Suomen HALLITUKSEN pyydettävä anteeksi Israelilta!

Suomalaislapsia koulutetaan Israelin armeijan taistelulajiin - hyökkäys paras puolustus?


Sotilaiden ja varsinkin erikoisjoukkojen koulutukseen kuuluva Israelin armeijan taistelulaji, Krav Maga, on tavoittanut Suomessa ala-asteikäiset lapset. Sanomalehti Länsiväylä kertoi hyökkäykseen perustuvan taistelulajin viemisestä lasten harrasteeksi. Porvoolainen peruskoulun rehtori ei innostu ajatuksesta.

Toimittaja: Janus Putkonen
21.1.2013, Verkkomedia.org



Suomalaislapsia koulutetaan Israelin armeijan taistelulajiin - hyökkäys paras puolustus?

Krav Magan eroavaisuus perinteisiin itämaisiin itsepuolustukseen perustuviin taistelulajeihin on suoraviivaisen hyökkäämisen lisäksi kaikenlaisten apuvälineiden mielikuvituksellinen käyttö vastustajan eliminoimiseksi. Lajista lieneekin kehitetty pehmennetty "siviiliversio", mutta lajin sisältöä ja perustaa se ei muuta.

Länsiväylä kirjoittaa 16.1.2013 (katso alla) siitä kuinka "lapsiin ja nuoriin kohdistuvan uhkan lisääntyminen on saanut itsepuolustuslajien harrastajat puuttumaan tilanteeseen aivan uudella tavalla." Mihin väitös väkivallan lisääntymisestä perustuu, sitä ei uutisessa kerrota. Vastauksena ongelmaan on tarjolla jopa kymmenvuotiaille lapsille tarkoitettu Krav Maga -kurssi, joka alkoi viime lauantaina Tapiolassa.

Espoon kerrotaan olevan edelläkävijä lajin edistämisessä ja saattamisessa yhä nuoremmille harrastajille.

Lajissa ei jäädä odottamaan päälekarkaajan iskua vaan Krav Maga perustuu ennaltaehkäisevään väkivallan käyttöön ja uhkan väistämiseen, artikkelissa todetaan. Lapsien koulutusta kannattava kouluttaja Jonna Vartiainen sanoi, että "yhteiskunta on viime vuosina muuttunut sellaiseksi, että melkeinpä mitä tahansa voi tapahtua." Tavoite onkin opettaa lapset ja nuoret olemaan tietoisia näistä vaaroista.

Lajia luonnehditaan loistavaksi tavaksi toimia äkillisissä uhkatilanteissa, kuten koulukiusaamistilanteissa ja epämääräisissä aikuisten kohtaamisissa, esimerkiksi houkuttelutilanteissa. Krav Magaa tarjotaan ratkaisukeinoksi jopa kotona syntyviin väkivaltatilanteisiin.

Aloite lasten ja nuorten koulutuksen aloittamisesta on tullut Krav Maga -liitosta, joka on ottanut yhä nuorempien kurssit toimintasuunnitelmiin useilla paikkakunnilla, kertoo Länsiväylä.



Yläasteen rehtori: "Tuntuu liioittelulta"

Pyysin kommenttia Porvoon Linnajoen yläasteen rehtorilta Juha Henrikssonilta. Hänen mukaansa yhteistyö koulun ja paikallisten itsepuolustuslajeja kouluttavien seurojen kanssa on sujunut hyvin. Perinteisiä itsepuolustukseen perustuvia lajeja kouluttavat seurat ovat omaksuneet yhteisen linjan, jossa väkivaltaa ei pidetä ratkaisukeinona, ja ne lajit, kuten Porvoossa suosittu Thai-nyrkkeily, joissa otteet ovat hiukan kovempia, käyvät oppilaiden kautta avointa tiedotusta nuorten osallistumisesta lajiharjoitteluun.

"Oppilaat ovat tuoneet mukanaan seuran laatiman kirjeen, jossa oppilaat kertovat osallistuvansa lajiin, ja jossa he myös lupaavat olla käyttämättä näitä taitojaan koulutovereita tai muitakaan kohtaan", Henriksson kertoo. Hän suhtautuu positiivisesti itsepuolustuslajien tuottamaan hyötyyn esimerkiksi yleiskunnon parantajana.





Porvoon Linnajoen yläasteen rehtori Juha Henriksson.



Henriksson sanoo kuulevansa ensimmäistä kertaa, että suoraviivaisen taistelulajin koulutusta annettaisiin kouluikäisille. Hänen mukaansa kuulostaa siltä, että nyt kaupataan ajatusta siitä, että "hyökkäys olisi paras puolustus". Tämä ei ole kuitenkaan rehtorin näkemyksen mukaista, sillä päinvastoin keskustelun merkityksen korostaminen on yhteiskuntakelpoisten nuorten kouluttamista.

"Tuntuu liioittelulta. Ymmärrän kyllä sotilaiden tai muuten tehtäviensä takia näitä taitoja tarvitsevien henkilöiden kouluttamisen, mutta tässä on se vaara, että homma voi lähteä käsistä - varsinkin jos päihteitä on mukana kuviossa", Henrikkson sanoo.

Onko mielestäsi näkemys yhteiskunnan vaarallisuuden lisääntymisestä perusteltu? Miten jo -80 luvulta saakka Linnajoen koulussa työskennellyt rehtori näkee tilanteen kehittyneen viime vuosien aikana?

"En ole nähnyt muutosta. Koulukiusaamisesta kyllä puhutaan nykyään enemmän kuin ennen, mutta ainakaan meidän koulussa mistään turvattomuuden lisääntymisestä ei ole näkynyt merkkiäkään", Henriksson sanoo.