Yksikin lapsimurha on liikaa

#186: Henna Wessman -

Hyvä Henna Wessman!

Ei ole huono asia nostaa adressia esille. Mutta sellaisessa vastuussa tulee jotakin pohjaa olla?

Kysymyksiä:

1)  Mikä on ikäsi, koulutustaustasi, asiantuntemuksesi?

2) Miten perustelet mm. tämän kannanottosi:

"Maailma on täynnä pahuutta, itse en lähtisi siihen väkivallalla puuttumaan, mutta kuolemantuomion kannalla olen minäkin"

Olet siis väkivallan kannattaja? Kuolemantuomio on väkivaltaa. Se on ihmiselämän lopettamista. Ja sitä kannatat?

Kuinka sitten kiihkoilet sen isän puolesta, joka murhasi lapsen? Kun siis itsekin olet murhan, eli kuolemantuomion kannalla? Kovin ristiriitaista? Valikoivaa murha-aseen sovellusta.

Toki ns. Hammurabin laki: silmä silmästä, hammas hampaasta, jne. on monen ihmisen kostonhaluisen pimeyden "laki", mutta nekin maat jotka kuolemantuomioita tekevät, tekevät jopa virheitäkin. Moni syytönkin on tuomittu kuolemaan. Moni syyllinen on päässyt ja päästetty pakoon.

Ei, ei kuolemantuomio ole mikään patenttiratkaisu. Se kyllä kovasti hivelee kostonhaluisen ihmismielen maailmaa. Mutta jos kuolemantuomiota haaveillaan, niin entäs sitten, jos sinun lapsesi, äitisi, isäsi, veljesi, sisaresi, rakkaasi.... olisi tullut sen eteen että hänet tuomitaan kuolemaan? Ja jos sattuisit tietämään, että hän tuli "murhaajaksi" sen tähden, että hänet ensin lapsena murhattiin, henkisesti. Hänelle tehtiin kamaluuksia. Ja hänen sielunsa kuoli. Hänestä tuli kovis, tunteeton ihmispeto. Hän kadotti ihmisyytensä, inhimillisyytensä... Ja jatkossa?  Hänestä kehittyi pedofiili, insestityyppi, raiskaaja. HÄn kosti kylmästi kaiken sen, mitä itse oli saanut kokea. Hän ei enää ollut ns. "ihminen"  - vaan sisältä kuollut peto.

Viha oli hänen energiansa. Pahuus oli hänen tietokone-ohjelmansa, hänen päässään. Sisäisesti silvottu ihminen tunsi vain halua kohdistaa kokemansa silpomisen johonkin. Avuttomaan, puolustuskyvyttömään. Se oli eräs finaali. Mutta mikä oli alussa?

Eli, sitten saisi tuomita kuolemaan ne, jotka hänet rikkoivat, tuhosivat. Ja sitten ne, joka siihen olivat syypäät, ja niin ja niin. Jokainen syyttäisi edeltäjiään... ja lopuksi oltaisiin, missä?  Kaikki olisi pitänyt tappaa. Kaikki olivat tehneet väärin. Kuka enemmän, kuka vähemmän.  Yhtään sossutanttaa ei toki olisi? Eikä ketään, kaikista löytyisi vikaa ja virheitä. Ja Sinä Henna Wessman, ainoana täydellisenäkö toimisit "tutkinnanjohtajana" , syyttäjänä, Korkeimpana Tuomarina?

Maailmassa on tapahtunut ja tapahtuu kamaluuksia. Eivätkä ne edes tähän lopu? Kiusattuja ja pahoinpideltyjä, keskellämme eläviä lapsia, heidän asiaansa tuskin tämäkään adressi juuri auttaa?  Joukkovoima,  affektiivinen kiihko, illuusio siitä että virkavalta ja päättäjät noteeraavat   -  se on eräs laji yrittää auttaa.  Tässä yrityksessä on vaara, että mopo karkaa käsistä?

Ja lopuksi? Sillä aikaa kun syyllisten (?) kuolemantuomioita varrotaan, moni lapsi kärsii, jopa kuolee. Tärkein sektori jää varjoon.