VAADIMME MUUTOSTA SUSIPOLITIIKKAAN: KANSALAISALOITE

Uusia totuuksia paljastuu pikku hiljaa ns. suden suojelusta, suden suojelijoista ja samalla susitutkijoistakin, joilla ei näytä enää olevan paljonkaan tekemistä - tosiasioiden valossa - tieteen harjoittamisen kanssa, vai pitäisikö sanoakin, että pahempi tosiasioille...

Ilmanko näitä puolivillaisia petoja pyörii pihoissa, kun nyt ilmenee, että niitä oikein kasvatetaan siirtoistutettaviksi suden suojelijoiden toimeksiannosta ja rahoittamana itärajan takana. Tämä asiahan on moneen kertaan kiistetty tutkijoiden toimesta, mutta kuinkas sitten olikaan...

Mitähän tämä Kojolakin muutoinkin horissee, kun puhuu Ylen verkkosivujen mukaan YHDESTÄ siirtoistutuksesta ja samassa uutisessa kuitenkin todetaan, että "kasvattamolla on pitkä historia ja kasvattamosta on vapautettu viime vuosina ainakin 57 sutta".

Kun analysoi tarkemmin tuota lausetta, niin voi johtopäätellä, että vapautettujen susien määrä voi olla mikä tahansa. Ensinnäkin puhutaan "pitkästä historiasta", joka on siis erilainen ajanjakso kuin "viime vuosina", joka viimemainittu termi kuvaa tällaisessa asiassa enemmänkin lyhyehköä ajanjaksoa. Toinen termi - joka jättää myös todellisen siirtoistutusmäärän avoimeksi - on ilmaus "ainakin" eli savolainen sanoisi, että "voephan se olla niinnii, mutta voephan se olla enemmännii". Kun tietää Kojolan uskottavuusvajeen (jonka hän on omalla toiminnallaan hankkinut), niin lienee mahdollista, että pitkän historian laitoksesta on istutettu susia satamäärin ja onkin irvokasta, että "tutkija" puhuu vain yhdestä istutuksesta ja MAHDOLLISUUDESTA, että istukkaita on voinut tulla Suomeenkin. Jokainen järkevään loogiseen ajatteluun pystyvä kyllä ymmärtää, että kysymys ei ole potentiaalisesta mahdollisuudesta, vaan kylmästä tosiasiasta: onhan istutusalueelta matkaa Suomen rajalle vain 30 km ja monille pihasusien kestämättömille haitta-alueille niillekin vain 100 - 150 km. On selvää, että villieläimet, jotka ovat tottuneet tuhansia vuosia karttamaan ihmisiä, eivät irvistele pihoilla ihmisille, ja on yhtä selvää, että kestämättömänä riesana olevat pihasudet ovat juurikin näitä istukkaita.

Miten on Kojola, ovatko nämä istukkaat mukana susikannan "virallisessa" lukumäärässä (?) vai onkohan niin, että susia olisikin paljon enemmän kuin virallisena totuutena mainittu määrä?
Sitten, kun tällainen virallisesta kanta-arviosta puuttuva puolivillainen susi kuolee, niin tietenkin se vähennetään poistumana virallisesta kanta-arviosta (muustahan ei voida vähentää!) ja
tulee virhe virheen päälle. Että tällaista tutkimusta ja tieteen tekoa. Pitääkin kysyä, kuinka tällaista tieteen tekoa voidaan rahoittaa verovaroista (haloo RKTL:n johto ja MMM!!!), kun tutkija ei ole perillä sitäkään vertaa omasta tutkimusalueestaan kuin mökin mummo, jonka tilannekatsaus on tosiasioiden mukainen - ilman verovaroja tuhlaavaa "tutkimustoimintaakin".

Pitää vakavasti kysyä, että mitä järkeä tällaisessa toiminnassa on, peli pitäisi ehdottomasti viheltää poikki. Kenellä riittää energiaa, aikaa ja motivaatiota yhteiseksi hyväksi ja tämän maapallon todellisten elämänedellytysten parantamiseksi, löytänee muitakin kohteita kuin tukea aineellisesti tai asenteellisesti tällaisia "kasvattamoja" ja ylipäätään tällaisia luonnolle vieraita tavoitteita.