Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Entinen turvesuo
tuotti hyvin energiakoivua

Metsäntutkijoiden mukaan loppuun nostetut turvesuot sopivat hyvin
koivun kasvatukseen energiapuuksi.

Suomessa vapautuu vuosittain turvetuotannosta suota liki 3 000 hehtaaria. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) 37 vuotta Kihniön Aitonevalla jatkuneen tutkimuksen mukaan suopohjille luontaisesti syntyneet koivikot voisivat ”palvella erinomaisesti energiantuotantoa”.

Koivikko voidaan kasvattaa tiheänä ja lyhyellä kiertoajalla energiaksi. Koivun kasvu vauhdittui merkittävästi tuhkalla tai fosfori-kalilannoitteella (PK).





Luontainen

uudistuminen



Metlan mukaan parhaiten energiakasvatukseen soveltuvat helposti luontaisesti uudistuvat ja nuorena nopeakasvuiset lehtipuut. Tuotoksen ja kannattavuuden maksimoimiseksi kasvatustiheys on suuri ja kiertoaika lyhyt. Korjuun jälkeen syntyy uusi metsä vesoista ilman lisätöitä.

Turvetuotannosta vapautuvilla suonpohjilla on ohut turvekerros, joka on varsin hapan. Typpeä on puun juurille runsaasti, kalista ja fosforista on pulaa.

Metlan tutki koivikon vesottamista ja ravinnetaloutta vertaamalla lannoittamattomia, PK-lannoitettuja sekä tuhkaa saaneita koealoja.





Koivu sitoi
reippaasti hiiltä



Tutkimuksen mukaan koivun kiertoajan tulisi olla yli 21 vuotta, jotta biomassatuotos olisi mahdollisimman suuri.

Koivikon ravinnetalous kyetään varmistamaan yhdellä tuhkalannoituksella kiertoajassa.

Metla hakkasi vuonna 1981 koealat turpeen noston jälkeen 1960-luvulla luontaisesti syntyneeseen raudus-hies-paju-sekametsikköön. 16-vuotiaaseen metsikköön tehtiin aukko yhdeksälle koealalle, yksi jätettiin kasvamaan. Avohakatuille koealoille perustettiin myös lannoituskoe.

Koivikossa oli ennen hakkuuta keskimäärin 11 000 runkoa hehtaarilla. Runkoluku 7-kertaistui kahdessa vuodessa avohakkuusta. Sitten runkoluku laski vähitellen ja oli 21-vuoden iässä 8 700 kappaletta hehtaarilla. Käsittelemättömällä koeruudulla oli 37 vuoden iässä 4 100 runkoa hehtaarilla.

Lannoittamattomien koealojen lehdetön maanpäällinen biomassatuotos oli 62 tonnia kuiva-ainetta, PK-lannoitettujen 85 ja tuhkalla lannoitettujen 95 tonnia hehtaarilla.

Kuutiometreinä määrät ovat huomattavasti isommat, mutta niitä ei mitattu.

Koko 37 vuoden jakson aikana lannoittamattomat, PK- ja tuhkalannoitetut metsiköt olivat sitoneet hiiltä 61, 73 ja 78 tonnia hehtaarilla.

Tuhkalannoitus nosti turpeen pintakerroksen pH:n 4,5:sta 5,5:een. Lannoituksen vaikutus pieneni tutkimusjakson loppua kohden eikä ollut enää merkitsevä 21 vuoden tutkimusjakson lopussa.



JUHA AALTOILA