Stop eläinsuojeluterrorismille.

"Miksi pitäisi syödä vihreetä ja lopetta tuotantoeläimet maastamme ja tuottaa jotain muuta niitten tilalle."

Hyvä kysymys. Sitähän tässä oikeastaan perään. Omassa kuluttajan ja palstaviljelijän vaakakupissani painavat mm. seuraavat seikat, ja ne mielestäni a.) puoltavat a.) kasvissyönnin mielekkyyttä tässä maankolkassa tänä historiallisena aikana ja asettavat kysymyksenalaiseksi, kannattaako tuotantoeläinten käyttö maataloudessamme, onko se mielekästä, "oikein" tai maalaisjärjellä (ja ravinnonsaannin hyötyperspektiivistä) ajateltuna edes kannattavaa & pätevää. Numerojärjestys ei tarkoita tärkeysjärjestystä.

1. Kasviperäisen ruoan ekologisuus (ja kyllä, tiedämme soijan haittavaikutukset, mutta tarvitsemmeko Suomessa soijaa? Suuri osa tuontisoijasta menee jo muutenkin kotimaisille tuotantoeläimille. Soijan voisi kotimaisissa oloissa hyvin korvata esimerkiksi hampulla (josta saa, tiedoksi, muuten, maitoa, juustoa, hyviä pihvejä jne., ja ovat omega-pitoisia).
2. Kasviperäisen ruoan terveydellinen ulottuvuus sekaravintoon nähden.
3. Kasviperäisen ruoan monipuolisuus ja mahtavat makuelämykset.
4. Kasviperäisen ruoan pienempi vesijalanjälki sekaravintoon nähden.
5. Tuotantoeläinten olot ja lajityypillisen käyttäytymisen alisteisuus tuotannolle.
6. Spesisismi ja filosofinen kysymys siitä, millä valtuuksilla käytämme hyväksi eläimiä ja onko se tarpeen 2000-luvun Suomessa.
7. Tappamisen vähentäminen (kyllä, myös kasvit tapetaan, mutta niitä tapetaan kasviperäisen ruoan tuotannossa suhteessa vähemmän kuin eläintuotannossa.) ja kasvisruoan eettisyys.
8. Kasviperäisten proteiinipitoisten tuotteiden (palkokasvit) helppo ja halpa saatavuus kaupoista (mihin liittyen esimerkiksi herneiden käsittelemättömyys suhteessa minkä tahansa lihajalostamon eineksiin - mitä vähemmän ruokaa on käsitelty teollisesti, sen parempi).
9. Teoreettinenkin mahdollisuus, että kasvisruoalla voitaisiin jakaa ruokan kokonaismäärää nälkää tarvitsevillekin asti (eläintuotannossa ei päde maalaisjärki: päinvastoin, se on epämaalaisjärjenomaista (+ välineellistä): ruoan tuotantoon käytetään nyt maksimaalinen määrä energiaa, kun vähemmällä energialla voitaisiin saada sama määrä kasviperäisiä proteiineja sisältävää ruokaa).
10. Eläintuotannon käyttämä fossiilisten polttoaineiden määrä (öljyhuipun ollessa pian arkipäiväämme), mikä edellä esitettyihin syihin nojaten tarkoittaa sitä, että kasviperäisen ruoan tuotannossa käytetään (ainakin teoriassa) vähemmän öljyä - mikä öljyn hinnan hiljalleen kallistuessa tulee olemaan entistä raskauttavampi asianhaara myös tuottajille).
11. EU:n maatalouspolitiikka ja kapitalistisen talouskasvun soluttautuminen myös tuotantotiloille: suuret tilakoot, tehokkuusvaatimukset tuotannon jatkumisen edellytyksenä jne.

Nämä nyt äkkiseltään. Kuluttajana on yritettävä nähdä mahdollisimman laajasti koko kuva.

Maalaistytöille sanoisin vielä, että kyllä, haikailen 60-70-luvun Suomeen ainoastaan siinä määrin kuin suomalainen söi keskimäärin puolet vähemmän lihaa vuodessa kuin nyt (n. 40 kiloa vuodessa per nenä). Olen kyllä käsittänyt, ettei silloinenkaan eläintuotanto ollut yhtään eettisempää.