Suomen HALLITUKSEN pyydettävä anteeksi Israelilta!

Paljon kiitoksia, herra presidentti.

On ilo nähdä yleiskokous Israelin suurlähettilään johtamana, ja on ilo nähdä teidät kaikki, arvoisat edustajat.

Hyvät naiset ja herrat,

Kolmetuhatta vuotta sitten kuningas Daavid hallitsi juutalaista valtiota ikuisessa pääkaupungissamme Jerusalemissa. Sanon tämän kaikille niille, jotka julistavat, ettei juutalaisella valtiolla ole juuria alueellamme ja että valtiomme katoaa pian.
Kautta historiamme juutalainen kansa on voittanut kaikki tyrannit, jotka ovat pyrkineet tuhoamaan meidät. Noiden tyrannien ideologiat historia on hylännyt.

Israelin kansa elää yhä. Me sanomme hepreaksi Am Israel Chai, ja juutalainen valtio elää ikuisesti.

Juutalainen kansa on elänyt Israelin maassa tuhansia vuosia. Vielä senkin jälkeen, kun suurin osa kansastamme oli siirretty pois, juutalaisia asui Israelin maassa kautta aikojen. Suuri osa kansastamme ei koskaan lakannut unelmoimasta paluusta muinaiseen kotimaahamme.

Uhmaten historian lakeja me teimme juuri sen. Me kokosimme pakolaiset takaisin maahamme, saimme takaisin itsenäisyytemme ja rakensimme uudelleen kansallisen elämämme. Juutalainen kansa on palannut kotiin.
Meitä ei koskaan enää revitä irti juuriltamme.
Eilen oli Jom Kippur, juutalaisen vuoden pyhin päivä.
Joka vuosi yli kolmen vuosituhannen ajan me olemme kokoontuneet yhteen tänä katumus- ja sovituspäivänä. Me teemme tiliä menneisyydestämme. Me rukoilemme tulevaisuutemme puolesta. Me muistelemme vainojen surua; me muistelemme hajaannuksen ajan suuria ponnistuksia; me murehdimme kansamme kolmanneksen, kuuden miljoonan, tuhoamista holokaustissa.

Mutta Jom Kippurin lopussa me juhlimme.

Me juhlimme Israelin uudelleensyntymistä. Me juhlimme nuorten miestemme ja naistemme sankarillisuutta. He ovat puolustaneet kansaamme osoittaen Joosuan, Daavidin ja muinaisten makkabealaisten peräänantamatonta rohkeutta. Me juhlimme kukoistavan modernin juutalaisvaltion ihmettä.

Israelissa me kuljemme samoja polkuja, joita patriarkkamme Aabraham, Iisak ja Jaakob astelivat. Mutta me raivaamme uusia uria tieteessä, teknologiassa, lääketieteessä ja maanviljelyksessä.

Israelissa menneisyys ja tulevaisuus tulevat yhteen.

Ikävä kyllä tällaista ei tapahdu monissa muissa maissa. Tänään käydään suurta kamppailua nykyajan ja keskiaikaisen välillä.

Nykyaikaisuuden voimat pyrkivät loistavaan tulevaisuuteen, jossa kaikkien oikeuksia suojellaan, jossa jatkuvasti laajeneva digitaalinen kirjasta on jokaisen lapsen käytettävissä, jossa jokaisen elämä on pyhä.

Keskiaikaisuuden voimat pyrkivät luomaan maailman, jossa naiset ja vähemmistöt alistetaan, jossa tieto tukahdutetaan, jossa ei elämää vaan kuolemaa ihannoidaan.

Nämä voimat kamppailevat keskenään kaikkialla maailmassa, mutta voimakkaimmin Lähi-idässä.

Israel puolustaa ylpeästi nykyaikaisuuden voimia. Me puolustamme kaikkien kansalaistemme oikeuksia: miesten ja naisten, juutalaisten ja arabien, muslimien ja kristittyjen – kaikki ovat tasa-arvoisia lain edessä.

Israel tekee myös maailmasta paremman paikan: tiedemiehemme voittavat Nobelin palkintoja. Meidän tietotaitoamme on jokaisessa kännykässä ja tietokoneessa, joita te käytätte. Me estämme nälkää kastelemalla Afrikan ja Aasian kuivia alueita.

