IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Ainoa yltäkylläinen energialähteemme on viime jääkauden jälkeen soihin kertynyt turve, jonka määrä lisääntyy jatkuvasti. Soiden korjuukelpoiset polttoturvevarat ovat yli 10-kertaiset metsien kokonaispuustoon verrattuna. Suomen soissa on tosiasiassa enemmän energiaa kuin Pohjanmeren öljykentissä. Nykyisellä kulutuksella polttoturvetta riittäisi 300 - 400 vuodeksi, vaikka turpeen kasvua ei otettaisi huomioon. Todellisuudessa turvetta muodostuu kaiken aikaa selvästi enemmän kuin sitä käytetään. Turpeen hyötykäyttöä hankaloittaa se, että se on EU:n suurissa viisauselimissä luokiteltu kivihiileen ja öljyyn verrattavaksi uusiutumattomaksi polttoaineeksi. Kaikkein jyrkimpiä turpeen käytön vastustajia ovat kuitenkin kotimaiset "isänmaan ruoskijat", jotka ovat kuorossa väittäneet turpeen olevan kivihiiltäkin saastuttavampaa polttoainetta.

Vaikka monissa yhteyksissä lähes kielletään kansalaisia jankuttamasta turpeen uusiutumisesta, en voi metsien kasvututkijana muuta kuin ihmetellä sitä, miksi turve olisi puuta kummempi biopolttoaine. Niin kauan kuin biomassaa kasvaa metsiin ja soihin reilusti enemmän kuin niitä käytetään, on uusiutuvan energian käyttö ekologisesti kestävää. Se, että turve saavuttaa korjuukypsyytensä kymmenen kertaa puuta hitaammin, ei vaikuta asiaan. Eihän metsän puistakaan nyljetä joka vuosi syntyviä vuosirenkaita poltettavaksi tai paperiksi. Puusto korjataan kokonaisuudessaan vasta sitten, kun se on hakkuukypsää.

Ja nyt tuon ylläolevan kirjoitukseni luettuaan moni ajattelee että täällähän puhutaan turpeen päästöistä vesistöön. Näin tutkijan kannalta ko asioita erittäin paljon tutkineena voin kertoa että maa-ja metsätaloudesta ylivoimaisesti suurimmat päästöt ovat aiheutuneet menneinä vuosikymmeninä. Soita on ojitettu sekä maatalouden että metsätalouden käyttöön. Niistä on menneinä vuosikymmeninä tulleet valtaisat päästöt vesistöihin. Turvetuotantoalueillahan on lähes alusta saakka ollut velvoite johdattaa laskevat vedet altaiden kautta, nykyisin pintavalutuskenttien kautta vielä lisäksi, vaan maa- ja metsätaloudessa samaan asiaan on vasta aivan viime aikoina alettu kiinnittää huomiota. Maatalouden pelloilta tuleet vedet ja samoin metsien ojituksista tulleet vedet on surutta ohjattu suoraan järviin ilman mitään vastaavaa "esteytystä" mikä on ollut käytössä turvetuotantoalueilla jo todella pitkään.

Täällä joku onkin kirjoittanut osuvasti maatalouden päästöistä. Itse lisään tähän metsätalouden päästöt. Turvetuotantoa on kansalaisten niin helppo osoittaa sormella, mutta kun kyseessä on maa-ja metsäalueet joita omistaa sadat tuhannet / miljoonat tavalliset kansalaiset, niin näihin kohdistuvat kirjoitukset ovat hyvin vähäisiä. Moite osuisi liian helpolla omaan nilkkaan. Järki käteen keskusteluissa ja otetaan kaikki "saastuttajat" mukaan eikä ainoastaan osoiteta jotain yksittäistä toimijaa. Meillä tutkijapiireissä ajattelu onneksi on oikeudenmukaista ja tutkimustuloksiin pohjautuvaa eikä sellaista "musta-tuntuu" ajattelua joita kirjoitukset lähes poikkeuksetta on.