Asumisen Hinta Alas AHA !

Minulle on täysin mahdotonta ostaa itselleni asuntoa.
Lainaa ei saa, takuita ei ole ja mitä se nyt muutenkaan kannattaa enää tässä iässä.
Yhden laman (90-luvun) seuraukset olen vereslihalla asuntokaupan takia maksanut ja maksan vieläkin.

Parhaani yritin. Lainaa annettiin ensi kerran tuutit täydeltä. Lama tuli.
Maksamaan ei enää pystynyt. Velkaa jäi. Mutta hurraa - pelastukseksi tuli asoasunnot!

Mutta pahaksi onneksi - aso oli vain rakentajien pelastus. Myymättä jääneet uudet asunnot tehtiin asoiksi ja rakentajat pysyivät kuivilla.
Ja tavallinen tietämätön kansa meni lankaan - epätoivoissaan!
Turvallista asumista, sama turva kuin omistusasunnoissa. Niinhän sitä mainostettiin ja myös uskottiin!!! Ja johan sitä oli odotettu, että Ruotsin hieno systeemi saadaan tännekin. Aina ne ruotsalaiset osaavat paremmin---tässäkin.

Vuokraa nostetaan alueiden mukaan. Pahaksi onnekseni asoni on siellä, missä markkinahinnat ovat korkeat. Vuokra nousi melkein 10 prosenttia.
Viidenkymmenen kilometrin päässä vain 2 prosenttia. Samaa tulotasoa me kaikki
asoasukkaat suurinpiirtein ollaan ja eläminen samanhintaista tuolla kahden prossan nousu alueella.

Jos nämä korotukset jatkuvat samaan malliin, niin koti menee alta.
Eihän tässä mitään voi tehdä. Jotkut sentään jaksavat taistella, vaikka
koskaan ei ymmärrystä saa. Hattua jaksamiselle!

Ennen tämä Suommemme sentään oli tasa-arvoinen yhteiskunta.
Nyt... mitä siitä kaikesta on jäljellä? Kovin surullista.
Mutta se siitä...