Jokin aika sitten vierailinTechnionissa, yhdessä teknologisista tutkimuslaitoksistamme, Haifassa. Liikutuin syvästi nähdessäni miehen, joka oli halvaantunut vyötäröstä alaspäin, kiipeävän portaita ylös aivan helposti israelilaisen keksinnön avulla.
Ja israelilaisten suuri myötätuntoisuus on heidän poikkeuksellisen luovuutensa veroista. Kun tuhoisia onnettomuuksia tapahtuu missä tahansa maailmassa – Haitissa, Japanissa, Intiassa, Turkissa, Indonesiassa tai muualla – israelilaiset lääkärit ovat ensimmäisten joukossa paikalla suorittamassa pelastavia leikkauksia.

Viime vuonna menetin sekä isäni että appeni. Samoissa potilasosastoissa, joissa heitä hoidettiin, israelilaiset lääkärit hoitivat myös palestiinalaisia arabeja. Itse asiassa joka vuosi tuhannet arabit palestiinalaisten alueilta ja kaikkialta Lähi-idästä tulevat israelilaisten lääkäreiden hoitoon Israelin sairaaloihin.

Tiedän, että toiset puhujat eivät kerro tätä teille tältä puhujankorokkeelta, mutta se on totuus. On tärkeää, että te tiedätte totuuden.

Israel vaalii elämää, ja siitä syystä Israel vaalii myös rauhaa ja etsii sitä.

Me pyrimme pitämään yllä historiallisia siteitä ja historiallisia rauhansopimuksiamme Egyptin ja Jordanian kanssa. Me tavoittelemme kestävää rauhaa palestiinalaisten kanssa.

Presidentti Abbas puhui täällä juuri äsken.

Sanon hänelle ja sanon teille:

Me emme ratkaise konfliktiamme herjaavilla puheilla YK:ssa. Konflikteja ei ratkaista sillä tavalla. Me emme ratkaise konfliktiamme yksipuolisilla valtiojulistuksilla.

Meidän tulee istua yhdessä, neuvotella yhdessä ja löytää keskinäinen kompromissi, jossa demilitarisoitu Palestiinan valtio tunnustaa yhden ja ainoan juutalaisen valtion.
Israel haluaa nähdä Lähi-idän, jossa kehitys ja rauha ovat mahdollisia. Me haluamme nähdä kolmen suuren uskonnon, jotka syntyivät meidän seudullamme – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin – elävän rauhassa keskenään kunnioittaen toisiaan.

Mutta radikaalin islamin keskiaikaiset voimat, joiden näitte jokin aika sitten hyökkäävän Amerikan lähetystöihin kautta Lähi-idän, vastustavat tätä.

Ne pyrkivät alistamaan kaikki muslimit valtansa alle. Ne pyrkivät valloittamaan maailman. Ne haluavat tuhota Israelin, Euroopan, Amerikan. Ne haluavat tuhota vapauden. Ne haluavat tuhota nykymaailman.

Sotaisalla islamilla on monia haaroja – Iranin hallitsijoista vallankumouskaarteineen Al Qaedan terroristeihin ja radikaaleihin ryhmiin, jotka lymyävät kaikkialla maailmassa.

Noiden haarojen välillä on eroja, mutta ne ovat kaikki juurtuneet samalle katkeralle suvaitsemattomuuden maaperälle. Tuo suvaitsemattomuus suuntautuu ensin toisiin muslimeihin ja sitten kristittyihin, juutalaisiin, buddhalaisiin, hinduihin, maallistuneisiin ihmisiin, kaikkiin, jotka eivät alistu heidän julmaan oppiinsa.

He tahtovat vetää ihmiskunnan takaisin uskonkappaleiden alle, joita ei ole lupa kyseenalaistaa, ja ankariin yhteenottoihin.

Yhdestä asiasta minä olen varma. Lopulta he tulevat häviämään. Lopulta valo voittaa pimeyden.

Olemme nähneet sen tapahtuvan aikaisemminkin.

Noin viisisataa vuotta sitten kirjapainon keksiminen auttoi vapauttamaan eristäytyneen Euroopan ulos keskiajasta. Lopulta tietämättömyys väistyi valistuksen tieltä.

Myös eristäytynyt Lähi-itä antautuu lopulta vapauden ja teknologian vastustamattomille voimille. Kun tämä tapahtuu, seutuamme eivät hallitse fanaatikot ja salajuonet, vaan järki ja uteliaisuus.

On mielestäni turhaa kysyä, voidaanko tämä fanatismi voittaa. Oikea kysymys on, kuinka monien on kuoltava ennen kuin se tapahtuu.

