Vaadimme vuonna 2007 väärinperustein huostaanotetun, Joona Markus Mikael Leppäniemen palauttamista k

#50: Vieras - Jos perheellä ei ole lakimiestä tai asianajajaa, 

3 vuotta on pitkä aika.

Mikä tapaamisten tarkoitus on ja onko niissä ajatusta?

Taloudellinen tilanne ajaa hyvin nopeasti siihen, ettei 300km matkoja tehdä jatkuvasti.

Lisäksi se on erittäin turhauttavaa, lapsen kun pitäisi olla oikeasti kotona, eikä siellä 300km päässä.

Olen itse ollut vastaavissa tilanteissa ja voin sanoa, että ei todellakaan tullut osallistuttua kaikkiin tapaamisiin tai neuvotteluihin.

Sen verran turhauttavaa se on, vaikka sitä vanhemmuudenkin nimissä punnitsee.

Ihminen tai vanhempi jolla riittää voimat kotona ja arjessa joutuukin muuttua ihan yli-ihmiseksi, kun tilanne

vaikeutetaan tuolla tavalla ja se on henkisesti todella raskasta kaupanpäällisiksi, sen lisäksi, että vanhempi kokee myös syyllisyyttä väliinjätetyistä tapaamisista.

Vielä kuudenneksi: Jos sijari hoitaakin lapsen tapaamisen omalla tavallaan antamatta omaa aikaa vanhemmille niin on tosi helppoa lähteä 300km tapaamiseen.