http://taivas-ihme-blogi-annelindell.blogspot.fi/2011/06/suuren-heratyksen-sateen-kohinaa-alkaa.html
SUNNUNTAI 19. KESÄKUUTA 2011
Suuren herätyksen sateen kohinaa alkaa jo kuulua
Tämä kirjoitus on kunnianosoitus yli 103-vuotiaalle Herran nöyrälle palvelijalle Hilja Aaltoselle, ja kirjoitus perustuu hänestä kirjoitettuihin artikkeleihin ja haastatteluihin
Hilja Aaltonen, aikamme profeetta, evankelista
Suuren herätyksen sateet tulevat Suomeen ... tulee itkuherätys ... kansakunta itkien rukoilee.
"Ei kauaa aikaa kestää voi, kun taivas vettä pisaroi"
"Pyytäkää Herralta sateita, pitkälle kevääseen saakka! Herra nostattaa tuulispäät ja pilvet, hän lähettää sadekuurot. Hän antaa viljan viheriöidä jokaisen pellolla." Sak. 10:1
Hengellisen heräämisen dynamiikka on lopulta yksinkertainen: Jumalan Henki kutsuu kaikkia ihmisiä kaikkialla parannukseen ja uskomaan syntien anteeksiantamukseen. Näin voimme kokea myös hengelliset sateet, jotka tekevät maan jälleen terveeksi (2. Aik. 7:13-14). Herätyshän alkoi silloin, kun opetuslapset yläsalissa nsimmäisen kerran täytettiin Pyhällä Hengellä ja tulella. Sitten Paavali antaa hyvän vinkin, " TÄYTTYKÄÄ HENGELLÄ!" Siinä on "käsky", meille jokaiselle, pitää täyttyä Hengellä. Se on siis itsestämme kiinni, millä me täytymme?
Alkuseurakunta oli elävä yhteisö, joka koostui pienistä elävistä yksiköistä ja ihmissuhdeverkostoista, joissa Kristuksen elämä levisi sydämeltä sydämelle (1. Piet. 2:4-10). Voisiko tämän kaltainen yhteyden harjoittaminen olla avain myös hengen sateisiin? Uskallammeko ylipäätään odottaa sateen kohinaa?
Suomessa on puhuttu hengellisestä heräämisestä jo monen vuoden ajan. Monet ovat viitanneet esimerkiksi Hilja Aaltosen lausumiin profeetallisiin sanoihin: "Herätys alkaa ison kirkon piiristä, ja lopulta jokamiehen pellolla sataa".
Hilja Aaltonen täytti 103 vuotta 27.9.2010. Hilja Aaltonen toimi aktiivisesti evankelistana noin 60 vuotta. Hän on ollut koko sielustaan evankelista, julistaja, Jumalan pappi sekä runoilija, kirjailija ja avarasydäminen sielunhoitaja. Hilja on itse vapaakirkollinen, mutta karismaattinen julistaja, joka katsoi että kaikissa kristillisissä piireissä on Herran omia. Hilja Aaltonen on yhä elossa ja viettää Tampereella Koukkuniemessä vanhuuden päiviään. Sielunhoitajan työ yli 103-vuotiaana jatkuu edelleen Koukkuniemen vanhainkodin huoneessa, jossa käy rukousapua pyytämässä kaiken ikäisiä ihmisiä pastoreista itsemurhaa suunnitteleviin nuorukaisiin.
Ja hän on sanonut, ettei Herra kutsu palvelijaansa kotiin ennen kuin tämä näkee näitten sateitten alkavan
Hengellisen heräämisen ei tarvitse alkaa kristillisistä suurtapahtumista - merkittävintä on se, mitä Jumala itse on tekemässä ja mitä tapahtuu ruohonjuuritasolla, tavallisten ihmisten elämässä. Kun kristityt alkavat elää rukouksessa ja avaavat sydämensä ja kotinsa lähimmäisilleen, "sateen kohina" on jo lähellä.
