Adressi Suomalaisuuden puolesta: RKP_protesti

Lars Dahl, oletko ikinä myöskään nähnyt EUn vaadetta opettaa vähemmistökieli maan valtaväestölle?

Halusin myöskin hyökätä ruotsin opetusta puolustavien väitteidesi kimppuun, joten pidemmittä puheitta:


- Koska resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.

Miksi resurssit sitten riittävät jo nyt vapaaehtoisten kielien opettamiseen paljon pienemmillä opetusryhmillä? Miksi meidän pitäisi nostaa yksi ainoa kieli ylitse muiden puhuessamme muista kielistä kuin omasta äidinkielestämme?

- Ruotsinkielen taidolla taataan se, että kullakin henkilöllä on mahdollisuus valita asuin- ja työpaikkansa. Tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

Elämmekö yhteiskunnassa, joka määrää etten saa muuttaa asuinsijoiltani vaikkapa Hankoon vain koska en osaa siellä puhuttua "paikallista" kieltä?

- Kansalliskielten osaaminen on perustaito, ammattiopinto on erikoistaito.

Miten saamen kielen asema eroaa ruotsin kielen asemasta? Vähemmistö ei ehkä ole yhtä suuri eikä alue sama, mutta muuten se eroaa ruotsin kielen asemasta vain pakottomuutensa perusteella.


- Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia?

Pärjääväksi turistiksi? On selvää, että ruotsin opiskelu auttaa turistina pärjäämistä Ruotsissa?

- Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki; merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille (pääasiassa Ruotsiin), koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.

Olisiko asialla kenties jotain tekemistä sen tosiasian kanssa, että suomi sattuu olemaan maan puhutuin kieli eikä Ahvenanmaan maakuntahallitus tätä tosiasiaa tunnista?

- On mahdollista, että nykyisen asiantilan säilyttäminen tulee edullisemmaksi kuin asiantilan muuttaminen.

On myös mahdollista, että Suomi saa enemmän jalansijaa kansainvälisessä (eikä vain pohjoismaisessa) kaupassa uuden asiantilan myötä? Tarvitaan kristallipallo, että saamme tähän asiaan mitään valaistusta.

- Mahdollisen valinnanvapauden hyödyt ovat täysin avoimet. Hyötykriteereitä ei ole konkreettisesti olemassa.

Eikö motivoituneet ja kiinnostuneet kielenopiskelijat ja myöhemmässä elämässä taitajat ole jo hyöty?

- Nykytilassa asioiden tila tunnetaan, ja on olemassa tarkat yhteiskunnalliset syyt.

Määrittelisitkö ne yhteiskunnalliset syyt? En tällä hetkellä näe muita kuin RKPn politikoinnin.

- Nykyinen status quo on johdattanut Suomen ennennäkemättömään hyvinvointiin.

Perustelisitko, miten ruotsin kieli ja sen pakollinen opetus on vaikuttanut asiaan?

- Perustuslaissa Suomi määritellään kaksikieliseksi; laki on lähtökohtaisesti aina oikeassa.

Määritteleekö perustuslaki maahamme pakollisen ruotsin kielen opetuksen?

- On etua osata hyötyruotsia.

Määrittelisitkö käsitteen hyötyruotsi? Olen tyhmä suomea puhuva ihminen, en tunne kyseistä käsitettä.

- Todennäköisyyksien mukaan englannin rinnalla tärkein kieli on ruotsi. Venäjä varmastikin nro kolme.

Todennäköisyyksien mukaan? Faktan mukaan Suomesta ollaan viety Venäjälle kirkkaasti enemmän tavaraa kuin Ruotsiin. Saksa taasen johtaa tuontimaiden tilastoa. (Tilastot löytyvät osoitteesta http://www.finpro.fi)

- Ruotsinkieliset ovat asuttaneet maata tuhannen vuoden ajan.

Se on historiallinen fakta eikä historiaa voida muutaa. Suomi on ollut myös Venäjän tsaarin alaisuudessa, mutta venäjän kieltä ei olla asetettu pakolliseksi.

