IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

#239: Ähtärin kesä- ja ranta-asukas - Turvetuotanto ei pahin likaaja 

Aika turhaa vetää keskusteluun fosfori- ja typpikuormitus kun turvetuotannon ongelmana on erityisesti kiintoaines ja hapan vesi.

"Mitä taas tulee kiintoainepäästöihin, niin nykyisellä tekniikalla mitä turpeen kanssa touhuavat käyttävät, ei kiintoainepäästöjä sieltä tule."

Miten nykyinen tekniikka toimii esim. tilanteessa, jossa vesiensuojelurakenteet puuttuvat ja suon kuivatus on käynnissä? Miten vesiensuojelurakenteet toimivat kun niiden huollosta ei näy mitään merkkejä ja niistä löytyy puutteita? Jos esim. laskeutusaltaan lähistöllä ei näy mitään merkkejä siitä, että altaasta on poistettu lietettä. Miten nykyinen tekniikka toimii tuotantoalueilla, joissa ei ole mitään pintavalutuskenttiä?

"Kyllä suurin on metsäojitukset, jotka on tehty suomaille. Niistä tulee kiintoainetta ja veden väriä muuttavaa ruskeaa vettä."

Sammaloitunut vuosikymmeniä sitten tehty oja tuo metsästä, jonka maaperä on kasvillisuuden peitossa, irtonaista turvetta oleellisesti vesistöön? Aika kaukaa haettu selitys. Ojasta voi käydä hakemassa näytteen ja verrata sitä näytteeseen turvetuotantoalueen laskuojasta.

"Koko Ähtärinreitin alueella on satoja kesämökkejä. Emme me syytä täällä turvetuotantoa siksi pahaksi likaajaksi."

Tämä logiikka ei oikein aukea. Jos alueella on satoja kesämökkejä niin mitä tekmistä sillä sen mielipiteen suhteen että onko turvetuotanto paha likaaja vai ei.

"Me täällä Ähtärinjärven rannoilla käännämme syyttävän katseemme maa- ja metsätalouteen."

Ketähän tämä 'me' tarkoittaa?

"Vedenlaatu on kuitenkin täällä aivan tyydyttävällä tasolla mittausten mukaan."

Miksi tyytyä tyydyttävään vedenlaatuun kun luokitus voisi olla vaikka hyvä? Ero oikeasti puhtaisiin järviin on kyllä melkoinen (musta vastaan lähes kirkas vesi).