IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Onko oikeasti ihmisten tietämys polttotekniikasta ja taloudesta niin huonoa, että ollaan valmiita kusemaan kunnallisten energialaitosten peltilaatikon sisällä roihuavaan nuotioon hinnalla millä hyvänsä?

Nykyiset sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset ovat suunniteltu turpeen ja puun yhteispoltolle. Pelkästään turpeella ei kannata lämmittää sen ailahtelevan saatavuuden takia, joka asettaisi kaukolämpöputken isommassa päässä olevan laitoksen melko riskialttiiseen asemaan.
Ilman turvetta ei kumminkaan voida taloudellisesti ajaa. Teknisesti kyllä, taloudellisesti ei.

Turve nääs sisältää rikkiä, joka yhdessä puun kanssa poltettuna muodostaa kattilan sisäpinnoille kerroksen hematiittiä ja magnetiittiä, korroosiolta suojaavia raudan oksideja. Turpeen käyttö myös vähentää tuhkakerrostumien syntymistä, joka parantaa kattilan hyötysuhdetta. Vähemmällä polttoaineella enemmän.
Turpeen sisältämä rikki suojaa myös toisellakin tapaa kuin muodostamalla suojaavia pintoja. Se sitoo alkaliklorideja, mm. klooria, joka kattilan sisäpinnoille jäädessään laskee hyötysuhdetta ja aiheuttaa korroosiota. Leijupedissä poltettaessa petihiekan agglomeroituminen vähenee ja alentaa kustannuksia vähentyneellä petihiekan vaihtotarpeella. Petihiekka on erittäin hienojakoista, mutta sen agglomeroituessa partikkelikoko kasvaa ja niiden leijuminen loppuu.

Turpeen korvaava tuote rikin osalta on kivihiili tai puhdas rikki. Jos sattuu olemaan syöttölaitteet pelkälle rikille rakennettu. Rikki itsessään on huono polttoaine, joten useimmat laitokset luultavasti käyttävät kivihiiltä. Puu ei sisällä rikkiä.

Kun ajatellaan tälläisten isojen laitosten hankintapäätöstä ja käyttöikää, joka on 30-50vuotta olisi hulluutta kieltää turpeen tuotanto. Näitä laitoksia joiden suunniteltu polttoainemixi sisältää turvetta jossain mittakaavassa, 10-30%, on jokaisessa niemen nokassa. Aikasta iso raha lähtä uusimaan kaikki laitokset pelkälle puun poltolle. Siinä menee vähän muutakin uusiksi kuin pelkät kattilan sisäpuoliset putket, joita on...paljon. Savukaasukanavassa ei mene pelkästään yksi putki, vaan laitoksen koosta riippuen luvoja, tulistimia ja syöttöveden esilämmittimiä useampia. Nämä eivät suinkaan ole ujutettu pienestä huoltoluukusta sisään vaan kattila on rakennettu niiden ympärille.

Voidaanhan toki kaikki laitokset muuntaa pelkällä puulla käyväksi, mutta kukas sen maksaa? Itse veikkaan, että kaukolämmön hinta nousee 7-9% tänäkin vuonna ja mitään sen kummempaa ei ole tapahtunut kun turpeesta on vähän pulaa. Toki savukaasujen päästörajat kiristyvät parin vuoden päästä ja se aiheuttaa uusien investointien myötä hinnankorotuspaineita, mutta mitä sitten? Asiakas sen maksaa.

Tämä ei suinkaan ole turpeenpuolustajan itsensä kehittelemää, vaan ihan VTT:n tutkimaa tietoa.
Sen lisäksi, että suomessa on tutkimusta biomassojen polttotekniikasta, löytyy myös tutkimusta hyödyntäviä yrityksiä. Metso ja Foster Wheeler suurimpina joiden leijupetikattila tuotteena on vertaansa vailla. Keskieuroopan vihertyessä on suomella hyvät mahdollisuudet saada isoja tilauksia. Heille biomassojen suurimittainen polttaminen ja sen tuomat haasteet ovat ihan uutta, mutta suomessa sen tutkimus ja käytäntö ovat olleet olemassa jo monta kymmentä vuotta.

Ainiin ja tueksi muutama linkki, niin voi kukin käydä lukemassa slaideista pintaraapaisun siitä mitä energiantuotantolaitoksilla tapahtuu:

http://www.lut.fi/fi/lut/news/2010/sivut/20101214_vaitos_tourunen.aspx

http://koti.mbnet.fi/ppom/PDF/RY.pdf

http://www.metso.com/fi/corporation/articles_fin.nsf/WebWID/WTB-090526-2256F-E1737

http://www.videonet.fi/tekes/climbus2009/26/Climbus-Jouni%20Kinni.pdf