Kotihoidontukea ei saa lyhentää

Pieni lapsi on täysin riippuvainen vanhemmistaan, niistä, jotka ovat hänet 'nimeltä kutsuneet'. Kasvun ja kehityksen myötä hoivan ja tuen tarve vähenee ja itsenäisyys lisääntyy riittävän hyvässä vuorovaikutuksessa häneen kiintyneisiin vanhempiin. Nuoret vielä tarvitsevat 'hengissä pysyvät' vanhemmat löytääkseen perustan omalle identiteetille turvallisessa suhteessa heihiin - jotta he vuorostaan voisivat löytää molemminpuolisuuden (rakkaudellisen suhteen, joka perustuu vapaaehtoisuuteen ja toisen kunnioittamiseen omana itsenä, ei 'valtataisteluna') ja olisivat valmiit kutsumaan elämään ja huolehtimaan omista lapsista. - 'Päivähoito' on sosialistista perinnettä, jossa kiintymyssuhteiden (perheiden, kodin, kotiseudun, jne.) arvo kielletään; kielletään vanhempien sukupolven arvo (niinkuin edistykselliset tekivät 60-60 -luvulla), sukupuolten ja sukupolvien erot. Isien (ja äitien, jotka eivät arvosta lapsen isää kumppanina, eivät oman isänsä henkistä perintöä) virheet kostautuvat kolmanteen ja neljänteen polveen henkisinä taakkoina. Ketkä olivat, keiden toiminnan kautta päiväkoti-ideologia meillä lähti liikkeelle, ketkä tekivät siitä vallitsevan - ja pakollisen? Keitä he ovat nimeltään? Ei meitä mitkään 'yhteiskunnalliset voimat', 'markkinavoimat' jne. heittele. Kyllä me jokainen olemme 'ihmisiä', lapsillakin kaikki mahdollisuudet itsessään.