VAADIMME MUUTOSTA SUSIPOLITIIKKAAN: KANSALAISALOITE

Kylläpä on tehty susikannan vähentämisestä elämää suurempi asia - näiden susikannan rajoittamista vastustavien puolelta. Kyllä huomaa, että eipä ole porukalla tietoa eikä varsinkaan halua ottaa sitä vastaan liian suureksi paisuvan susikannan aiheuttamista riskeistä, lisätyöstä ja kustannuksista. Myöskään ei näytä olevan minkäänlaista kykyä samaistua niiden ihmisten osaan, joiden arkea lisääntyvä susikanta vaikeuttaa, esimerkkinä seuraavassa kotieläinten kasvattajat.

Petoaitoja on olemassa, kuten täällä on autuaaksi tekevänä susien torjuntakeinona meitä valistettu. Valitettavasti viljelijät eivät saa petoaitoja kaikelle laidunalalle, joten seuraa lisätyötä, kun joutuu niittämään, säilömään ja kuskaamaan eläimille rehua liian pienten laidunalojen takia. Toisekseen petoaitojen hoitaminen teettää sekin lisätyötä: alin sähkölanka on vain 20 sentin korkeudella maasta, joten heinä kasvaa nopeasti lankaan. Jotta sähkön kulku ei tyssäisi aitaan kiinni kasvaneeseen heinään, on aidanalukset niitettävä monta, monta kertaa kesässä - paljon useammin kuin tavallisen sähköpaimenaidan alukset. Lisätyötä pukkaa taas...

Entäpä sitten se toinen, täällä keskusteluissa esiintyvä yleinen "viisas" neuvo "Pitäkää eläimenne sisällä". Miten kuvittelette onnistuvan esim 100 emouuhen + noin 250 keväällä syntyneen, koko kesän ajan nopeasti kasvavan karitsan mahtuvan siihen lampolarakennukseen, jossa 100 emouuhta sopii viettämään talven joutilaskauden? Ja millaiset lisäkustannukset tulee siitä, kun koko kesän kuskaa niille rehua sisään ja sitten jossain vaiheessa lantaa ulos, kun normaali vaihtoehto on se, että eläimet itse syövät laitumella sitä parasta ja lajinmukaisinta rehua ja perästä myös lannoittavat sen. Ja ennen kaikkea, mikä on lampaan elämän laatu, jos se pidetään koko ajan sisällä?

Että on se helpommin sanottu, kuin tehty, että "Pitäkää eläimenne sisällä tai petoaidoissa". Ja se petoaita, jonka valtio siis kustantaa (jos tarpeelliseksi näkee, kun viljelijä tekee hakemuksen ja esityksen, että sitä tarvitsisi) muuten maksaa 2 euroa metri. Ja kilometrillä, siis 2000 eurolla ei kummaista peltolänttiä saa aidattua, peltolohkot kun valitettavasti eivät ole tasaisia neliöitä tai ympyröitä, joiden pinta-ala ympärysmittaan nähden olisivat mahdollisimman suuria. Keskiarvona voisi ajatella, että kilometrillä saisi aidattua 5 ha laidunta. Edelleen jos esimerkkinä leikkisästi lasketaan, niin Suomen noin 10 000 maitotilan 150 000 hehtaarin laidunten aitaaminen maksaisi valtiolle - ei enempää eikä vähempää kuin 60 000 000 eli 60 miljoonaa euroa. Ja on niitä lammastiloja, emolehmätiloja, hevostiloja ym. jotka myös laiduntavat. Ja peltojen lisäksi eläimiä laidunnetaan perinnebiotoopeilla, luonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitokohteilla, joilla monien tutkimusten mukaan laiduntaminen on ensiarvoisen tärkeää monimuotoisuuden säilyttäjänä ja lisääjänä. Kyllä siinä susikannan vaalimiselle siis hintaa alkaa kertyä, jos lähdetään tosiaan sille linjalle, että ihmisten ja eläinten on aidattava itsensä suojaan vapaasti ja vastuuttomasti kasvavalta susipopulaatiolta.

Onko siis ihan oikeasti tämä eläinlaji, joka ei todellakaan ole vaarassa hävitä maapallolta kaiken tämän hysteeriseksi menneen vouhkaamisen (jumalan arvoon nostamisen) arvoinen ???