Kyllä se niin näyttää olevan, että Jumalan täytyy jotakin lyödä meissä rikki, Hilja Aaltonen sanoo. Se on niin harvoin, kun terveessä juoksussa otetaan Jumala täydestä. Se on meillä matkassa, se on puheessa, mutta sydän on kaikkea muuta täynnä. Vasta kun on sattunut oikein kipeästi, sydän alkaa kuunnella Jumalaa.
Herätys, jota me odotamme, siis se että uskomattomia pelastuu, on mahdollinen ainoastaan siten, että itse lähdemme liikkeelle ja sytymme Jumalan tulesta. Herätyshän on sitä, kun Pyhä Henki valtaa ihmisen, sanoo Aaltonen. Ennenkuin Jeesus tempaa omansa, on morsian (Kristuksen ruumis) puhdistettu, kirkastettu, ja koeteltu.
Kyllä se on mahdollista, että ihmisiä tulee uskoon. Herätys on mahdollinen. Monet sukupolvet ovat rukoilleet herätystä, mutta sitä vain ei ole tullut. Miksikö ei ole tullut. Herätys ei tule vain rukoilemalla. Meidän seurakuntalaisten pitää myös herätä ja alkaa toimimaan. Jos vain pelkästään rukoilemme seurakunnissa emmekä tee mitään, niin rukouksemme on turhaa. Vuosikymmenien rukoukset ovat menneet hukkaan, kun kukaan ei ole syttynyt Jumalan tulesta. Meidän uskovien pitää mennä tuonne ihmisten arkeen ja alkaa konkreettisesti toteuttaa Jumalan rakkautta meissä. Jos Jumalan rakkaus on meissä, niin se pitäisi näkyä jossakin ja tuoksua meissä ... Kristuksen tuoksu. Sen kyllä havaitsee ihmisestä. Jeesus antaa todellisen seikkailun, kun kulkee Hänen johdatuksessaan.
Ihmiset ei tule kirkkoihin ja seurakuntasaleihin, vaan meidän pitää mennä ulos ja mennä sinne, missä niitä janoavia sieluja on. Erään sanomalehden yleisönosastolla oli tällainen kirjoitus: ”Missä te uskovaiset olette? Tulkaa kapakoihin ja kuppiloihin kertomaan jos teillä on jotain asiaa, vai oletteko te linnoittautuneet niihin bunkkereihinne? Tulkaa ja kertokaa, jos teillä on jotain sanottavaa”. ... Eikö tämä puhuttele ketään?
Pyhän Hengen pilvi on yhä Suomen päällä, mutta jokin pidättää. – Pakkasyö on käynyt vainion ylle joka kirkossa. Aaltonen tunnustaa pelkäävänsä, että tarvitsemme kansakuntana vielä vaikeat ajat. Aineellinen hyvä on paaduttanut suomalaiset. Yltäkylläisyys on auttanut meitä pakenemaan Jumalaa. Samaan aikaan olemme penseitä jakamaan paljostamme niille, joilla ei ole mitään.
Aaltosen mukaan pappien pitäisi ennen saarnatuoliin menemistä viipyä Jumalan edessä polvillaan kysymässä, mitä pitäisi puhua. Silloin, kun pappi on ollut Jumalan edessä kasvoillaan niin kauan, että kuullut Jumalalta sanoman – silloin sydämet ymmärtävät ja ihmiset saavat vastauksen kysymyksiinsä. Kirkosta lähdetään kyynelin.
Kun Pyhän Hengen tuuli alkaa puhaltaa, se kokoaa yhteen koko Jumalan lauman. Elävässä uskossa ei ole minkään kirkon leimaa – vain Golgatan leima, Hilja Aaltonen sanoo.
Jotkut sanovat, että ei meille enää anneta herätystä, mutta minun sydämeni ei yhdy siihen, sanoo Hilja Aaltonen.
Lähettänyt Anne Lindell klo 13.24
http://taivas-ihme-blogi-annelindell.blogspot.fi/2011/06/suuren-heratyksen-sateen-kohinaa-alkaa.html