Lapsen vieraannuttaminen rangaistavaksi

Kommenttini 21 viittasi siis itse adressin aiheeseen, ei edellisiin kommentteihin. Lapsen vieraannuttamisen kriminalisoiva laki auttaisi ymmärtääkseni nimenomaan "normaaleja" isiä ja äitejä, jotka (ja joiden lapsi/lapset) kokevat huoltokiusaamista. Siksi luulen, että tämä laki toimisi eri tavalla, jos toisella vanhemmista olisi esim. perheväkivaltatuomioita tai jotain mikä tekisi heistä oikeasti vaarallisia ympäristölleen.

Veikkaan, että valtaosassa eroperheitä vieraannuttamista on koettu ainakin jossain määrin. Lapsen etua on niin vaikea ajatella silloin, kun tunteet ottavat ylivallan yhdessä elämän vaikeimmista kriiseistä, jollaiseksi eron ajattelen. Siksi olisikin hienoa, että lapsia tuettaisiin lain voimin. Eräs psykologi kerran vertasi vieraannuttamista "pieneen kuolemaan". Minusta se oli osuva vertaus: jos vieraannutetaan lapsena toisesta vanhemmastaan ja sen puolen suvusta, tuntee itsensä helposti "puoliksi huonoksi", kelpaamattomaksi toisen vanhempansa tähden. Päällisin puolin kaikki voi näyttää olevan ok: koulu sujuu, kavereita on, ruoka maistuu, kasvu etenee; mutta sisimpään tällainen jättää rumat jäljet, ja ne seuraavat mukana läpi elämän. Niistä on vaikea puhua ja niihin on ehkä ajan myötä vaikeaa ja kipeää saada kosketusta, mutta kipeää kuitenkin tekee. Tätä en toivo kenellekään lapselle enkä aikuiselle.