sosiaalistu työyhteisöön tai pääse oppimaan kollegoiltaan kokemuksen kerryttämää hiljaista tietoa, jos nämä näkyvät vain videopuheluiden puhuvina päinä. Yliopistoyhteisöön kuuluvat sekä henkilökunta että opiskelijat, ja yhteisön muodostumisen ja ylläpidon kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että ihmiset kohtaavat yhteisissä tiloissa. Myös ylioppilaskunta TREYn koronakyselyyn vastanneista opiskelijoista valtaosa on kokenut tilojen käytön rajoitusten vaikuttavan negatiivisesti sekä opintoihin että hyvinvointiin. Lisäksi työn tai opintojen tekeminen kotona ei ole kaikille mahdollista esimerkiksi asumisolosuhteisiin, perhe-elämään tai varallisuuteen liittyvien seikkojen vuoksi. Työskentelytapamme ovat syystäkin murroksessa, mutta etä- ja hybridityöskentelyyn liittyvät kehitys- ja uudistamishankkeet tulee tehdä tarkkaan harkiten ja yhteisön tarpeita kuunnellen niin, etteivät muutokset murenna yhteisön jäsenten keskinäistä tasa-arvoa, hyvinvointia tai yhtäläisiä mahdollisuuksia toimia yliopistoyhteisössä.
Taustaa:
Tampereen yliopiston hallitus on kokouksessaan 25.9.2020 vahvistanut Tampereen yliopiston Kampuskehitys-strategian vuosille 2020–2030. Kampuskehitys-strategian osatavoite on vähentää yhteisön tiloja 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kampuskehitys-strategia perustuu vuonna 2019 tehtyyn Kampuskehityksen nykytila -analyysiin.
Kesäkuussa 2021 viikolla 24 Tampereen yliopiston tilavähennystavoitteet nousivat julkisuuteen. Asiasta on uutisoinut mm. Visiiri-lehti, Aamulehti ja Yle. Keskusteluissa on puhuttu erityisesti Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen tilasta sekä Virta-rakennuksesta.
Linkit:
Aamulehti: Tampereen yliopisto suunnittelee tilojensa vähentämistä jopa neljänneksellä – Linna-rakennuksesta saatetaan luopua
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008072682.html
Yle: Tampereen yliopisto aikoo vähentää neljänneksen tiloistaan: esimerkiksi kirjasto voi muuttaa muualle
https://yle.fi/uutiset/3-11993694
Visiiri: Yliopisto selvittää Linna-kirjastosta luopumista: ”Resursseja ihmisiin ja tekemiseen, ei seiniin”
Tampereen ylioppilaskunta TREY: Tampereen ylioppilaskunnan koronakyselyn tulosten raportti kevät 2021
https://trey.fi/media/koronakyselyn-raportti-kevat-2021.pdf
Tampereen yliopisto: Kampusympäristöjen kehittämisen perustoimenpiteet
https://intra.tuni.fi/handbook/2684/10913/10918
Tampereen yliopisto: Korkeakouluyhteisön strategia
https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/korkeakouluyhteison-strategia
Tampereen korkeakouluyhteisön kampuskehitys: Kampuskehitys-strategia 2020–2030
https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2020-10/kampuskehitysstrategia_2020-2030.pdf
Elina Mononen, Tampereen yliopiston opiskelija Ota yhteyttä adressin tekijään
| Adressin tekijä on sulkenut tämän adressin. |