Olemme nähneet tällaistakin tapahtuvan aikaisemmin.

Noin 70 vuotta sitten maailma näki toisen fanaattisen ideologian, joka pyrki valloittamaan maailman. Se ideologia kaatui roihuten. Mutta sitä ennen se oli riistänyt miljoonien ihmisten hengen. Ne, jotka vastustivat tuota fanatismia, odottivat liian kauan ennen kuin toimivat. Lopulta he voittivat, mutta hinta oli hirvittävä.

Ystäväni, me emme saa antaa saman toistua.

Vaakalaudalla ei ole pelkästään oman maani tulevaisuus. Vaarassa on koko mailman tulevaisuus. Mikään ei voisi olla kohtalokkaampaa yhteiselle tulevaisuudellemme kuin Iranin aseistaminen ydinasein.

Ymmärtääksenne, millainen maailma olisi, jos Iranilla olisi ydinase, kuvitelkaa maailmaa, jossa on ydinaseistettu Al-Qaeda.

Ei ole väliä sillä, ovatko nämä kuolettavat aseet maailman vaarallisimman terroristihallituksen vai maailman vaarallisimman terroristijärjestön käsissä. Niitä molempia ruokkii sama viha; niitä molempia ajaa sama väkivallan himo.

Katselkaa vain sitä, mitä Iranin hallitus on saanut aikaan tähän mennessä, ilman atomiaseita.

Vuonna 2009 he tukahduttivat julmasti massamielenosoitukset, joissa vaadittiin demokratiaa heidän omassa maassaan. Nyt heidän kätyrinsä osallistuvat kymmenien tuhansien Syyrian siviilien teurastukseen, mukaan lukien tuhansia lapsia.

Heidän yllytyksestään amerikkalaisia sotilaita tapettiin Irakissa, ja sama jatkuu yhä Afganistanissa. Ennen sitä Iranin edustajat tappoivat satoja amerikkalaisia sotilaita Beirutissa ja Saudi-Arabiassa. He ovat muuttaneet Libanonin ja Gazan terroristilinnakkeiksi upottaen lähes 100.000 ohjusta ja rakettia siviilialueille. Tuhansia näistä raketeista ja ohjuksista on jo laukaistu Israeliin heidän kouluttamiensa terroristien toimesta.

Viime vuonna he levittivät kansainvälisiä terroristiverkostojaan pariinkymmeneen maahan viidelle mantereelle – Intiasta Thaimaahan ja Keniasta Bulgariaan. He jopa suunnittelivat ravintolan räjäyttämistä parin korttelin päässä Valkoisesta talosta tappaakseen erään diplomaatin.

Ja tietenkin Iranin hallitsijat toistuvasti kieltävät holokaustin historiallisuuden ja kutsuvat lähes päivittäin kansoja tuhoamaan Israelin, kuten he tekivät taas tällä viikolla Yhdistyneissä Kansakunnissa.

Kuultuanne tämän yhteenvedon Iranin vihamielisyydestä ilman atomiasetta pyydän teitä vain kuvittelemaan Iranin vihamielisyyttä yhdistettynä atomiaseeseen. Kuvitelkaa heidän pitkän matkan ohjuksiaan ydinkärjillä varustettuina, heidän terroristiverkostojaan atomipommeilla aseistettuina.

Kuka teistä tuntisi olonsa turvatuksi Lähi-idässä? Kuka olisi turvassa Euroopassa? Kuka olisi turvassa Amerikassa? Kuka olisi turvassa missään?

On niitä, jotka uskovat, että ydinaseistettua Irania voidaan pidätellä kuten Neuvostoliittoa.

Se on hyvin vaarallinen oletus.

Sotaisat jihadin kannattajat käyttäytyvät aivan toisin kuin maallistuneet marxilaiset. Ei ollut neuvostoliittolaisia itsemurhapommittajia. Kuitenkin Iran tuottaa heitä joukoittain.

Neuvostoliittolaisia oli mahdollista pidätellä, koska aina kun he joutuivat valitsemaan ideologiansa ja eloonjäämisen välillä, he valitsivat eloonjäämisen.
Mutta iranilaisia on mahdotonta pidätellä sen jälkeen, kun he saavat ydinaseet.

Lähi-idän suuri asiantuntija, prof. Bernard Lewis, osaa pukea ajatuksen parhaiten sanoiksi. Hän sanoi, että mitä Iranin ajatolliin tulee, varma tuho ei ole heille pelote vaan houkutin.