- Ruotsinkieliset ovat olleet rakentamassa tätä maata, heillä tulee olla oikeus käyttää äidinkieltään.

Veteraanit ovat olleet puolustamassa tätä maata, miksei heille ole tehty samanlaista kunnianosoitusta opetussuunnitelmissamme?

- Konkreettista reaalivaihtoehtoa ei ole olemassa.

Miksi minulla on tunne, ettei sitä mielestäsi ole koska et halua että sitä on?

- Suomi ja Ruotsi ovat henkisesti lähellä toisiaan.

Mikä taas tarkoittaa, että suomalaisten on pakko opiskella ruotsia?

- Suomi ja Ruotsi ovat taloudellisesti tärkeät kumppanukset.

Katso yllä olevaa perustelua suomen kauppakumppaneista.

- Tasa-arvovaatimuksen mukaisesti viranomaisen tulee voida palvella kansalaisiaan molemmilla kansalliskielillä.

Entä suomen kansalaisuuden saaneet jotain muuta kieltä puhuvat henkilöt?

- Kannattaa vastustaa kaikkeen ruotsalaisuuteen kohdistuvaa vihaa.

Määrittele ruotsalaisiin kohdistuva viha? Se, että vaatii pakkoruotsin poistoa, ei ole henkilöiden vihaamista.

- Kannattaa opetella ruotsia, jolloin kaikki valtion ja kuntien virat ovat saavutettavissa.

Eikö tämä voitaisi jo luokitella syrjinnäksi?

- Oikea asenne ei saa mennä tosiasioiden edelle.

Jälleen kerran minulla herää epäilys omasta ajatusmaailmastasi.

- Ruotsinkielen korkeita kustannuksia ei ole voitu lainkaan perustella. Lukuja ei ole olemassa.

Esitä minulle sitten lukuja, joilla perustelet sen edullisuuden? Jos annat minulle luvut, rikot suoraan omaa väitettäsi.

- Koululaiset ovat pakkoruotsia vastaan; koululaiset eivät voi päättää asioista, koska he ovat vielä koululaisia.

Lukiolaisten mielenilmaus v. 2004 ajoi läpi rakennekokeilun jonka mukaan ruotsi ei ollut enää pakollinen ylioppilaskirjoituksissa. He ovat opiskelijoita, opiskelijat voivat täten päättää asioistaan.

- Myös ruotsinkieliset ja ruotsalaiset oppilaitokset ovat suomenkielisen tavoitettavissa. Kiintiöt eivät ole etniseen ryhmään sidottuja.

Toki. Näihin vain tuppaa toimimaan sellainen asia, että niihin hakee ne jotka ovat kielessä riittävän hyviä. Miksi esim. Helsingin yliopistossa on ensisijaisesti ruotsinkielisille varattuja paikkoja?

- Kansalainen voi vapaasti valita asuinpaikkansa ja pärjätä siellä ilman ongelmia.

Miksei hän voisi ilman että ei olisi pakollisessa ruotsinopetuksessa?

- Voi löytyy ruotsinkielisen aviopuolison tai kumppanin, ja keskustella hänen äidinkielellään.

Tämähän alkaa mennä aivan saivartelun puolelle. Tämän perusteella kaikki maailman kielet pitäisi olla pakollisia oppiaineita.

- Koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa.

Ei niin, mutta oppilaita ohjataan opinnoissaan läpi koko koulutusputken. Jos hän on valitsemassa alaa, jossa vaaditaan ruotsin taitoa, hänet voidaan kouluttaa myöhemmin.

- Toinen ulkomaalaisten kielten opiskelun perustelu on kansainvälisen kaupan ja kansainvälisten suhteiden lisääntyminen. Perustelu on näennäisen pätevä. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään.

Maailma kansainvälistyy kaiken aikaa. Emme voi jäädä tänne lintukotoon ajattelemaan että tulemme selviämään tulevaisuudessa pelkällä suomella ja ruotsilla.

- Yhteiskunnan on kohdistettava resurssit siten, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle.

