Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Lukuisat lannoitetehtaat pilaavat Itämerta

Yli 10 jättikokoisen lannoitetehtaan
fosforipäästöistä
Itämereen ei ole
tietoa. Tutkijat
aavistelevat pahinta. Itämeren suojelu-
komissio Helcom ei ole tehtaiden päästöihin puuttunut.

Itämeren suojelukomissio Helcom pitää listaa Itämeren pahimmista ravinnekuormittajista. Valtaosa niistä on tehtaita, jätevedenpuhdistamoja tai maataloutta.

Parissakymmenessä vuodessa päästölähteiden määrä on supistunut 162:sta 54:ään. Näyttäisi, että iso osa ongelmallisista toimijoista on saanut ravinnepäästönsä kuriin.

Helcomin kuormitusryhmässä istuva erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta ei kuitenkaan pidä listaa luotettavana.

Knuuttilan mukaan Helcom on poistanut niin kutsutulta hot spot -listalta toimijoita, jotka eivät ole raportoineet ravinneleikkauksista. Lisäksi Itämeren valuma-alueella toimii useita kuormittavia tehtaita, jotka eivät ole koskaan olleetkaan listalla.

Listalta puuttuu esimerkiksi toistakymmentä suurta lannoitetehdasta. Knuuttilan mielestä olisi ensiarvoisen tärkeää saada niiden päästöistä mittaustuloksia, jotta voitaisiin ryhtyä toimenpiteisiin Itämeren suojelemiseksi.





Tietoja pyydetty
kolmelta tehtaalta



Helsingin Sanomien (30.11.) mukaan Helcom on vaatinut päästötietoja kolmelta lannoitetehtaalta.

Riskitehtaina komissio pitää Pulawy-konserniin kuuluvaa Fosfory-tehdasta Puolan Gdanskissa, Azoty Tarnow -konserniin kuuluvaa kemiantehdasta Puolan Policessa ja Lifosaa Liettuan Kedainiaissa.

Jälkimmäinen on ainoana lannoitetehtaana Helcomin hot spot -listalla.

Huoli tehtaiden vuotavista kipsivuorista kasvoi, kun Venäjän Kingiseppissä sijaitsevalla Fosforitin tehtaalla paljastui vuosi sitten valtava päästö Laukaanjokeen ja edelleen Suomenlahteen.





Puolassa muhii
fosforipommi



Knuuttilan mukaan Puolassa sijaitsevat kipsikasat ovat suurempia kuin Venäjän Fosforitin. Kaiken lisäksi ne sijaitsevat lähellä vesistöjä. Päästömääriä tutkija ei uskalla edes arvata. Se tiedetään, että kasoihin on sitoutuneena kymmeniä tuhansia tonneja fosforia.

Lannoitetehtaiden päästöjen laajuudesta kertoo se, että yksittäisen venäläisen lannoitetehtaan päästöt olivat vuosi sitten yhtä suuret kuin koko Suomen fosforikuormitus. Katastrofin paljastuttua tehtaan päästöt on saatu puolitettua noin tuhanteen tonniin vuodessa.

Suomen maatalous päästää fosforia Itämereen noin 1 500 tonnia vuodessa, eikä siitä kaikki ole liukoisessa muodossa. Suomen maatalous komeilee Helcomin ongelmalistalla, mutta Fosforit-tehdas ei.





EU:n vaatimukset
eivät paljon paina



Puolan ja Liettuan lannoitetehtaat ovat EU-direktiivien alaisia ja siksi velvollisia raportoimaan viranomaisille tietyn kynnyksen ylittävistä päästöistä. Tehtailla on myös EU:n vaatimat luvat. Siitä huolimatta mittaustuloksia ei ole saatavilla.

Sen sijaan Suomen kaksi lannoitetehdasta ovat leikanneet päästöjään esimerkillisesti. Näin sanoo Puhdas meri -hankkeen johtaja Marjukka Porvari John Nurmisen säätiöstä.

Hän kertoo, että myös Ruotsissa lannoitetehtaiden päästöongelmiin on tartuttu kierrättämällä jätekasojen fosforia. Tekniikan soisi leviävän muihinkin lannoitetehtaisiin.



KATJA KOLJONEN