Iranin apokalyptiset johtajat uskovat, että keskiaikainen pyhä mies ilmestyy tuhoisan pyhän sodan puhjettua ja huolehtii siitä, että heidän radikaali islamin haaransa on hallitseva maailmaa.

He eivät pelkästään usko näin. Tuo usko todella ohjaa heidän politiikkaansa ja tekojaan.

Kuuntelepa vain ajatolla Rafsanjania, joka sanoi näin: “Yhdenkin atomipommin laukaiseminen Israelissa tuhoaa kaiken. Se tuottaa islamilaiselle maailmalle vain jonkin verran vahinkoa.”

Rafsanjani sanoi: ”Ei ole järjetöntä harkita sellaista mahdollisuutta.”

Ei järjetöntä…

Ja nämä sanat lausui mies, joka luetaan Iranin maltillisiin.

On järkyttävää, että jotkut ovat alkanet levittää sellaista absurdia ajatusta, että ydinaseistettu Iran voisi vakauttaa Lähi-itää.

Niinpä niin…

Se on aivan samaa kuin väittää, että ydinaseistettu Al-Qaeda toisi rauhan maailmaan.

Hyvät naiset ja herrat,

Olen puhunut tarpeesta estää Irania kehittämästä atomiaseita jo yli 15 vuoden ajan.

Puhuin tästä ensimmäisen pääministerikauteni aikana ja sen jälkeen. Puhuin siitä silloin, kun aihe oli muodikas ja puhuin siitä, kun aihe ei ollut muodissa.

Puhun siitä nyt, koska alkaa olla myöhäistä, todella myöhäistä. Puhun siitä nyt, koska Iranin ydinasekalenteri ei tunne viivytyksiä kenenkään eikä minkään vuoksi. Puhun siitä nyt, koska kun on kyse maani turvallisuudesta, ei ole pelkästään oikeuteni vaan myös velvollisuuteni puhua. Ja uskon, että sama velvollisuus koskee jokaista vastuullista johtajaa, joka haluaa säilyttää maailman rauhan.

Noin vuosikymmenen ajan kansojen yhteisö on koettanut pysäyttää Iranin ydinohjelman diplomatian avulla.

Se ei ole toiminut.

Iran käyttää diplomaattisia neuvotteluja ajan ostamiskeinona kehittäessään ydinohjelmaansa.

Yli seitsemän vuoden ajan kansojen yhteisö on koettanut pysäyttää Irania sanktioiden avulla. Presidentti Obaman johdolla kansojen yhteisö on saanut aikaan joitakin voimakkaimmista sanktioistaan.

Haluan kiittää niitä hallitusten edustajia täällä, jotka ovat liittyneet tähän ponnisteluun. Silllä on vaikutusta. Öljyn vientiä on rajoitettu, ja Iranin taloutta on lyöty kovasti.

Toimilla on ollut vaikutusta talouteen, mutta meidän on kohdattava totuus. Sanktiot eivät ole pysäyttäneet Iranin ydinohjelmaa.

Kansainvälisen atomienergiajärjestön mukaan pelkästään viime vuoden aikana Iran on kaksinkertaistanut sentrifugiensa määrän maanalaisessa Qomin ydinlaitoksessaan.

Tällä myöhäisellä hetkellä on vain yksi tapa rauhanomaisesti estää Irania saamasta atomipommia. Iranin ydinaseohjelmalle on asetettava punainen rajaviiva.

Punaiset rajaviivat eivät johda sotaan; punaiset rajat estävät sotia.

Katsokaa NATOn perussääntöä: se teki selväksi, että hyökkäystä yhteen jäsenvaltioon pidettäisiin hyökkäyksenä jokaiseen jäsenvaltioon. NATOn punainen raja auttoi pitämään yllä rauhaa Euroopassa lähes puolen vuosisadan ajan.

Presidentti Kennedy veti punaisen rajan Kuuban ohjuskriisin aikana. Tuo punainen raja myös esti sodan ja auttoi säilyttämään rauhan vuosikymmenten ajan.

Itse asiassa kykenemättömyys asettaa punaisia rajoja on usein kutsunut vihamielisyyden ilmauksia.

Jos läntiset valtiot olisivat selkeästi vetäneen punaisen rajan 1930-luvulla, uskon, että ne olisivat pysäyttäneet natsien hyökkäykset ja II maailmansota olisi ehkä vältetty.

