Vaadimme vuonna 2007 väärinperustein huostaanotetun, Joona Markus Mikael Leppäniemen palauttamista k

Hei.

Tehokkain tapa on viedä asia käräjäoikeuteen.
Huomautan kuitenkin, että prosessi tulee viemään rahaa ja aikaa paljon.
Asia olisi siis syytä viedä ensin käräjäoikeuteen. Mikäli ette ole tyytyväisiä käräjäoikeuden päätökseen, on asia vietävä hovioikeuteen. Taas sama homma, mikäli ette ole tyytyväisiä, on vuorossa Korkein oikeus. Mikäli tämäkään päätös ei tyydytä, voitte viedä asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on Strasbourgissa toimiva ylikansallinen tuomioistuin, joka valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista.

Jokainen sopimusvaltio tai yksityinen valittaja voi valittaa EIT:een, jos kokee ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksiensa tulleen loukatuksi. EIT:ssa osapuolina ovat aina valtio ja yksityinen valittaja, eikä toista yksityistä vastaan voi nostaa kannetta. Kaikki asiakirjat ja tuomiot ovat julkisia. Tuomioistuimen työkielet ovat ranska ja englanti, mutta kukin voi laatia valituksen omalla kielellään.

Valitukset jaetaan osastoille ja puheenjohtajat määräävät niille tuomarin, jonka jälkeen hän päättää siirretäänkö asia jaostoon vai komiteaan. Komitea voi yksimielisellä äänestystuloksella jättää valituksen tutkimatta tai poistaa sen asialistaltaan. Pääsääntöisesti tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä on, että kotimaiset valitustiet ja oikeusturvakeinot on käytetty (toisin sanoen tehokkaisiin oikeusturvakeinoihin on jo vedottu kotimaassa). Nykyisin näin tapahtuu yli 90 %:ssa valituksista. Jos komitea hyväksyy valituksen, jaosto tai tuomari ohjaa valituksen suoraan sinne. Jaostot päättävät tutkittavaksi ottamisesta ja asiakysymyksistä. Jos valitukseen liittyy tärkeä ihmisoikeussopimuksen tulkintakysymys tai ratkaisu johtaa ristiriitaan aiempien tuomioiden kanssa, voi jaosto luopua valituksesta ja antaa sen suurelle jaostolle. Jaosto voi pyytää lisätodisteita, kutsua asianomaiset suulliseen käsittelyyn, kehittelemään näkökantojaan ja esittämään vaatimuksensa hyvitykseen. Puheenjohtaja voi antaa luvan tai käskyn ulkopuolisille valtioille tai henkilöille osallistua suulliseen käsittelyyn. Asiaan voidaan myös hakea luottamuksellisesti sopimusratkaisua. Päätökset tehdään äänestämällä, mutta tuomarilla on oikeus liittää mukaan eriävä mielipide.

Ulkoministeriö vastaa Suomen valtion edustamisesta kansainvälisissä ihmisoikeuksia käsittelevissä lainkäyttö- ja tutkintaelimissä.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) toimitti Suomen hallitukselle vastinetta varten 23 uutta valitusta vuonna 2005. Ratkaisuja tuomioistuin antoi 30 tapauksessa. EIT:ssä eri käsittelyvaiheissa on jatkuvasti noin 80 valitusta. Suurin osa tehdyistä valituksista jätetään syystä tai toisesta tutkittavaksi ottamatta.

Valituksen edellytykset

Valituksen edellytyksenä on mm.

henkilön ihmisoikeussopimuksella turvattua oikeutta on rikottu viranomaisen toimesta,
kaikki kotimaiset oikeuskeinot on käytetty ja
valitus on tehty kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun korkein kansallinen oikeusaste tai muu viranomainen on antanut lopullisen päätöksensä asiassa.



Lähteet: http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=204925
http://Finlex.fi