Kertoisitko minulle paikan, Ahvenanmaata lukuunottamatta, missä pelkällä suomen kielen taidolla ei pärjää?

- Kansallinen suhtautumisemme kansallisiin kieliimme on malli, josta voimme syystä olla ylpeitä. Malli on tehokas ja lisää selkeästi kansalaisten tasa-arvoa ja valinnanvapautta sekä edistää yhteiskuntarauhaa muutoinkin kuin vain paperilla.

Sinä voit olla ylpeä, mutta minä en ainakaan ole. Nykyinen mallimme on äärimmäisen tehoton, sillä kouluttamalla 94% väestöstä siksi että saamme 4-5% ihmisistä tasa-arvoisen asemaan on mielestäni resurssien tuhlaamista, sillä saisimme saman tuloksen aikaan kouluttamalla ummikkoruotsinkieliset, joita maassamme on ehkä promille.

- Valinnaisuus ja vapaaehtoisuus yhteiskunnassa toimimisen perusedellytysten kohdalla on lähinnä heitteillejättöä muistuttava tilanne, jossa aikuiset selkeästi luopuvat sekä kasvatusvastuustaan että vastuustaan yhteiskunnan tulevaisuudesta.

Sanot että ruotsin kielen pakollisen opetuksen poistaminen on heitteillejättö suomenruotsalaisia kohtaan? Oletkohan aivan varma asiasta?

- Peruskoulun tulee antaa nuorille valmiudet pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa, ei ulkomailla.

Tällöin heidän ei tarvitsisi opiskella ruotsiakaan, sillä en ole ainakaan nykypäivänä kuullut että Suomi olisi Ruotsin alaisuudessa.

- Ruotsi ei vie tilaa miltään, vaan auttaa niissä muissa aineissa niistä kiinnostunutta. Tämän voi sanoa tietysti mistä tahansa muustakin kielestä. Ruotsi on Suomessa käytännössä hyödyllisempi.

Kyllä vie tilaa, ainakin omalla kohdallani. Opiskelen lukiossa ja vapaaehtoisena kielenä saksaa. Tervetuloa kokeilemaan ruotsin ja saksan yhtäaikaista lukemista samassa jaksossa, ei ole se helpoin temppu. Voisinkin sanoa että saksani kärsii vain siksi, että opetamme pakolla ruotsia.
Haluaisin myös tietää, miten ruotsi voi olla vähemmistökielenä suomea hyödyllisempi Suomessa?

- Tyhmyyden sankaruudeksi julistava henkilö on yhteiskuntakelpoisuudessaan näennäisen huono.

Jälleen kerran ajatusmaailmasi herättää kysymyksiä. Vastustaa ruotsin pakko-opiskelua = tyhmä = yhteiskunnallisesti kelvoton?

- Suurin osa suomalaisista viettää suurimman osan ajastaan Suomessa suomalaisten ihmisten seurassa.

Suomalaisten ihmisten seurassa. Tuet jopa mielipidettäni ruotsin pakko-opetuksen poistamiseksi!

- Oppivelvollisuuskoulun tehtävä ei ole antaa ammattikoulutusta, vaan Suomen kansalaisille kuuluvat perusvalmiudet, joiden pohjalta hän sitten voi tehdä päätöksen siitä, miksi haluaa tulla ja mihin ammattiin hän haluaa kouluttautua.

Antaako nykyinen peruskoulu ammattikoulutusta? Perusvalmiuksiin kuuluu mielestäni myös se, että kykenee jotenkin kommunikoimaan jollain universaalilla kielellä.

- Ruotsia voi pitää kansalaisvalmiuksien ja hyvän elämän kannalta tärkeämpänä aineena kuin esimerkiksi kemiaa.

Toki, suurin osa meistä suomalaisista ei tule tarvitsemaan kemian ppimääräänsä. Mutta sama pätee myös ruotsiin.

- Suomalainen voi ruotsin taitonsa avulla osallistua suomenruotsalaiseen kulttuuriiin, sekä tutustua suomenruotsalaisiin ja ruotsalaisiin ihmisiin.

