Levemir-insuliinin korvattavuus turvattava

Olen sairastanut ykköstyypin diabetesta 3 vuotta, eikä hoidossa ole tähän asti ollut mitään ongelmia. Itseasiassa Hilan päätöksen lukeminen ja sen jälkeinen päivä ovat tuntuneet pahemmalta kuin sairastuminen tai sairauden hoitaminen.

Jos minusta tuntuu tältä, voin vain kuvitella miten pahalta tuntuu heistä jotka ovat jo kokeilleet muita kuin Levemiriä ja tietävät että edessä on varma paluu huonompaan. Väittäisin että meissä 40000:ssa on monia joiden motivaatio ja sitä myöten hoitotulokset ovat jo nyt päätöksen takia huonontumassa, joten päätös pitäisi perua mahdollisimman pian, eikä odottaa siirtymäajan loppuun tai sen jälkeen, jolloin säästyttäisiin lääkkeiden vaihtelun ja siihen valmistautumisen kustannuksilta.

Jos tälle tielle lähdetään, mitä järkeä on odottaa tulevaisuudessa uusia parempia hoitomenetelmiä, jos jo vuosikausia käytössä olleistakin joutuu luopumaan?

Ensi kesä pelottaa, tietysti voi käydä tuuri ja jokin muu lääke sopii lähes yhtä hyvin, mutta silti jää katkeruus kun tietää että sopivampikin olisi olemassa.