IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Savon Sanomien artikkeli 17.3.2012. Turpeesta luovuttaessa tulisi esim. Kuopiolaisille peräti 65 prosentin korotus kaukolämmön hintaan!


Vaarallista veropolitiikkaa

Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) aikoo esittää kehysriihessä turpeelle veronkorotuksia jo aiemmin sovittujen lisäksi. Niinistön tavoitteena on tehdä turpeen energiakäytöstä kannattamatonta kymmenessä vuodessa.

Vero kohdistuisi yksinomaan lämmön tuotantoon. Ehdotusta ovat julkisesti vastustaneet energia- ja metsäteollisuus.

Puun energiakäyttö kaksinkertaistuu nykyisinkin veroratkaisuin. VTT:n selvityksen mukaan vuoteen 2020 mennessä turpeen kysyntä säilyy jokseenkin nykyisellään.

Metsien vuosikasvu riittäisi juuri ja juuri kattamaan polttamiseen perustuvan sähkön ja lämmön tuotannon. Tällöin puuta ei riittäisi sen enempää perinteiselle metsäteollisuudelle kuin uusiin innovaatioihinkaan kuten bioöljyyn.

Ydin- ja vesivoiman sekä tuontisähkön korvaamiseen puuta ei Suomessa riitä.

Ehdotus uhkaa vakavasti kaukolämmön kilpailukykyä. Suomessa on investoitu kaukolämpöjärjestelmään seitsemän miljardia euroa.

Yhdistämällä kaukolämpöön sähkön tuotanto on voitu nostaa voimalaitostuotannon hyötysuhde erittäin korkealle tasolle. Näin on säästetty sekä rahaa että ympäristöä.

Järjetön verottaminen kääntää energiatehokkuudeltaan huonommat ratkaisut loppuasiakkaan näkökulmasta kannattavammiksi. Turpeesta luopuminen tarkoittaisi esimerkiksi Kuopion Energian kaukolämmön hintoihin noin 65 prosentin korotusta.

Kaukolämmön tuotanto ei voi kuitenkaan kaatua kertarysäyksellä. Asiakkailla ei ole käytännössä mahdollisuutta vaihtaa lämmitysjärjestelmää lennossa.

Järjestelmä rapautuu vähitellen. Sitä ennen on lämmön tuottajan korvattava alas ajettu turve muilla polttoaineilla, käytännössä kivihiilellä ja puulla.

Puun jalostaminen luo moninkertaisen määrän työpaikkoja ja hyvinvointia suhteessa polttamiseen.

Poltetaan se, mitä ei pystytä jalostamaan. Tämän takia on syytä säilyttää turve puun polton rinnalla.

Suomen kauppatase on kääntynyt alijäämäiseksi. Vientiteollisuutemme toimintaedellytyksiä on vahvistettava.

Ympäristöministerin ehdottama turpeenkäytön alasajo on juuri päinvastainen toimenpide. Energia voi olla meille kilpailuetu. Sillä voidaan kompensoida korkeita kuljetuskustannuksia.

Metsä- ja turveteollisuudella on merkittävä rooli työllistäjänä juuri niissä Itä-Suomen kunnissa, jossa huoltoaste heikkenee eniten.

Turveteollisuus ei ole uhka Suomen suoluonnolle. Soistamme vain 0,6 prosenttia on turvetuotannossa. Suojellun suon osuus on 12 prosenttia.

Turpeen tuotanto ei pilaa vesistöjämme. Kansallisen suostrategian mukaan turvetuotannon ominaiskuormitus on puolet suopellon ja kolmanneksen suometsätalouden kuormitusta pienempi. Turveteollisuus on sitoutunut parantamaan vesiensuojelun tasoa entisestään.

Turpeesta luopuminen ei vähennä kasvihuonekaasupäästöjä, sillä sen energiakäyttö on valtaosin päästökaupan piirissä.

Kaupan luonteeseen kuuluu, että turpeelta mahdollisesti vapautuvat päästöoikeudet käytetään jossain muualla EU:n alueella.