VAADIMME MUUTOSTA SUSIPOLITIIKKAAN: KANSALAISALOITE

#4078: kuitenkin toiveikas -  

Kyllä tällainen on kanta asianomaisella EU-komissaarilla, että tulkintaoikeus susikannan ongelmattomasta koosta ja rakenteesta on täysin kansallinen, periaate eli susikannan säilyttäminen ei-uhanalaisena on ylikansallinen.

Tämä periaatteellinen työnjako tukee normaalia järjellistä ajattelua, kyllä kai jokainen ymmärtää, että Brysselissä ei voida ottaa tulkintaa yksilö- tai laumakohtaisesti (häirikkö vai ei!) ja myöskin sen, että jos kansallinen tulkinta uhkaa koko lajin olemassaoloa, ei tulkinta voi olla enää sopusoinnussa direktiivin kanssa.

Itse välillä ihmettelen RKTL-riistahallinto-MMM näkemyksiä (olla reagoimatta), jos ja kun henkilöuhririski sitten  realisoituu, niin jokainen ymmärtää, että mainittu toimija-akseli ei voi enää siinä vaiheessa vetäytyä EU:n selän taakse, olisihan nimittäin melko surkuhupaisaa puhetta, että kyllähän me olisimme myöntäneet kaatolupia, mutta Brysselin normeja noudattaaksemme  emme sitä voineet ajoissa tehdä. Bryssel voi järkiperustein vetäytyä omasta vastuustaan toteamalla vain, että häirikkösusia ei suojaa mikään direktiivi ja häirikköyksilön tai -lauman tulkinta on täysin kansallinen asia, kuinka voitaisiin edes olettaa (lakinormien tai myöskään järjellisen ajattelun mukaan), että se voisi olla ylikansallista tulkintaa.

Itse olen sitä mieltä, että pitää erottaa kaksi asiaa toisistaan:

-onko kysymys direktiiviluokan muutoksesta (4 vs. 5), jolloin muidenkin kuin luontaisen ihmispelkonsa menettäneiden yksilöiden metsästys tulisi luvalliseksi muuallakin kuin poronhoitoalueella vai

-onko kysymys tulkinnan muutoksesta terveen järjen mukaiseksi, jolloin emme voi puhua minkäänlaisesta susilain muutoksesta tai edes tulkinnan muutoksesta ylikansallisesta näkökulmasta.  Sen sijaan kansallisesta näkökulmasta voitaisiin puhua tulkinnan muutoksesta terveen järjen mukaiseksi emmekä olisi enää paavillisempia kuin paavi itse, mikä Suomen suhde EU:hin usein on tietäen samalla, että vallankin Etelä-Euroopassa asiat usein hoidetaan oman ajatuksen mukaisesti, olipa direktiivit mitkä tahansa.  Tästä viimemainitusta minulla on oman ammattini kautta tietoa tietääkseni mistä puhun.

Siis puheet, että häirikkösusien poisto vaatii EU:n hyväksynnän on puhdasta potaskaa, vaikka tietyt asiaan nähden sivulliset intressitahot pyrkivät tällaista käsitystä ylläpitämään.  Ymmärtävätköhän asioista päättävät viranomaiset itsekään, mikä riski heidän omaan päätöksentekoonsa voi kohdistua.  Onko kaukaa haettu ajatus, että ihmisuhrin realisoituessa joku viranomainen on leivättömän pöydän ääressä, koska lähes aina on niin, että raportointeja häirikkölaumasta tai -yksilöstä tulee kasapäin usean päivän ajan, joten asian yllätyksellisyyteen tuskin puolustuskaan voi silloin vedota, vaan kysymys on enemmänkin niin, että uhka tiedettiin, mutta mitään ei tehty (ellei poliisiorganisaatio sitä tee, kuten usein on tapahtunutkin, kiitos siitä poliisille).