Jos Saddam Husseinille olisi tehty selväksi 1990, että Kuwaitin valtaaminen merkitsisi punaisen rajan ylittämistä, sota olisi ehkä vältetty.

Selvät punaiset rajalinjat ovat aina toimineet suhteessa Iraniin.
Aiemmin tänä vuonna Iran uhkasi sulkea Hormouzin salmen. USA veti selkeän punaisen rajan, ja Iran perääntyi.

Punaisia rajoja voitaisiin vetää eri osiin Iranin ydinaseohjelmaa. Mutta uskottavuuden vuoksi punainen raja täytyy vetää ennen kaikkea yhteen tärkeään ohjelman osaan: Iranin uraanin rikastamispyrkimyksiin. Sallikaa minun nyt selittää, miksi:
Periaatteessa pommi sisältää räjähtävää ainetta ja sytytysmekanismin.

Yksinkertaisin esimerkki on ruuti ja sytytyslanka. Siis sytytyslanka sytytetään ja ruuti räjäytetään.

Iranin ydinaseen rakennussuunnitelmien kohdalla ruutia vastaa rikastettu uraani. Sytytyslankaa vastaa ydinaseen sytytin.

Iranin on paljon vaikeampaa hankkia riittävästi rikastettua uraania kuin tuottaa sytytin.

Sellainen maa kuin Iran tarvitsee monia, monia vuosia uraanin rikastamiseen pommia varten. Siihen vaaditaan tuhansia sentrifugeja, jotka pyörivät suuressa teollisuuslaitoksessa. Nuo Iranin laitokset ovat näkyviä ja haavoittuvia.

Sen sijaan Iran voisi tuottaa ydinlaukaisimen – sytytyslangan – paljon pienemmässä ajassa, ehkä alle vuodessa, ehkä vain muutamassa kuukaudessa.

Laukaisin voidaan valmistaa pienessä, luokkahuoneen kokoisessa, työpajassa. Voi olla vaikea löytää tuota työpajaa ja osua siihen, erityisesti Iranissa. Iran on suurempi kuin Ranska, Saksa, Italia ja Britannia yhteensä.

Sama pätee pieneen tehtaaseen, jossa he voisivat asentaa taistelukärjen tai ydinaseen, joka voidaan asettaa säiliöalukseen. On suuri mahdollisuus, ettei tuota laitosta löydetä.

Niinpä tosiasiassa ainoa tapa luotettavasti estää Irania kehittämästä ydinasetta on estää Irania rikastamasta uraania riittävästi pommia varten.

Paljonko rikastettua uraania sitten tarvitaan pommin valmistamiseen? Ja miten lähellä Iran on tuota vaihetta?

Sallikaa minun näyttää. Toin teille kaavion. Tässä se on.

_____

Tämä on pommi; tämä on laukaisin.
Siinä tapauksessa, että Iran rakentaa atomipommin, pommiin tulee olla riittävästi rikastettua uraania. Ja Iranin tulee käydä läpi kolme vaihetta.
Ensimmäinen vaihe: heidän tulee rikastaa riittävästi matalasti rikastettua uraania.
Toinen vaihe: heidän tulee rikastaa riittävästi keskinkertaisesti rikastettua uraania.

Ja kolmas ja viimeinen vaihe: heidän tulee rikastaa riittävästi korkeasti rikastettua uraania ensimmäiseen pommiin.

Missä vaiheessa Iran on? Iran on saattanut loppuun ensimmäisen vaiheen. Se vei monta vuotta, mutta he tekivät sen ja saavuttivat 70 % tavoitteestaan.
Nyt he ovat pitkällä toisessa vaiheessa. Ensi kevääseen mennessä, viimeistään ensi kesänä nykyisillä rikastusmäärillä he saavat loppuun toisen vaiheen keskivahvan rikastuksen ja siirtyvät viimeiseen vaiheeseen.
Tuosta hetkestä tarvitaan vain muutamia kuukausia, ehkä vain muutamia viikkoja siihen, että he saavat riittävästi rikastettua uraania ensimmäiseen pommiin.

_____

Hyvät naiset ja herrat,

Se mitä kerroin teille ei perustu salaiseen tietoon. Se ei perustu sotilastiedusteluun. Se perustuu julkisiin Atomienergiajärjestön raportteihin. Kuka tahansa voi lukea ne. Ne löytyvät netistä.
Jos nämä siis ovat tosiasioita, ja ne ovat, minne punainen raja tulisi piirtää?