Miksi suomalainen ei voisi tutustua ruotsalaisiin ihmisiin englannin kielen avulla, jolloin saavutamme tutustumismahdollisuuksien määrän moninkertaistumisen.

- Ruotsia ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi.

Miksi annat minulle mielikuvan, että meillä olisi jokin tarve käyttää ruotsalaisia kulttuuripalveluja ja lukea ruotsalaisia lehtiä? Kuinka suuri osa suomalaisista tekee näin?

- Muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.

Pikemminkin suomen kansan ja suomalaisuuden ruotsittamista. Ummikkoruotsalaisia tässä maassa on ehkä noin promille, muut osaavat melko suurella todennäköisyydellä myös suomea.

- Nuoria ei kouluteta ensi sijassa sen takia, mikä heidän mielestään on kivaa, vaan sen takia, mitä yhteiskunta tarvitsee.

Tarvitseeko yhteiskunta koko ikäluokan verran ruotsin kielen näennäisiä osaajia joita ei asia kiinnosta yhtään?

- Yhteiskunta tarvitsee koulutettuja ihmisiä, jotka oman erikoisalansa hallitsemisen lisäksi myös osaa elää yhteiskunnassamme lainkuuliaisena, kulttuuristamme monipuolisesti nauttivana ja yhteiskuntaan rakentavasti osallistuvana henkilönä.

Väität siis, ettei suomalainen voi olla koulutettu, lainkuuliainen, kulttuurinen ja yhteiskunnallinen ilman että hän osaa ruotsia?

- Tasa-arvon toteuttamiseksi on välttämätöntä, että myös enemmistölle annetaan mahdollisuus oppia vähemmistön kieltä. Näin kaksikielisyydestä ei tule vähemmistön etuoikeutta, vaan koko kansan asia.

Miksi ruotsinkielisiä vain kouluteta niin että he osaavat suomen kieltä? Tällöin se olisi tasa-arvoa, jokainen Suomen kansalainen osaisi ja puhuisi suomea.

- Nykyinen järjestelmä on pyritty rakentamaan mahdollisimman tasapuoliseksi. Sen periaatteena on vastavuoroisuus. Eli kun ruotsinkielisille on pakkosuomi, niin suomenkielisille on pakkoruotsi. Tämä on ns. reilua.

Tämä juuri ei ole reilua. Miksi suomenkielisten pitäisi opiskella n. 4-5% vähemmistön ja n. 22 miljoonan ihmisen takia ruotsin kieltä, kun voisimme opiskella vaikkapa saksaa, jota puhuu jo pelkästään Saksassa n. 80 miljoonaa ihmistä.

- Koulussa ei etukäteen voida tietää, kuka ruotsia aikuisena haluaa osata ja kuka ei. Koulu voi kuitenkin tarjota kaikille yhtäläisen mahdollisuuden oppia ruotsia, jolloin mukaan pääsevät nekin, jotka eivät sitä olisi omasta tahdosta valinneet.

Saat asian kuulostamaan siltä, että ihminen ei voisi enää alun peruskoulun ja jälkikoulutuksen jälkeen kouluttautua. Täten kaikkien on opiskeltava ruotsia kaiken varalta. Valitan, mutta emme voi tietää kuka haluaa oppia saksaa, ranskaa tai vaikkapa japania! Opiskelkaamme siis niitäkin kaiken varalta, pakollisina.

- Ruotsi täydentää sananvapautta.

Eikö suomessa saa ilmaista omaa mielipidettään suomeksi?

- Vähemmistö on osa kansakuntaa.

Vähemmistö on osa kansakuntaa, tietysti. Mutta se ei tarkoita että meidän pitäisi opiskella vähemmistön kieli pakollisena. Tiedän muutamia maahanmuuttajia, jotka ovat opiskelleet suomea vain siksi, että kykenisivät toimimaan valtaväestön kanssa. Miksi esim. venäläisvähemmistön kieli ole vielä tullut pakolliseksi oppiaineeksi vaikka sen määrä on ohittamassa ruotsinkielisen vähemmistön määrän.