VAADIMME MUUTOSTA SUSIPOLITIIKKAAN: KANSALAISALOITE

Soiden raivaaminen turvesuoksi tulisi kieltää lailla, se on pahinta luonnon raiskaamista. Ja kuten joku mainitsi, metsien ojitus on myös erittäin paha asia kanalinnuille. Metsistä voi kaataa puita, kunhan sen tekee niin, että lopputulos on hoidetun näköinen viihtyisä metsä, eikä avohakkuu, josta on kannotkin revitty irti. Maaperä köyhtyy nopeasti. Myös metsien myrkytykset ja lannoittamiset pitäisi kieltää. Metsäpeura on minulle iso huolenaihe, se on totta. Ja susikantaan kommentoin vielä sen, että nämä hinnalla millä hyvänsä lisää susia "suojelijat" ovat susien pahimpia vihollisia. Tekevät karhunpalveluksen sudelle. Tiedän varmaksi asiaksi sen, että syntyneiden susipentueiden määriä on salailtu ja ilmoitettu todellista puolet pienempiä määriä. 150 sutta tai 200 ei pidä paikkaansa, todellinen lukema on huomattavasti suurempi. Luonnonsuojelussa olisi nähtävä asiat kokonaisuutena, ei laput silmillä fanaattisesti jonkin asian puolesta. Tätä adressia ei varmasti olisi perustettu, jos ongelmaa asian suhteen ei olisi olemassa. Pannoitukseen vielä takaisin sen verran, että kun susi ei pääse raapimaan itseään pannan alta, kun sitä kutittaa, se raapii voimallisesti sen vierestä ja iho naarmuttuu ja mahdollinen tulehdus saa alkunsa pannan alla muhivien bakteerien takia. Susi on aidoimmillaan huomaamaton, ihmisarka ja näkymätön eläin. Sellaiseksi se tulisi palauttaa. Susien suojelijana en voi käsittää sitä, ettei häirikköyksilöitä saisi ampua. Se nimittäin palauttaisi suden sille kuuluvalle paikalle suuriin korpimaisemiin ja molemmat, sekä ihminen, että susi voisivat hyvin. Olen luonnonsuojelija, mutta en halua kuulua näiden nykyaktivistien leiriin, sillä heidän junansa on pudonnut raiteilta jo kauan sitten.