Se tulisi piirtää juuri tähän…

Ennen kuin Iran saattaa loppuun toisen rikastusvaiheen pommia varten.

Ennen kuin Iran saavuttaa sen pisteen, jossa se on vain muutaman kuukauden tai viikon päässä siitä, että sillä on riittävästi rikastettua uraania atomipommia varten.
Joka päivä tuo hetki on lähempänä. Siksi puhun tänään niin tietoisena asian kiireellisyydestä. Ja siksi jokaisen tulisi nähdä, että asia on kiireellinen.

Jotkut, jotka väittävät, että vaikka Iran veisi loppuun rikastusprosessin, vaikka se ylittäisi punaisen rajaviivan, jonka juuri vedin, meidän tiedusteluagenttimme tietävät, milloin ja missä Iran valmistaa laukaisimen, kokoaa pommin ja valmistaa taistelukärjen.

Katsokaahan, kukaan ei arvosta tiedustelujoukkojamme enemmän kuin Israelin pääministeri. Kaikki nämä johtavat tiedusteluagentit ovat suurenmoisia, omamme mukaan lukien. He ovat estäneet monia hyökkäyksiä. He ovat pelastaneet monia henkiä.

Mutta he eivät ole erehtymättömiä.

Yli kahden vuoden ajan tiedusteluagenttimme eivät tienneet, että Iran rakensi valtavan ydinrikastuslaitoksen vuoren alle.
Haluammeko vaarantaa maailman turvallisuuden olettamalla, että löydämme ajoissa pienen työpajan maasta, joka on pinta-alaltaan puolet Euroopasta?
Hyvät naiset ja herrat,

Oleellista ei ole, milloin Iran saa pommin. Oleellisempaa on, missä vaiheessa emme enää kykene estämään Irania saamasta pommia.

Punainen raja tulee vetää Iranin uraanin rikastamisohjelmalle, koska nämä rikastuslaitokset ovat ainoat ydinlaitokset, jotka voimme varmasti nähdä ja joihin voimme luotettavasti osua.

Uskon, että kohdatessaan selvän punaisen rajan Iran perääntyy.

Tällöin saamme lisäaikaa sanktioille ja diplomatialle vakuuttaaksemme Iranin luopumaan atomiaseohjelmasta kokonaan.

Kaksi päivää sitten tällä puhujankorokkeella presidentti Obama toisti, ettei ydinaseistetun Iranin uhkaa voida sallia.

Arvostin suuresti presidentin mielipidettä, ja sitä arvostavat kaikki maani ihmiset. Meillä on sama päämäärä: pysäyttää Iranin ydinaseohjelma. Tämä päämäärä yhdistää Israelin kansaa. Se yhdistää Amerikkaa, demokraatteja ja republikaaneja yhtä lailla, ja sen takana ovat tärkeät johtajat kautta maailman.

Se, mitä sanoin tänään, auttaa varmistamaan, että tämä yhteinen päämäärä saavutetaan.

Israel keskustelee USA:n kanssa tästä asiasta, ja luotan siihen, että löydämme yhteisen polun, jolla pääsemme eteenpäin.

Hyvät naiset ja herrat,

Vastakkainasettelun nykyaikaisuuden ja keskiaikaisuuden välillä ei tarvitse olla edistyksen ja perinteen taistelua.

Juutalaisen kansan perinteet juontavat aikaan tuhansia vuosia sitten. Ne ovat kollektiivisten arvojemme ja kansallisen voimamme lähde.
Samalla juutalainen kansa on aina katsonut kohti tulevaisuutta. Läpi historian me olemme olleet eturintamassa laajentamassa vapautta, edistämässä tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia.

Me puolustamme näitä periaatteita, emme perinteistämme huolimatta vaan niiden tähden.

Me kuuntelemme juutalaisten profeettojen Jesajan, Aamoksen ja Jeremian sanoja, kun he kehottavat kohtelemaan kaikkia arvokkaasti ja myötätuntoisesti, tavoittelemaan oikeutta, vaalimaan elämää ja rukoilemaan ja kamppailemaan rauhan puolesta.

Nämä ovat kansani ajattomat arvot, ja nämä ovat juutalaisen kansan suurin lahja ihmiskunnalle.

Omistautukaamme tänään puolustamaan näitä arvoja niin että voimme puolustaa vapauttamme ja suojella yhteistä sivilisaatiotamme.

Kiitos.